Parfymöörin opissa

Keskiviikkona meille tarjoutui mahdollisuus päästä kuuntelemaan parfymööri Jörg Zimmermannia Ravintola Sunniin Cafe Engelin yläkertaan. Paikalla oli estenomiopiskelijoiden lisäksi kauneustoimittajia ja muutamia muita kauneusalan asiantuntijoita. Kyseinen herra on luonut Dr. Hauschkalle uuden body lotion-sarjan tuoksut, joita pääsimme sitten tutkimaan. Mukaani sain yhden näistä uusista voiteista, joiden pitäisi saapua kauppohin ensi vuoden alkupuolella. Vartalovoiteeksi tuoksut olivat omaan makuuni turhan vahvoja, valitsin sitten tämän miedoimman ”quince” eli kvittenin tuoksuisen voiteen. Tämän tuotteen INCIä en lähde sen tarkemmin arvioimaan, koska oma luonnonkosmetiikkakokemukseni on melkoisen hataraa. Atooppinen nahkani ei oikein innostu alkoholista, jota on tässäkin voiteessa melkoisen paljon. Etanoli  (Alcohol/ Alcohol Denat.) on luonnonkosmetiikassa yleisesti käytetty säilöntäaine.

Luento käsitteli ensin yleisesti tuoksujen ja parfymoinnin historiaa ja nykypäivää ja sen jälkeen tarkemmin Dr. Hauschkalle luotuja tuoksuja ja niiden koostumusta. Hauschkan tuotteethan tunnetusti sisältävät vain ja ainoastaan luonnollisia tuoksuraaka-aineita puhtaista eteerisistä öljyistä. Arvatenkin keskustelu sivusi myös synteettisiä tuoksuja, kun paikalla ollut kemian asiantuntija kysyi, pystyisikö parfymööri tunnistamaan pelkän tuoksun perusteella toisistaan synteettisen ja luonnontuoksun, tässä tapauksessa geraniolin (ruusuntuoksu). Kuulemma pystyi. Statuksestaan Hauschkan parfymöörinä huolimatta hän ei missään vaiheessa lähtenyt vetämään eroa synteettisten ja luonnontuoksujen välille niiden käyttöturvallisuuden näkökulmasta, koska varmasti parfymöörinä tiesi totuuden olevan julkisuudessa aivan liian paisuteltu.

Synteettiset tuoksut ja tuoksuraaka-aineet, voi mikä murheen kryyni. Henkilökohtaisesti en ole mikään maailman suurin luonnonkosmetiikka-fani ja minulle on täysin yhdentekevää, onko vartalovoiteessani oleva geranioli (ruusun tuoksu) tehty laboratoriossa vai litistämällä satatuhatta kiloa viljeltyjä ruusuja. Fakta on, että mikäli synteettisen ja luonnontuoksun kemiallinen rakenne on lopulta sama, se on tismalleen sama aine eikä eroa näin ollen ole. Täten en myöskään usko, että on mahdollista tunnistaa synteettisen ja luonnonmukaisen geraniolin ero haistamalla, mikäli konsentraatio, laatu ja koostumus näytteissä olisi sama. Luonnontuoksuissa toki esiintyy variaatiota, koska mikä tahansa ulkoinen seikka (paikka, vuodenaika…) voi vaikuttaa viljellyn tuotteen lopputuoksuun.

