Kuukausittainen arkisto:maaliskuu 2012

Labrapäivä

Meillä oli tänään labrapäivä. Aiemmin ollaan valmistettu mm. shampoota, hoitoainetta ja kosteusvoidetta. Tänään väkerrettiin kasvovettä ja antiperspiranttia. Aiemmat keitokset on osoittautuneet oikein hyviksi, katsotaan jos uudetkin ovat yhtä käyttökelpoisia. Kasvovesi ainakin sisälsi samaa ruusu-uutetta kuin Herbinan biohajoava kasvovesi ja ainekset olivat vissiin muutenkin melko samaa kastia.

Koulumme ala-aulassa oli tänään jonkun kosmetiikkayrityksen tuote-esittely ja myyntipiste. Pääosassa heillä näytti olevan Joe Blascon-tuotteita, mutta mukana oli myös Mary Kayta sekä jotain jenkkiläisiä kynsituotteita, pienellä googlailulla selvisi merkin olleen Nubar. Ei ole itselleni ollenkaan tuttu, onko jollain kokemuksia? Kovasti ainakin suitsutetaan tuota myrkyttömyyttä. Myynnissä oli myös saman sarjan kynsilakanpoistoaine.

Ensimmäiseksi korviimme kalahti suuri mainospuhe. Tässä kynsilakanpoistoaineessa ei ole asetonia, formaldehydiä, tolueenia eikä flataatteja! Vai että flataatteja, mitähän ne sellaiset olisi. Ei hän itsekään tiennyt muuta kuin, että niitä ei kannata olla. Tarkoitus tietenkin oli viestittää ftalaateista ja tokihan ne flataatit taipuu suuhun paremmin, mutta hei silti.. Ftalaatteja käytetään siis mm. muovin pehmentämiseen ja niitä on joskus ollut kynsilakoissa. Nykyään niiden käyttö kosmetiikassa on kielletty, voi niitä toki jostain tuotteista vielä löytyä lainvastaisesti. No, otin kynsilakanpoistoainepullon käteeni vain huomatakseni, ettei se sisältänyt lainkaan INCIä. Kysyin asiasta myyjärouvalta. ”Ai eikö muka ole, no, onpa jännä”. No onhan se jännää joo?! Turha varmaan mainita, että mitään muitakaan vaadittuja tietoja ei purkista löytynyt (mm. maahantuojan yhteystiedot jne..).

Kerrottiin sitten ensin ihan ystävällisesti, että tiesittekö muuten, että EU:ssa myytävästä kosmetiikasta pitäisi löytyä muun muassa INCI-lista. ”No mut nää onkin jenkeistä”, kuului vastaus. Harmittaa vietävästi, että oli kiire labraan, olisi tehnyt mieleni jäädä oikeasta aukomaan päätäni tästä asiasta. Mitä väliä sillä on, että mistä se tuote on? On maahantuojan homma varmistaa, että se on lainmukainen. Jos ei edes tiedetä, ettei niiden purkkien kyljistä löydy INCIä, niin ei ihan hirveesti herätä kyllä luottamusta. Kyseessä siis varmasti oikein hyvä tuote ja hieno sarja, mutta periaatekysymys! Itseäni olisi kiinnostanut, että mitä siinä sitten on, jos ei mitään noista aiemmin mainituista. En halua mustamaalata yritystä, mutta löysin Nubaria sekä Joe Blascoa yhdessä myyviä suomalaisia puljuja vain yhden ja kaikki koordinaatit täsmäävät tuohon paikkaan. Kehtasivatkin tulla meidän päämajaan esittelemään tämän alan suurinta kirousta – tietämättömyyttä.

Entsyymikuorintaa ja muita ostovinkkejä

Käynnissä on taas vuoden villeimmät kosmetiikkamarkkinat Sokoksella! Vinkiksi kaikille kosmetiikkahamstereille, 3+1-päivien ajan on näemmä ilmaiset postikulut Sokoksen verkkokaupasta, joten ei muuta kuin purkit tilaukseen jos tavaratalotungeksiminen ei ole sunkaan juttu. Itselleni lähti tilaukseen Freemanin kasvonaamiot sekä Garnierin mineraalideukat, molemmat ihan suosikkeja.

