Mistä näitä oikein tulee?

Iltalehden juttujen ruodinta jatkuu. Voi hyvä sylvi kun meinasi jonkunlainen halvaus tulla näitä juttuja lukiessa. En yleensä jaksa napista yksittäisistä termeistä tai kirjoitusasuista mikäli asia on kuitenkin pääpiirteittäin oikein ja tulee ymmärretyksi. Tämän artikkelin kanssa kuitenkin mentiin hieman jo rajan yli. Artikkeli kertoo oikeaoppisesta hiustenpesusta ja haastateltavana on kampaaja. Nyt en tiedä kummalle, toimittajalle vai kampaajalle, nämä tulikivenkatkuiset terveiset menevät, mutta shampoissa ei todentotta ole sulfiitteja, vaan sulfaatteja. Yleensä tällaisissa kirjoitusasua koskevissa mokissa todellisuus on kuitenkin sinnepäin, mutta nyt puhutaan kahdesta eri aineesta, joilla on täysin eri ominaisuuksia.

Asiasta tietoiset varmasti osaavat blokata väärän tiedon tästäkin artikkelista, mutta huoleni liittyy lähinnä tavalliseen kuluttajaan, joka iskee Wikipedian hakuun sulfaattien sijasta sulfiitit ja järkyttyy huomatessaan shampoon sisältävän allergisoivia rikkiyhdisteitä (sulfiitit) pesevien ja vaahtoavien aineiden (sulfaatit) sijaan (jotka tosin ovat myös rikkiyhdisteitä, mutta täysin erilaisia). Sulfaatit eivät toki ole täysin harmittomia, mutta siitä sitten toisen kerran.

No, ei tämä vielä mitään. Näitä nyt joskus sattuu ja aika nopeasti internetissä selviää totuus kun jaksaa lueskella oikeita lähteitä, eikä tässä nyt sentään mitään maailmanloppua kaavailtu. Tämä keskustelu sen sijaan nosti ihokarvat pystyyn todenteolla. Ensimmäiseksi silmille hyppäävä ”laimenna shampoot aina ennen käyttöä..” blablabla, mitäapua?! Mitään kosmeettisia tuotteita ei ikinäikinäIKINÄ saa laimentaa vedellä. Syy on hyvin yksinkertainen. Mikrobit elävät tuotteen vesiosassa ja tuotteessa käytetyt säilöntäaineet on mitoitettu juuri ja juuri riittämään turvaamaan tämän määrän säilyvyys. Mitä tapahtuu kun tuotteeseen lisätään vettä, edes ihan vähäsen? Säilöntäaineiden pitoisuus laimenee ja tuote pilaantuu mahdollisesti hyvinkin nopeasti.

Tuotteen pilaantumista puolestaan ei välttämättä erota ulkoisesti, mutta kukapa meistä lykkäisi hometta tai hiivasientä, pahimmillaan bakteerien ja sienten cocktailia sisältävää ainetta päähänsä ja oikein hieroisi sen ihoon? No niin justiinsa. Joten se laimentaminen loppuu nyt hetipaikalla, ellei sitä sitten tehdä jokaiselle annokselle aina erikseen, eikä sinne pulloon kytemään.

Huomenna päästäänkin oivalla aasinsillalla säilöntäaineisiin, siihen ensimmäiseen tulevasta sadasta postauksesta..

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s