Kuukausittainen arkisto:helmikuu 2012

Kynsilakka-lakka

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille! Erityisesti tervetuloa kaikille uusille lukijoille, jotka päädyitte tänne esikuvani Kemikaalikimara-blogin viittauksen kautta.

Aloitetaan viikko taas hieman kevyemmin, niin ei mene puurot ja vellit sekaisin. Heitän tähän väliin tuotetyyppisuosituksen! Tuotetyyppi siitä syystä, ettei tätä nimenomaista ole kovin laajalti saatavana, mutta uskoisin vastaavien tuotteiden pian rynnivän markkinoille suuremmallakin volyymillä.

Kyseessä on siis kynsilakankuivatussuihke! Omani on Sibel Nails-merkkinen ja tarkoitettu lähinnä ammattikäyttöön. En ole ammattikäyttäjä, kuten myöhemmistä lakkauskuvista saatte päätellä.

Saattaa jonkun mielestä kuulostaa käsittämättömältä hömpältä, mutta se ei ole sitä. Ainakaan minulle, joka aina saan tyrittyä lakkani vielä tuntikausia kuivumisen jälkeen. En juuri perusta quickdry-tuotteista, joita tiputellaan kynnelle. Varmaan en vain osaa. Mutta tämä! Voi helppoutta. Se on siis juuri sellainen miltä se näyttää – aerosol. Kuin hiuslakka kynsille, lakkaa lakalle.. Noniin, maanantain piikkiin. Meni silmänräpäys ja kynnet olivat kuivat. Katsotaanpa INCIä.

Aika peruskauraa ja odotettavaa – butaania ja propaania. Mutta jotain yllättävää – kyllä, silikonia! Phenyl trimethicone muodostaa kynnen pinnalle liukuvan kalvon, joten kun menen lähmimään kynsiä välittömästi suihkeen laitoin jälkeen, se estää minua tyrimästä hommaa heti alkuunsa. Silikonin jälkeen loput onkin sitten hajusteita, siitä 26 raaka-aineen mustasta listasta. Tuote tuoksuukin erittäin miellyttävältä ja raikkaalta, noiden jälkeen kyllä syytä onkin. Ei mikään ekologisuuden riemuvoitto ja turhia kemikaaleja, mutta lupaan olla ostamatta enää toista tämän jälkeen.

Ennen opintojeni alkua pari vuotta sitten olin maailmankaikkeuden surkein kynsien lakkaaja. Joku muu joutui aina lakkaamaan oikean käteni enkä juuri vaivautunut edes yrittämään toisen käden kanssa. Käsitteet aluslakka ja päällyslakka olivat tuntemattomia ja mielestäni turhaa hifistelyä. No olen päässyt askeleen eteenpäin tässä asiassa ja ottanut asiakseni opetella kunnolla lakkaamaan kynteni. Nykyään osaan jopa arvostaa hyviä alus- ja päällyslakkoja sekä tietenkin lakata oikean käteni! Elämä on paljon helpompaa.

Kynsiblogittajat naureskelevat varmaankin nyt tälle tekeleelleni, mutta ajattelin silti esitellä sen! Tässä muunnoin poistettujen geelikynsieni jäljiltä kynnet ovat osittain vielä melko huonossa kunnossa, kuten voitte huomata mm. etusormen kauniista lommosta. Nämä töherrykset on väsätty China Glazen lakoilla, nimettömässä kultahilettä ja muissa tuota peruskultaa.

Ei hätää, kynsilakkataiteilujani ei varmasti nähdä jatkossa montaakaan. Asiapitoinen teksti jatkuu jälleen kun saan itseni kunnolla palautetuksi hiihtolomalta.

Mainokset

Hae estenomiksi!

Ammattikorkeakoulujen haut ovat taas käynnistymässä ja ajattelin nopeasti muistutella estenomikoulutuksesta! 5.3. – 3.4. voipi siis hakea normaaliin nuorten koulutusohjelmaan. Hakea voi yo- tai ammattipohjalta.

Laurean estenomitutkinto on karkeasti puolet kemiaa, vajaa puolet kaupallisia ja loput mm. laki- ja pakkausopintoja. Älä hae estenomikoulutukseen, jos kemia ei innosta. Sitä tulee jatkuvasti joka tuutista ja siitä on selvittävä ja suotavaa olisi, jos se myös kiinnostaisi. Kemiaa ei tarvitse pelätä, valmennuskurssilla aloitetaan alusta.

