Suuri aurinkosuoja-arvoitus

Tiedän, että ensin pitäisi kirjoittaa uv-suojista perusteellinen perussepustus, mutten millään malta nyt! Huikeaa asiaa luvassa.

Meillä on kansainvälinen viikko meneillään. Tarkoittaa käytännössä sitä, että tavallisten luentojen sijaan koko viikon ajan saman koulutusohjelman kaikki vuosikurssit istuvat samassa auditoriossa kuulemassa vierailevia luennoitsijoita Suomesta sekä muualta maailmasta. Tänään oli vuorossa kemiapainotteiset luennot ja kokonaisuudessaan päivä oli oikein antoista. Viimeinen luento kyllä räjäytti potin! Jo useampana vuonna esiintynyt luennoitsija, jolla kyllä on ihan uskottava heppu koulutukseltaan ja kokemukseltaan päräytti, että kemialliset uv-filtterit aiheuttavat pahimmillaan syöpää. Huh?!

Pikainen avaus aiheeseen. UV-filttereitä eli auringonsuoja-aineita on olemassa kemiallisia ja fysikaalisia. Fysikaalinen suoja, esimerkiksi sinkkioksidi tai titaanioksidi toimii iholla kuin peili. Se heijastaa iholle osuvan säteen poispäin. Kemiallinen suoja puolestaan suodattaa iholle saapuvan säteilyn muuttaen sen harmittomaksi, ts. säde kulkee kemiallisen uv-filtterin lävitse. Fysikaalisten suojien ongelma on niiden valkoisuus. Ne, jotka ovat nenänpäähänsä joskus laittaneet sinkkivoidetta, tietävät sen jättävän ihon valkoiseksi. Sellaisella tuotteella ei ole mitkään päätähuimaavat markkinat. Tästä syystä kemialliset uv-filtterit ovat erittäin laajasti käytössä auringonsuojatuotteissa, koska niillä saadaan aikaan kevyitä, helposti levittyviä ja näkymättömiä tuotteita.

Ks. luennoitsija on tehnyt tutkimustyötä nyt pidemmän aikaa nanomateriaalien ja aurinkosuojien parissa. Tämä on nyt jälleen kerran yksi niitä ei-mustavalkoisia asioita. Nanopartikkelien turvallisuus puhuttaa kokoajan enenevissä määrin ja argumentteja puolesta ja vastaan lentää joka suunnalta. Erittäin hyvä pointti häneltä oli painottaa eroa nanopartikkelin ja nanokiteen (engl. nanochrystal) välillä. Auringonsuojatuotteissa käytetään pelkästään nanokiteitä, joiden koko on vähintään 250 nanometriä. Näin ollen niiden imeytymistä verenkiertoon ei tarvitsisi pelätä, koska ovat sen verran suuria. Nanokiteillä fysikaalisista uv-filttereistä saataisiin luotua miellyttävämpiä tuotemuotoja.

Kemialliset filtterit sitten! Tämä hänen kommenttinsa niiden vaarallisuudesta kyllä synnytti melkoisen kohahduksen salissa. Yleisesti ottaen sanotaan, että yksittäiset aineet, joiden massa on alle 500 g/mol imeytyvät epidermiksen läpi hyvin. Näin muistaakseni totesi myös ainakin yksi muista luennoitsijoista. Muutamaa lukuunottamatta kemiallisten filttereiden massat pyörivät 200-500 g/mol välissä, jolloin iholta ne imeytyisivätkin epidermiksen läpi dermikseen ja siellä hajotessaan muodostaisivat vapaita radikaaleja, jotka ovat erittäin olennaisia ihosyövän synnyn kannalta. Kuulostaa melko uskomattomalta, niin minunkin mielestäni. Toisaalta tätä tukisi se tieto, että jäämiä kemiallisista uv-filttereistä on kyllä löydetty verenkierrosta joissain tutkimuksissa. Melko hämmentävää! Kukaan paikallaolleista ei osannut argumentoida mitään vastaväitteiksi, vaikka kemian osaajia löytyi kyllä suuntaan jos toiseenkin. Kun saan tiedot käsiini, liitän tiedot noista tarkoista massoista kunkin kemiallisen filtterin kohdalta. Tässä alla muutama melko yleinen kemiallinen suoja, joita raapustelin paniikissa kalenterinkulmaan.