Voisin tokaista vielä suosituksen tuosta Freemanin Facial Enzyme Mask Pineapple-naamiosta. Entsyymit eivät ole mitään ihan huuhaata, ananas todella sisältää bromelaiini-nimistä entsyymiä, joka on keratolyyttinen aine. Se siis pehmentää ja kuorii ihon ulointa kerrosta hajottamalla keratiinia. Keratiini toimii ihon pinnalla olevien kuolleiden solujen välissä kuin laasti, kuolleet solut taas ovat kuin tiiliä. Hajota laasti, niin tiiletkin putoavat. Oikeastaan bromelaiini ennemminkin liuottaa keratiinia, kuulosti vähän pahalta tuo hajottaminen.. Papaijassa on puolestaan papaiini-entsyymiä, jolla oli muistaakseni hyvin samankaltaisia ominaisuuksia. Myös sitä löytyy tuosta tuotteesta. Ja nyt voi sanoa, ettei kyseessä oli 0,1% osuus entsyymiä, koska molemmat entsyymit ovat INCIssä toisena ja kolmantena. Tuossa on mukana myös minimaaliset rakeet, jotka toki tehostavat kuorintaa.

Freeman Enzyme Mask INCI Sensaistin blogista!

INCI-listan nappasin Sensaistin blogista, koska minulla ei ollut tätä purkkia kotona kuvattavaksi. Linkin takana erinomainen vinkki supertehokuorintaan tämän tuotteen avulla, lukekaapa. On vissiin muidenkin lempparituotteita!

Ihon pintakerros on siis todella tiivis, kuin tiiliseinä, eikä siitä ihan noin vain mene mikään läpi. Kuollutta ihoa voidaan poistaa ohentamalla tätä kuolleiden solujen ja keratiinin kerrosta. Kuorintarakeet toimivat puolestaan mekaanisesti, ne vain hankaavat tuota kerrosta väkivallalla pois. Herkkäihoisille parempi olisi rakeeton tai (hyvinhyvin hienorakeinen kuorinta), kuten juuri entsyymit tai esimerkiksi salisyylihappo tai allantoiini. Ottakaapa kokeiluun, jos kiinnostaa. Muita mielestäni melko hyvän hintaisia tuotteita löytyi mm. Paul Mitchellin shampoista ja hoitsikoista niille, jotka niitä käyttävät. Ylihinnoiteltu merkki? Ehkä. Turhaa hypetystä? En usko, vaikka en niitä käytäkään. Myös Lumenen tuotteita oli todella edullisesti kaupan. Santsatkaapa varastot täyteen odottamaan seuraavia hintahulinoita!

P.S. Kuka muu rakastaa noita Freemanin pakkauksia?

ProLash+

EDIT: Tämä postaus käsittelee ProLash+-seerumia, joka on useasti ollut myynnissä CityDealissä. Tämän lisäksi on olemassa ainakin tavallinen ProLash ja ProLash8.

Päädyin kirjoittamaan tästä oman jutun, kun kyselyitä CityDealissa myynnissä olleesta ProLashista ja sen kyseenalaisesta INCI:stä tuli kommenttiboksiin ja sähköpostiin. ProLashia myös kovasti etsitään hakukoneilla (nään sen blogin ohjauspaneelin liikenteestä), joten tässä tulee! Lainaan tähän osan lukijani Leenan kommentista tuolta Ripsiseerumi-revanssi-postauksen kommenttiboksista.

”Luettuani tässä ketjussa ripsiseerumeista ja “Lauran” listattua ProLash’in INCIn, jota tässä aiemmin kommentoit, innostuin itsekin tilaamaan sitä Grouponin kautta edullisesti. Nyt kuitenkin tunnen itseni petetyksi! Sisällys on aivan eri, mitä Laura aiemmassa kommentissaan luetteli. Pakkaus on samannäköinen, kuin mainoksissa, mutta nimi on ProLash +. INCI näyttää seuraavalta:

Enzyme EPM, distilled water, wool bursa growth genes, toumingzhisuan sodium, ethyl amide MEA, hydrolyzed keratin, propylene glycol, sorbitol, collagen sodium, wheat germ acid, linolenic acid, chitosan glycosaminoglycan, nettle extract, bitter orange flower oil, fourteen acylating, moisturizing, natural extracted cellulose A, vitamin E,& C, panthenol, allantoin, the yankees glycerin extract

Yritin itse löytää cosingista aineet, mutta osaa ei edes tämä sivusto tunnistanut! Joitakin ainesosia tunnistan vanhastaan. Olisin kiitollinen, jos jaksaisit kommentoida tätä kyseistä INCIä, koska sinulla tuntuu olevan hyvin tietoa. Tuntuu epäilyttävältä, että sisältö voi eri pakkauksissa näin vaihdella.”