Ensimmäinen vuosi on perusteita. Kemian valmentavaa, kemian peruskurssia, biokemiaa ja kaupallisia aineita. Perusteet täytyy olla kunnossa, joten vaikka välillä tuntui turhauttavalta lukea peruskemiaa, ei ilman sitä selviä. Toisena vuonna päästäänkin jo ns. asian ytimeen kun vuorossa on syventäviä raaka-aineopintoja. Siellä ei kertakaikkiaan selviä ilman kunnollista kemian tietämystä, joten turha toivoa asioiden muuttuvan kevyemmiksi.

Haluan vielä muistuttaa, että ainakaan Laureassa ei estenomit opiskele mitään käytännön kauneudenhoitojuttuja eli emme meikkaa, tee mitään hoitoja tai hoida hiuksia millään tavoin. 

Kyseessä on erittäin mielenkiintoinen tutkinto, jonka parissa varmasti riittää töitä tulevaisuudessa. Kyselkää estenomitutkinnosta, jos kiinnostaa!

Huulipunavaara

Vai on taas löytynyt huulipunista lyijyä. Taloussanomien juttu on taas yhtä tyhjän kanssa. Miksi pitää tällaisista kirjoittaa uutinen, kun mitään uutisen arvoista ei ole? Jos ainemäärä ei yllä lähellekään suositusarvoja, ei ongelmaa silloin ole. Toisin sanoen otsikko voisi olla ”Tehtiin tutkimus ja mitään huomionarvoista ei löytynyt”.

FDA on siis jenkkiläinen kosmetiikka-alan kattojärjestö. Euroopassa meillä on Colipa. Se, että FDA ei ole määrittänyt rajoja kosmetiikan lyijylle, ei tarkoita ettei niitä rajoja olisi. Ei missään huulipunassa käytetä lyijyä raaka-aineena. Se on kulkeutunut tuotteeseen muuta kautta, esimerkiksi muiden raaka-aineiden mukana epäpuhtauksina. Olen tästä lyijyasiasta joskus aiemminkin sanonut jotain muistaakseni.

Samanlaisia uutisia voitaisiin kirjoittaa mistä tahansa aineesta mihin tahansa liittyen. Hiekkalaatikostakin löytyi lyijyä. Hengitysilmasta löytyi mikrobeja. Ei tämä maailma ole steriili! Se ei silti tarkoita, että olisi vaarallista hengittää, leikkiä hiekkalaatikolla tai käyttää huulipunaa. Hyvää perspektiiviä antaa se, ettei uutinen kerro mitään määristä. Määrä on todennäköisesti ollut minimaalinen, ts. edelleen sitä huulipunaa saisi syödä paljaaltaan kerralla aika monta kymmentä kiloa, että saisi edes mainittavan määrän lyijyä kerättyä eikä se vieläkään olisi vaaraksi.

Ennen oli asiat toisin, renesanssin aikaan lyijyllä pakkeloitiin naamaa ja se kyllä koitui aika monen belladonnan kohtaloksi nuorella iällä. Onneks asiat ja lainsäädäntö ovat muuttuneet. Voimme siis käyttää L’Oréalinkin huulipunia nyt ja tulevaisuudessa hyvillä mielin.

CosIng-tutorial

Noniin, tässä nyt CosIng-tutorial, joka venähti pari päivää. Toivottavasti tätä ruvettaisiin käyttämään enemmän, varmin ja luotettavin tieto on aina täällä. Klikkaa kuvat suuremmiksi! Let’s go:

1. Mene osoitteeseen http://ec.europa.eu/consumers/cosmetics/cosing/ tai googlaa ”cosing”

2. Skrollaa alaspäin sivua ja päädyt suoraan Simple Searchiin, pikahakuun

3. Syötä haetun raaka-aineen nimi ja klikkaa ”Search”

4. Valitse hakutuloksista oikea. Huomaa, että oikea aine ei todellakaan ole aina ensimmäisenä listassa!

5. Ruudulla näkyy nyt aineen tiedot, joista voit nähdä esimerkiksi sen funktiot tuotteessa

 

Selvää pässinlihaa! Ei muuta kun purkit käteen ja tutkimaan!

Alkoholi kun alkoholi, eikö?

Alkoholeja käytetään kosmetiikassa paljon, siis todella paljon. Alkoholin nimi INCI-listassa saattaa pelästyttää kuluttajan, joka pelkää sen kuivattavan tai ärsyttävän ihoaan.