Ethylhexyl cinnamate – 290,4 g/mol
Homosalate – 262,36 g/mol
Oxybenzone – 228,24 g/mol
Octocrylene – 361 g/mol

Huom! Turvallisiakin oli muutamia, joiden massat olivat 500 g/mol tai yli. Näitä kuulemma löytyy esim. L’Oréalin aurinkorasvoista.

Palataan vielä noihin fysikaalisiin suojiin. Sinkistä kovasti valitetaan, että se on erittäin vaarallinen ympäristölle ja siksi sitä ei saisi käyttää. Tutkimus sinkin vaarallisuudesta oli kuitenkin kuulemma melko puolueellinen ja toisaalta kun mietitään sitä määrää, joka aurinkorasvoista liukenee vesistöihin verrattuna siihen määrään, joka valuu viljellyiltä pelloilta, voi taas miettiä sitä pelkistä aurinkorasvoista aiheutuvaa realistista haittaa. Eipä siinä, aivan yhtä paljon valitetaan noista kemiallisista filttereistä, jotka kertyvät mereneliöihin, joten molempi pahempi, vai?

Nyt sitten keskusteluun mukaan kaikki, joilla on jotain tietoa asioista! Itselläni ei kyllä tässä vaiheessa riitä ymmärrys arvioimaan, kuka tässä nyt viilaa ketäkin linssiin. Voisiko kemiallisten uv-filttereiden ohessa käyttää aineita, jotka estäisivät niiden imeytymistä verenkiertoon? Kosmetiikkahan ei saa imeytyä verenkiertoon, joten miksi ihmeessä ne eivät olisi lailla kielettyjä. Toisaalta vaikka olenkin suuri kosmetiikkadirektiivin fani, on sieltä muitakin ei-strömsö-juttuja tullut vastaan, joten miksi ei tämäkin? Nanokiteiden käyttökelpoisuus vakuutti kyllä minut, mutta tämä filtteriasia jäi kyllä kovasti vaivaamaan. Toivottavasti Kemikaalikimaran Anjalla olisi tähän kertoa joku suuri totuus!

Mainokset

19 responses to “Suuri aurinkosuoja-arvoitus

  1. Hienoa, jos olette saaneet alan asiantuntijoita luennoimaan. Tosi antoisaa ja mielenkiintoista. Kyllä heiltä kuulee viimeisimmät jutut, joskin yritän parhaani mukaan roikkua kelkassa ja seurata tilannetta. :)

    Minuakin ovat nanopartikkelit askarruttaneet.
    Löysin tämän Australian Cancer Coucilin sivun nanopartikkeleista ja aurinkovoisteista. Australiassahan ollaan varsin tarkkoja tässä asiassa.
    http://www.cancer.org.au/cancersmartlifestyle/SunSmart/nanoparticles_sunscreen.htm
    ”Nanotechnology has been used in sunscreens for many years. To date, our assessment, drawing on the best available evidence, is that nanoparticulates used in sunscreens do not pose a risk. However, we continue to monitor research and welcome any new research that sheds more light on this topic.”

    Aurinkosuoja-aineista on tosiaan olemassa tietoa, jonka mukaan ne voivat lisätä ihosyöpäriskiä.
    http://www.poliklinikka.fi/?page=7533955&id=4252100
    Näihän ei saisi olla, mutta kumpi on pahempi, ihon palaminen vai satunnainen voiteiden käyttö? Siihen kun saisi vastauksen.