Pahoittelen jo aluksi, että luvassa on taas romaanin mittainen teksti ilman kuvia. Kuulin tuosta ProLashista usaemmaltakin, ettei INCI näyttänyt ihan siltä miltä piti, mutten silloin löytänyt sitä netistä. Etsiskelin kuitenkin nyt hieman ja huomasin, että tuote on valmistettu HongKongissa. Tämä selittää tuollaisen absurdin INCIn olemassaolon ja myös sen, ettei noita aineita Cosingista löydy. Tuote ei ole pakkausmerkinnöiltään (saati miltään muultakaan osin) EU:n lainsäädännön mukainen eikä sitä todentotta saisi EU-alueella myydä ilman kunnollisia merkintöjä. Se on siis Aasian alueen lainsäädännön mukaan tehty ja sen kyllä huomaa. Tällä alalla on sellainen hauska sanonta, kuin ”mikä on Jenkeissä rajoitettu, on EU:ssa myrkky ja Aasiassa terveystuote”. Tämä sanonta pyörii sitten kaikin eri päin kaikkia alueita koskemaan riippuen siitä kuka sitä kertoo, hehe.  Asiaan sitten.

Tuo Enzyme EPM on löydöksieni mukaan kymmenestä aminohaposta muodostunut proteiini. Sitä näytti olevan aasialaisissa seerumeissa ja se on myös jenkeissä sallittu ja tutkittu n. 3 vuoden ajalta. Se on varmaan juurikin tuo pääasiallinen vaikuttava aine. Turvallisuudesta en löytänyt mitään epäilyksiä, mutta en myöskään mitään tutkimuksia. Wool bursa jäi minulle todelliseksi arvoitukseksi, ymmärsin että kyseessä on jonkinlainen karvan kasvuun (kenties liialliseen?) liittyvä asia/ongelma, joten varmaan tälläkin on jotain vaikutusta ripsiin. En osaa/uskalla sanoa tästä mitään, koska mitään järkevää tietoa en löytänyt.

Tuo toumingzhisuan sodium vasta olikin mielenkiintoinen, laittakaapa hakusanaksi googleen ja katsokaa mitä tapahtuu.. Pienellä selvityksellä aine paljastui hyaluronihapoksi, tarkemmin hyaluronihapon suolaksi. ”Englanninkieliseen” INCIin oli siis vain jäänyt meidän aakkosilla kiinaksi kirjoitettu nimi.. Upeaa toimintaa kertakaikkiaan, luotto vaan nousee ja parempaa tulossa. Ethylamide MEA:ta en löytänyt olemassaolevaksi, siitä löytyi viittauksia vain ProLashia koskevista jutuista. Sen sijaan (phenyl-)ethylamine PEA eli phenetylamine voisi sopia tuohon tuotteeseen, sillä on stimuloivia ominaisuuksia. Muutaman kirjaimen väärinkirjoitus ei tässä konkurssissa tunnu kauhean epätodennäköiseltä. Toisaalta löysin myös arvauksen methoxyethylamide, mutta siitä en osaa kyllä sanoa yhtään mitään.

Hydrolyzed keratin, propylene glycol, sorbitol, wheat germ acid, linolenic acid, nettle extract ja bitter orange flower oil ovat ymmärrettäviä. Collagen sodium pitäisi varmaan olla sodium collagen.. ei EU:n INCI-nimi tosin tämäkään. Ymmärtääkseni ruoan lisäaine kyseessä. Chitosan on kitosaania eli kitiinistä johdettua tavaraa, jolla on antimikrobisia vaikutuksia eli liittyy varmaan jotenkin tuohon säilöntäpuoleen.. mitä ”glycosaminoglycan” tekee sen kanssa, ei harmainta aavistusta.