Kuluttaja, joka etsii alkoholitonta tuotetta, tarkoittaa aina alkoholina etanolia eli etyylialkoholia. Etanoli, eli puhekielessä alkoholi on hyvin simppeli aine, jota käytetään kosmetiikassa mm. liuottimena ja esimerkiksi luonnonkosmetiikassa usein säilöntäaineena. Kasvovesissä sitä voidaan käyttää myös ihohuokosia supistavana.  Etanoli löytyy INCI-listasta nimellä ”Alcohol” tai ”Alcohol Denat.” Todennäköisimmin etanolia löytyy rasvaisen/sekaihon tuotteista ja vähemmän todennäköisesti herkän/kuivan ihon tuotteista. Itselläni etanoli kuivattaa ja kipristelee atooppista nahkaani, joten vältän sitä jokapäiväisessä käytössä olevissa tuotteissa.

Kemiallisesti alkoholit ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin pelkkää viisasten juomaa. Alholiryhmä -OH, eli hydroksyyliryhmä, muodostuu hapesta ja vedystä. Tämähän on aika peruskoulun kemiaa, muttei todellakaan mitään liian yleistä tietoa. Kaikkia ei se kemia jaksanut vielä lukiossakaan kiinnostaa tippaakaan, itseni mukaan lukien.

Tämä alkoholiryhmä -OH on sitten kiinnittynyt hiilirunkoon ja voilà, meillä on siinä alkoholi. Hiiliketjun pituus vaikuttaa alkoholin ominaisuuksiin. Metanolista (1 hiili) lähtee henki tai ainakin näkö, pään saa sekaisin etanolista (2 hiiltä) ja setyylialkoholi (16 hiiltä) onkin jo huoneenlämmössä valkoista jauhetta, jolla ei ole funktion kannalta juuri mitään samankaltaisia ominaisuuksia kahden ensimmäisen kanssa. Hiiliketju voi jatkua loputtomiin ja muitakin sivuryhmiä voi alkoholiryhmän lisäksi tulla osaksi ketjua, ja aina vaan kyse on alkoholista. Alkoholin tunnistaa nimen oli-päätteestä (englanniksi -ol) tai sitten erillisestä alcohol-sanasta (vertaa esim. propanol – cetyl alcohol).

Cosingista löytyy 573 yksittäistä ainetta, kun hakuun laittaa ”alcohol”. Niitä on siis paljon. Yleisiä kosmetiikassa käytettyjä alkoholeja ovat mm. edellämainittu setyylialkoholi ”Cetyl alcohol”. Ketjussa 16 hiiliatomia peräkkäin ja kiinnittyneenä yksi alkoholiryhmä -OH. Setyylialkoholi on mm. emollientti eli ihoa pehmittävä aine – ts. mahdollisimman räikeä vastakohta kuivattavalle etanolille. Setyylialkoholin voi löytää aiemman Lumene SOS Creamin INCIstä, samoin kuin setearyylialkoholin ”Cetearyl alcohol”, joka muodostuu 16- ja 18-hiilisistä alkoholeista. Sillä on setyylialkoholin kaltaiset ominaisuudet.

Alkoholeilla on siis loputon määrä eri funktioita kosmetiikassa. Ne voivat olla setyylialkoholin kaltaisia emollientteja, emulgaattoreita, pinta-aktiivisia tai emulsiota stabiloivia aineita. Niillä voidaan naamioida muiden aineiden ulkoisia ominaisuuksia, lisätä tai estää vaahdon muodostumista tai säätää tuotteen viskositeettia. Alholit voivat hoitaa ihoa ja hiusta tai toimia liuottimena, kaikki riippuu sitä alkoholiryhmää ympäröivästä tavarasta.

Toivottavasti tämä oli jollekin uutta tietoa. Kuivaihoisten siis kannattaa välttää niin halutessaan sitä pelkkää ”Alcohol” tai ”Alcohol denat.” nimeä siellä INCIssä, mutta muista alkoholeista ei ole ihoa kuivattaviksi. Cosing kertoo äkkiä muiden alkoholien funktion tuotteessa, jos se kiinnostaa. Cosing-tutorial tulossa mahdollisesti jo tänään illalla!

Uusi luottotuote!

Oikein ihanaa alkanutta viikkoa kaikille. Lukijamäärät ovat melko radikaalisti lisääntyneet, mukava huomata, että asiat kiinnostaa tavanomaisia tuotearvioita syvemmältäkin.

Tänään ajattelin ottaa kuitenkin hieman kevyemmän linjan ja esitellä tuotteen, joka ponnahti heti uudeksi luottotuotteekseni. Olen jo aiemminkin valittanut useaan otteeseen kuolemankuivasta ihostani, joka tipahtaa päältä heti tilaisuuden tullen varsinkin näin talvisin. Nyt olen vihdoin löytänyt sopivan kasvovoiteen, joka yksinään riittää tyydyttämään talvi-ihoni ja pitämään sen kosteutettuna. Tässä se on: Lumene SOS Cream!