    Itse olen ratkaissut asian välttämällä ihon kärventämistä. Vaatetus ja tarvittaessa fysikaalinen suoja. Olen käyttänyt myös kemiallista suojaa, mutta ylipäänsä aurinkovoitelen itseäni tosi harvoin, sillä auringossa löhöilystä en pahemmin piittaa. Lapsilleni olen hankkinut fysikaalisen suojan aurinkovoidetta.

    • Kiitos nopeasta vastauksesta! Aloin itsekin kaivella tietoja ja todella paljon löytyi noita lähteitä noista kemiallisten suojien vaaroista, missään ei vain oikein osattu perustella tuota mahdollista haittamekanismia. No, nyt sekin on sitten varmaan tiedossa. Jos ks. luennoitsijan kehitystyöt etenevät ajallaan, on meillä mahtavia uusia fysikaalisen suojan aurinkotuotteita pian lähitulevaisuudessa.

      Ja mulla riittää näitä uusimpia stooreja vielä moneksi kerraksi kerrottavaksi!

  2. Erittäin mielenkiintoinen postaus. :) Etenkin tuo nanopartikkeleiden kokoon liittyvä juttu.

    Hassua sinänsä, että juuri kun on ehditty kieltää sinkkioksidin käyttö EU:ssa *UV-suojana* nanohiukkasiin liittyvien epäilyjen takia, niin nyt se jo osoittautuisi turhaksi huoleksi, mikä olisi kyllä loistojuttu. Moni luonnonkosmetiikkasarja mm. luopui kiellon myötä aurinkosuojatuotteiden valmistamisesta kokonaan, koska pelkällä titaanidioksidilla ei saa aikaan riittävän ”laajakirjoista” aurinkosuojaa eripituisilta UVA- ja UVB-säteiltä tms. Moni muu tuotesarja muutti tuotteidensa koostumusta fysikaalisen suojan sisältävien tuotteiden osalta.

    Tosin kurkkaamalla CosIng:iin (http://ec.europa.eu/consumers/cosmetics/cosing/index.cfm?fuseaction=search.details&id=38968) näyttäisi siltä, että sinkkioksidi onkin taas sallittu UV-suojana…? Kun kerta tämä funktio sille mainitaan.

    Itse en ole koskaan tykännyt kemiallisista suojista, koska ne ärsyttävät herkkää ihoa(ni) ja käsittääkseni niihin voi liittyä muitakin riskejä – fysikaaliset suojat sen sijaan ovat (mielestäni) ja myös lukemani perusteella mietoja ja turvallisia. Jos ei nano-huolta oteta lukuun. Sinkkioksidia (ei-nanoa) on roppakaupalla edelleen mm. vauvojen peppuvoiteissa ja se ei ärsytä vauvojen ihoa vaan pikemminkin suojaa sitä ja auttaa sitä paranemaan.

    Vähän asian sivusta, mutta minua on pitkään ”hämännyt” EU:n kosmetiikkasäädösten funktiot kemiallisille ja fysikaalisille aurinkosuoja-ainesosille – koska niiden mekanismi on tosiaan tuo minkä sinäkin kirjoitit: fysikaalinen aurinkosuoja-aine heijastaa säteet pois iholta; kemiallinen filtteröi (ja monesti olen kuullut puhuttavan, että ne ikäänkuin absorboivat säteilyn). Mutta EU:n kosmetiikkadirektiivi antaa fysikaalisille UV-suoja-aineille funktion UV ABSORBER ja kemiallisille UV FILTER. Siis lähinnä tuo absorber kuulostaa minusta vähän kummalta termiltä aineelle, joka heijastaa säteet pois.

  3. Kiva, että miellytti! :)

    Kun katsoo tarkemmin, niin viimeisin SCCS:n opinion vuodelta 2009 koskee edelleen pelkästään tuota ei-nanomuotoista sinkkioksidia, joka aurinkovoiteissa on siis valkoista. Tuosta pääteltynä nano-sinkkioksidia ei varmaankaan tosiaan ole tällä hetkellä missään tuotteissa. Katsotaan päätyykö se näiden nanokiteiden myötä uuteen arviointiin :)

    Fysikaalisissa aurinkosuojissa on se hyvä puoli, että ne ovat äärimmäisen stabiileja eli eivät reagoi muiden tuotteen ainesosien kanssa. Ne ovat myös erittäin harvoin herkistäviä, joten sopivat juuri siksi myös herkkäihoisille ja lapsille.