No mites tämä sitten: ”Fourteen acylating, moisturizing, natural extracted cellulose A..” MMMITÄ? Ei voi ymmärtää. Onkohan ollut tarkoitus lukea ensin fourteen acylating, moisturizing agents ja sitten natural extracted cellulose A, tai jotain.. Käsittämätöntä kamaa. Asylaatio (acylation) ei ole minulle tuttu kemiallinen reaktio enkä osaa sanoa miksi asyloivat(?) aineet olisivat tässä tarpeellisia. Vitamiinit, panthenol ja allantoiini menee taas ihan ymmärryksen piikkiin, mutta mitähän siunattua tuo tuommoinen the yankees glycerin extract mahtaa olla. Hakutuloksia löytyi just tasan ProLashiin viittaavilta sivuilta sekä urheilujoukkue Yankeesista. Toivottavasti ei liity viimeksi mainittuun. Jenkkejä glyserolissa uutettuna..? Kenties jonkun valmistajan glyserolia jossain muodossa.

Te, jotka ette tällaista tuotetta välttämättä halua käyttää, voitte sen varmasti Grouponille palauttaa ongelmitta ihan sillä verukkeella, ettei se ole lainsäädännön mukainen. Näin sitä ei siis saisi EU:ssa myydä. Ihan mahdotonta lähteä sanomaan tuon vaarallisuudesta mitään kun puolessa aineista ei ole mitään tolkkua. Tämä oli mielestäni erinomainen esimerkkitapaus eri kauppa-alueiden lainsäädäntöjen eroista. Hyvä tilaisuus sanoa, että voi kun meillä on täällä kuitenkin hyvin asiat, kun purkkien kyljistä on OIKEASTI mahdollisuus nähdä mitä se sisältää! Jos jollain on jo kokemuksia ProLashista niin tietoa jakoon, kiitos!

Joko nyt?

Hiusväriallergiat yltyneet lähes epidemiaksi. No jo oli aikakin. Ei epidemian, vaan kohun. Sen sijaan, että kirjoitellaan jostain huulipunista ja ripsiväreissä, kirjoitetaan välillä asiaakin. Asialliseen tyyliin kirjoitettu uutinen täyttä asiaa. Sopii toivoa, ettei tämä taas jäisi lähtökuoppiinsa, niinkuin aina. Voivoi, ei ole muuta ja niin edelleen.

Värjään tukkaani kyllä minäkin. Oltuani todella vaaleahiuksinen ensin reilu parikymmentä vuotta, vaihdoin leiriä kertaheitolla tummaksi. Ajattelin silloin, kuten moni muukin nykyään, että se olisi hellävaraisempaa kuin vaalennus. Niin se tavallaan onkin, vaalennus on kaikkein voimakkain hiukselle tehtävä kemiallinen käsittely. Sillä vaan ei pahemmin saada allergioita aikaan, liian voimakas hapete tosin saa päänahan vesikelloille, mutta ei sen pahempaa. Hiuksen näkökulmasta värjääminen onkin huomattavasti vaalennusta kevyempää. Allergiapuolesta tuskin tarvinnee sanoa mitään.

En ole vielä ainakaan pahasti herkistynyt PPD:lle. Aloitin hiusteni vaalennusurakan jälleen, kun tajusin ottaneeni melkoisen riskin. Oma värini on lähes platinanvaalea kesäisin ja hiukseni kasvavat aivan hirveää vauhtia. Ylläpitääkseni tumman värin, täytyisi hiukseni värjätä n. kahden tai kolmen viikon välein. Tällä hetkellä kuontaloni on sekametelisoppa keskiruskeaa ja vaaleaa raitaa, josta pikkuhiljaa käy matka kohti vaaleampaa. Aloin epäillä pientä herkistymistä, sillä dekolteellani on junnannut melkoisen kauan nyt pieni näppyläihottuma, joka ei ota laantuakseen. En ole sitä kyllä oikein hoitanut, plus että lähmin sitä jatkuvasti, joten syy voi olla myös muualla. Koitan nyt jokatapauksessa välttää PPD:n käyttöä toistaiseksi ja katsoa, mitä tapahtuu.