EU:n kosmetiikkalaista löytyy 26:n hajusteraaka-aineen luettelo, johon on listattu yleisimmät herkkyysreaktioita aiheuttavat tuoksuraaka-aineet. Tästä listasta löytyvät aineet on tavallisen ”parfum”-merkinnän lisäksi listattava vielä erikseen ainesosaluettelossa eli INCI:ssä. Mm. geranioli (ruusun tuoksu) kuuluu näihin 26:een hajusteraaka-aineeseen ja se on tismalleen yhtä allergisoiva niin luonnonaineena kuin synteettisenäkin. On siis mahdoton lähteä vetämään tarkkaa rajaa luonnontuoksuille ja synteettisille tuoksuille, mutta allergisoimattomuuteen on luonnontuoksujen turha vedota. Hajustaminen on toki kosmetiikassa ongelma, hajusteet ryhmänä aiheuttavat säilöntäaineiden ohella kaikkein eniten herkkyysreaktioita. Tällöin viisainta on mahdollisuuksien mukaan välttää kaikkia hajustettuja tuotteita, myös luonnonkosmetiikkaa.

Eteeristen öljyjen yleistäminen turvallisiksi on vaarallista, koska osa on erittäin toksisia (myrkyllisiä) jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Eteeriset öljyt pääsevät imeytymään verenkiertoon eikä niitä koskaan saisi käyttää vauvojen tai pienten lasten hoidossa. Myös suuri osa ”hyvistä” eteerisistä öljyistä sisältää allergeeneja synteettisten tuoksujen tavoin. Synteettisistä hajusteista puolestaan voi löytyä karsinogeeneja (syöpää aiheuttavia aineita) tai muutoin vaarallisia aineita, kuten bentseeniä, tolueenia ja ftalaatteja. Tässä asiassa, kuten monessa muussakin kosmetiikkaan liittyvässä, täytyisi muistaa, että määrä tekee myrkyn. Suurin osa myrkyistä tulee kehoomme jostain ihan muualta kuin kosmetiikasta, ja keho kyllä suodattaa aikamoisen määrän vaarallisia aineita ongelmitta. Jos toksista ainetta on tuotteessa esimerkiksi yksi miljardisosa, voi jokainen miettiä sen realistisesti aiheuttamaa vaaraa.

Lopullinen kysymys tuoksujen välillä tuntuukin olevan, onko se kasvin vai ihmisen sekoittama?

Mainokset

4 responses to “Parfymöörin opissa

  1. Nyt tuli PANIIKKI! Eteeriset öljyt vaarallisia?!?! ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ! Kuolen varmaan kohta!!! Ellen sitä jo ole!!!

    Eli toivoisin postausta tarkemmin aiheesta eteeriset öljyt ja toksisuus. :) Käytän itse teepuuöljyä finneihin ja appelsiiniöljyy laitan jalkakylpyveteen. Eihän normaalit kasvoöljyt, esim. jojoba, kuulu eteerisiin öljyihin…? Kun oon ite miettinyt, et eteeriset öljyt on yleensä sellasia tuoksuvia pikkupulloissa olevia. :)

    • Nyt en kyllä 100% varmuudella mene sanomaan, mutta ei oo kyllä Jojoba mun mielestä eteerinen öljy. Sitä kyllä vissiin voi käyttää eteeristen öljyjen kanssa sekoitettuna, näin muistelisin. Jotkut eteeriset öljyt ovat toksisia pieninäkin määrinä, mutta jatka rauhassa teepuuöljyn ja appelsiiniöljyn käyttöä, ei hätiä. Eteerisiä öljyjä on niin paljon ja niillä on todella vaihtelevat ominaisuudet. Kiitos juttuvinkistä, laitan korvan taakse :)

  2. Ihan huippua että löysin sinun blogisi!! Olen itse kosmetologi/meikkaaja/ripsiteknikko ja friikkinä hajuvesiin ja kosmetiikkaan muutenkin. Vaikka monet sinun kirjoitukset ovat minulle jo ”ennastaan tuttua asiaa” on ihana palauttaa mieleen joitakin juttuja,jotka ajan saatossa ovat päässeet unohtumaan. Kosmetologin työ kun on ikuista uuden oppimista ja vanhojen asioiden kertaamista. Jään ehdottomasti seurailemaan blogiasi!

    Kurkkaa myös minun lifestyle blogini:
    http://www.blogilana.blogspot.fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s