Parasta tilanteessa on tietysti se, että ks. tuotetta saa vaivattomasti lähes mistä tahansa. Itselleni tämä päätyi kokeiluun puolivahingossa, kun sain sen mukaani Lumenelta erään kouluprojektivisiitin yhteydessä. 5 min SOS Cream – Rauhoittava tehovoide lupaa palauttaa ihon hyvinvoinnin viidessä minuutissa ja sitä voi käyttää aina tarvittaessa kuivan ja karhean ihon hoitoon. Itselleni on aivan sama, kuinka nopeasti tuote toimii, kun se kerran toimii.

Itse olen käyttänyt tätä aamuin illoin normaalin kosteusvoiteen tapaan näin pahimmilla ilmoilla ja ei kyllä voisi iho voida paremmin. Seka- tai rasvaiseen ihotyyppiin taipuvalle tämä on takuuvarmasti liian raskas jokapäiväiseen käyttöön, mutta varmasti toimiva ja tehokas pikakuuri silloin tällöin vaikka spesifimmälle alueelle käytettynä. Sokoksen verkkokauppa näytti myyvän tätä nyt erikoishintaan 13,90€ (norm. 19,90€)/ 50ml, joten mistään sietämättömän kalliista herkusta ei ole kyse. Normaalikäytössä oleva Vichyn voiteeni kustantaa kuitenkin sen reilu 20€, joten ei paljon kirpaise tällainen. Aion takuuvarmasti ostaa itselleni toisen tämän putelin tultua elämänsä ehtoolle.

Mitä voide sitten sisältää?

Triglyseridejä, sheavoita, skvalaania (pitkäketjuinen hiilivety), panthenolia, aminohappoja etc etc, koko INCI on täynnä kosteuttajia, humektantteja, emollientteja ja ihoa hoitavia aineita. Pääasiallisena säilöntäaineena tuossa on fenoksietanoli (phenoxyethanol). Itseäni kiinnostaa erityisesti nuo peptidit tuolla lopussa. Muutamaan tutkimukseen perehdyttyäni olen aika optimistinen peptidien vaikutustehosta, vaikkei niitä tässä nyt kovin merkittävää määrää olekaan.

Nopeasti tuosta hydrauksesta eli Hydrogenated.. (esim hydrogenated olive oil) tarkoittaa hydrogenoitua öljyä, ts. kemiallisesti käsiteltyä öljyä, johon on lisätty vetyä (hydrogen=vety). Näin juoksevia kasvirasvoja saadaan kovetettua. Reaktiossa hiilirungossa olevat kaksoissidokset pelkistyvät yksöissidoksiksi kun mukaan liittyy lisää vetyä. Hydrogenoinnilla varmistetaan myös öljyjen ”laatua”: hydratut öljyt säilyvät pidempään eivätkä eltaannu yhtä helposti. Tämä ei ole vain hyvä asia – elintarviketeollisuuden kannalta hankalia ovat transrasvat, joita voi syntyä sivureaktiona. Siinä tämän päivän kemian osuus.

Summasummarum – kokeilkaa tätä tuotetta!

RefectoCil ripsiseerumi, vko. 7

Ripsiseerumin käyttöä on nyt jatkunut seitsemän viikkoa ja tulokset lienevät melko relevantteja tässä vaiheessa. Ripset kyllä pidentyivät muutaman millin, jonka huomaa ripsivärin kanssa sohiessa.

Kun vertaan näitä tuloksia noihin uskomattomiin ennen-jälkeen kuviin, mitä esim. NeuLashilla ja RevitaLashilla on saatu aikaan niin melko laihaksi lohduksi jää. Toki se on yksilöllistä, mutta mulla ei ainakaan yhtään ripset taipuneet eikä ilman meikkiä nää mitään eroa.

Tuo kuivaan ripsirajaan levittämisen aiheuttama kirvely loppui onneksi heti alkuunsa sen yhden kerran jälkeen. Onnistuin silmäänikin sitä tökkäämään eräänä iltana pimeässä, mutta ei aiheuttanut mitään kummempia tuntemuksia.

Jatkan seerumin käyttöä vielä muutaman viikon, mutta eiköhän nää dramaattisimmat tulokset ole tässä. Oikein oiva tuote turvallista ja hillittyä kasvuefektiä halajaville.