Onko lukijoissa mahdollisesti herkistymisoireita saaneita? Paras ja kattavin hiusväriopas löytyy Kemikaalikimara-blogista. Aion väsätä itsekin vastaavan joku hetki, mutta Kemikaalikimaran hiusvärioppaasta löytyy luotettavaa ja oikeaa tietoa sitä kaipaaville!

Parabeeniuutisia

Ranskan maalta kuuluu kuumia huhuja, että suunnittelevat siellä parabeenien kieltoa kokonaan. Aika villiä sinänsä ottaen huomioon, että uusi kosmetiikkalaki on laadittu juurikin yhtenäistämään EU-alueen lainsäädäntöä. Ei hyvin ala tämä uusi aika uuden lainsäädännön parissa, jos joku alkaa heti sooloilemaan ja tekemään kansallisia sovellutuksia.

Metyyli- ja etyyliparabeeneista ei ole mitään, kertakaikkiaan mitään turvallisuutta kyseenalaistavia tutkimuksia. Niitä käytetään paljon myös elintarvikkeissa ja tutkimustuloksia niiden turvallisuudesta on pitkältä ajalta, n. 70 vuodelta. Tästä oli juttua aiemmassa postauksessa Parabeenimaniaa.

Mitäs tilalle sitten, formaldehydiä vapauttavia säilöntäaineitako? No siitähän se riemu sitten repeää, niille on Suomessakin jo kasvava määrä herkistyneitä ihmisiä ja käytön lisääminen varmasti lisää myös herkistymisiä. Yleisimpiä formaldehydiä vapauttavia säilöntäaineita ovat mm.  Imidazolidinyl urea, Diazolidinyl urea, DMDM hydantoin, 2-bromo-2-nitropropane-1,3-diol, Quaternium-15 sekä Sodium hydroxymethylglycinate. Nämä eivät suoranaisesti ole vaaraksi niille, jotka eivät ole herkistyneet, mutta jos allergia on kerran tullut niin elämä muuttuu aika hankalaksi. Formaldehydi itsessään on melko toksinen aine, eikä sitä juuri kosmetiikasta löydy sellaisenaan lisättynä. Toisesta aineesta vapautuvalle formaldehydille on tosin tarkat rajat, joilla pyritään turvaamaan tuotteen käytön turvallisuus.

Luontoäidin lempilapsi

Jotkut ihmiset on ihan hulluja. Hulluja ja kaikenlisäksi käsittämättömän tyhmiä. Alkoi suututtamaan äsken niin suunnattomasti metrossa, että oli pakko tulla tänne valittamaan. Tämä ei varsinaisesti liity kosmetiikkaan, mutta kemikaaleihin sitäkin enemmän.

Vieressäni istui keski-ikäinen, ulkoisesti ihan fiksunoloinen rouvashenkilö, joka kertoi ystävättärelleen viemärinavauspuuhistaan. Hänen rivitalonsa viemäri oli todennäköisesti tukossa, koska wc-pönttö veti melko huonosti. Näinpä oli hän päättänyt tarttua tuumasta toimeen ja hoitaa asian itse – kaupasta mukaan viinitönkkä ja Rainbow-putkenavaaja. Kyllä, viinitönkkä oli se ensimmäinen. Suunnitelma oli ollut seuraava: ensin viinit omaan kitaan ja putkenavaajat sitten yöksi viemärin kitaan. Tuhannen tuiterissa lapsilukollisen korkin avaaminen (suurin osa varmaan tietää, paina ja kierrä..) ei ollutkaan onnistunut, mikä tietenkin oli p*skan Rainbow-pullon vika. Sen sijaan, että hän olisi seuraavana päivänä vienyt pullon takaisin ostopaikkaan, oli hän ottanut puukon avukseen. 

Puukolla sorkkimalla oli pullo sitten viimein auennut ja kuten arvata saattaa, roiskunut sinne sun tänne. Kuulemma poltteli ihoa kovasti ja oli sitä sitten vahingossa vähän suuhunkin roiskahtanut pari tippaa siinä ähkiessä. Tässä vaiheessa stooria olisin todella kovasti halunnut nähdä oman ilmeeni, joka oli varmasti luokkaa _priceless_. Hetken jopa kuvittelin olevani piilokamerassa, niinkuin varmasti monet muutkin siinä vaunussa istuneet. 

Tarina ei suinkaan pääty tähän. Noh, nopea käsien pesu ja takaisin taistoon.
Mä kaadoin sen kokonaan sinne vessanpönttöön mut ei se kyllä alkanu vetää, ihan surkeeta ainetta, ei pitäs ostaa noita halpismerkkejä
Aijoovai? En vaan voinut pitää suutani kiinni, totesin omaksi yllätykseksenikin melko mukavalla aspa-äänellä, että se laimenee siellä pöntössä, koska siellä on vettä, täytyy kaataa suoraan putkistoon, vaikka mieleni tekikin sanoa, että ajattelitko sen päätyvän sinne putkesi tukokseen jollain Pyhän Hengen painovoimalla? Oikeastaan mieleni teki sanoa todella, todella paljon pahemmin, mutten voi kirjoittaa sellaista tekstiä julkisuuteen. 

Ja nyt ei todellakaan ole kyse siitä, että minä luulisin kaikkien maailman ihmisten ymmärtävän kahden nesteen liukenemisen toisiinsa ja niin edelleen. Siellä pullossa lukee, että ei sovi wc-pöntöille ja että syövyttää nahan, suojaa itsesi. Pitäisi tyhmemmänkin ymmärtää.

Näin oli hän siis lirutellut vajaan pullollisen wc-altaaseen, odotellut sitten hetken ja huuhtonut pöntön. Ei toiminut, voi sen siunatun ihme.  Hän kyllä vilpittömästi kiitti vinkistä ja päätti kokeilla seuraavaa pullollista suoraan lavuaariin.. Jos pönttö ei vedä niin vika harvemmin on kyllä lavuaarissa, mutta tiedä häntä, päätin olla vain hiljaa. Poor nature. 

Suuri aurinkosuoja-arvoitus

Tiedän, että ensin pitäisi kirjoittaa uv-suojista perusteellinen perussepustus, mutten millään malta nyt! Huikeaa asiaa luvassa.

Meillä on kansainvälinen viikko meneillään. Tarkoittaa käytännössä sitä, että tavallisten luentojen sijaan koko viikon ajan saman koulutusohjelman kaikki vuosikurssit istuvat samassa auditoriossa kuulemassa vierailevia luennoitsijoita Suomesta sekä muualta maailmasta. Tänään oli vuorossa kemiapainotteiset luennot ja kokonaisuudessaan päivä oli oikein antoista. Viimeinen luento kyllä räjäytti potin! Jo useampana vuonna esiintynyt luennoitsija, jolla kyllä on ihan uskottava heppu koulutukseltaan ja kokemukseltaan päräytti, että kemialliset uv-filtterit aiheuttavat pahimmillaan syöpää. Huh?!

Pikainen avaus aiheeseen. UV-filttereitä eli auringonsuoja-aineita on olemassa kemiallisia ja fysikaalisia. Fysikaalinen suoja, esimerkiksi sinkkioksidi tai titaanioksidi toimii iholla kuin peili. Se heijastaa iholle osuvan säteen poispäin. Kemiallinen suoja puolestaan suodattaa iholle saapuvan säteilyn muuttaen sen harmittomaksi, ts. säde kulkee kemiallisen uv-filtterin lävitse. Fysikaalisten suojien ongelma on niiden valkoisuus. Ne, jotka ovat nenänpäähänsä joskus laittaneet sinkkivoidetta, tietävät sen jättävän ihon valkoiseksi. Sellaisella tuotteella ei ole mitkään päätähuimaavat markkinat. Tästä syystä kemialliset uv-filtterit ovat erittäin laajasti käytössä auringonsuojatuotteissa, koska niillä saadaan aikaan kevyitä, helposti levittyviä ja näkymättömiä tuotteita.

Ks. luennoitsija on tehnyt tutkimustyötä nyt pidemmän aikaa nanomateriaalien ja aurinkosuojien parissa. Tämä on nyt jälleen kerran yksi niitä ei-mustavalkoisia asioita. Nanopartikkelien turvallisuus puhuttaa kokoajan enenevissä määrin ja argumentteja puolesta ja vastaan lentää joka suunnalta. Erittäin hyvä pointti häneltä oli painottaa eroa nanopartikkelin ja nanokiteen (engl. nanochrystal) välillä. Auringonsuojatuotteissa käytetään pelkästään nanokiteitä, joiden koko on vähintään 250 nanometriä. Näin ollen niiden imeytymistä verenkiertoon ei tarvitsisi pelätä, koska ovat sen verran suuria. Nanokiteillä fysikaalisista uv-filttereistä saataisiin luotua miellyttävämpiä tuotemuotoja.

Kemialliset filtterit sitten! Tämä hänen kommenttinsa niiden vaarallisuudesta kyllä synnytti melkoisen kohahduksen salissa. Yleisesti ottaen sanotaan, että yksittäiset aineet, joiden massa on alle 500 g/mol imeytyvät epidermiksen läpi hyvin. Näin muistaakseni totesi myös ainakin yksi muista luennoitsijoista. Muutamaa lukuunottamatta kemiallisten filttereiden massat pyörivät 200-500 g/mol välissä, jolloin iholta ne imeytyisivätkin epidermiksen läpi dermikseen ja siellä hajotessaan muodostaisivat vapaita radikaaleja, jotka ovat erittäin olennaisia ihosyövän synnyn kannalta. Kuulostaa melko uskomattomalta, niin minunkin mielestäni. Toisaalta tätä tukisi se tieto, että jäämiä kemiallisista uv-filttereistä on kyllä löydetty verenkierrosta joissain tutkimuksissa. Melko hämmentävää! Kukaan paikallaolleista ei osannut argumentoida mitään vastaväitteiksi, vaikka kemian osaajia löytyi kyllä suuntaan jos toiseenkin. Kun saan tiedot käsiini, liitän tiedot noista tarkoista massoista kunkin kemiallisen filtterin kohdalta. Tässä alla muutama melko yleinen kemiallinen suoja, joita raapustelin paniikissa kalenterinkulmaan.

Ethylhexyl cinnamate – 290,4 g/mol
Homosalate – 262,36 g/mol
Oxybenzone – 228,24 g/mol
Octocrylene – 361 g/mol

Huom! Turvallisiakin oli muutamia, joiden massat olivat 500 g/mol tai yli. Näitä kuulemma löytyy esim. L’Oréalin aurinkorasvoista.

Palataan vielä noihin fysikaalisiin suojiin. Sinkistä kovasti valitetaan, että se on erittäin vaarallinen ympäristölle ja siksi sitä ei saisi käyttää. Tutkimus sinkin vaarallisuudesta oli kuitenkin kuulemma melko puolueellinen ja toisaalta kun mietitään sitä määrää, joka aurinkorasvoista liukenee vesistöihin verrattuna siihen määrään, joka valuu viljellyiltä pelloilta, voi taas miettiä sitä pelkistä aurinkorasvoista aiheutuvaa realistista haittaa. Eipä siinä, aivan yhtä paljon valitetaan noista kemiallisista filttereistä, jotka kertyvät mereneliöihin, joten molempi pahempi, vai?

Nyt sitten keskusteluun mukaan kaikki, joilla on jotain tietoa asioista! Itselläni ei kyllä tässä vaiheessa riitä ymmärrys arvioimaan, kuka tässä nyt viilaa ketäkin linssiin. Voisiko kemiallisten uv-filttereiden ohessa käyttää aineita, jotka estäisivät niiden imeytymistä verenkiertoon? Kosmetiikkahan ei saa imeytyä verenkiertoon, joten miksi ihmeessä ne eivät olisi lailla kielettyjä. Toisaalta vaikka olenkin suuri kosmetiikkadirektiivin fani, on sieltä muitakin ei-strömsö-juttuja tullut vastaan, joten miksi ei tämäkin? Nanokiteiden käyttökelpoisuus vakuutti kyllä minut, mutta tämä filtteriasia jäi kyllä kovasti vaivaamaan. Toivottavasti Kemikaalikimaran Anjalla olisi tähän kertoa joku suuri totuus!