    Tuosta funktioasiasta, se onkin vähän hassu. Funktiona UV-absorber:illa tarkoitetaan itseasiassa ainetta, joka suojaa kosmeettista TUOTETTA uv-säteilyn vaikutuksilta. UV-filter on sitten ihoa/hiusta suojaava, ja ne on kaikki lueteltu liitteessä VI, niin fysikaaliset kuin kemiallisetkin. Huomasin juuri, että sinkkioksidia ei näemmä lasketa uuden lain mukaan ollenkaan ihoa suojaavaksi eli filtteriksi! Eron voit nähdä siinä, että Titanium dioxidella on funktioissaan sekä UV absorber että UV filter.

    Jäädään taas kerran odottelemaan lisää tietoa!

  4. Kiitos selvennyksestä. :) Joo onhan toi itseasiassa tuolla CosIng:issä funktiot-sivulla selitetty (http://ec.europa.eu/consumers/cosmetics/cosing/index.cfm?fuseaction=ref_data.functions),ja olin kyllä tuon sivun lukenut. :o

    Selittää siis myös sen, että Zinc Oxide on edelleen UV absorber muttei filtteri. En jaksanut tällä kertaa kahlata noita lausuntoja, joskus aiemmin luin niitä juurikin Zinc Oxiden kohdalla tuohon nanohiukkas-asiaan liittyen. Toiv. saadaan hyviä fysikaalisen suojan sisältäviä ”turvallisia nanoja” sisältäviä suojatuotteita taas kauppoihin. :) (Vaikkakin henk.koht. suojaudun kotimaassa melkeenpä vain varjolla oleskelulla/vaatteilla, mutta esim. etelän lomilla tulisi kyllä ärsyttämättömät aurinkosuojatuotteet tarpeeseen!).

    • Voihan sitten olla, ettei sinkkioksidi olekaan niin tuhannen hieno filtteri iholle, vaan buustaa sitten vain sitä haluttua laajakirjoisuutta suojassa. Aiheesta luennoinut kertoi kyllä myös muista hyvistä fysikaalisista suojista, joita oli kehitteillä titaanidioksidin lisäksi :) Harmillisesti nämä on vaan yleensä hitaita prosesseja, joten vielä pariin kesään nämä ei varmaan ole ihan ajankohtaisia :( Etsin käsiini kyllä varmasti sen listan myös niistä hyvistä, turvallisista kemiallisista suojista ja niitä sisältävistä tuotteista ja kirjoittelen niistä vielä ennen kesää hyvissä ajoin :)

  5. Paluuviite: Aurinkosuojauutisia | INCImix

  6. Paluuviite: Luonnonkosmetiikan aurinkosuojavoiteet | Jolie | Organic Health & Beauty

  7. Paluuviite: Luonnonkosmetiikan aurinkosuojavoiteet | Jolie | Organic Health & Beauty

  8. Silloin kuin mineraaliaurinkovoide on selkeästi ”valkoinen” iholle levitettäessä ei nanopartikkeleista juurikaan tarvitse olla huolissaan. Jos mineraalisuoja on ihonvärinen olisin huolissani.. Onneksi on olemassa hyvänlaatuisia mineraalipuutereita joissa ei ole nanokokoisia partikkeleita. Näillä saa erinomaisen aurinkosuojan ainakin kasvoille eikä imeytymisestä ole mitään vaaraa.
    Aika kattavan aurinkosuoja tiedotteen saa vuosittain sivuilta http://www.skindeep.com
    Siellä hyvässä vertailussa hyvikset ja pahikset! Mutta suurin osa kemiallisista filttereistä ovat mielestäni melkein vaarallisimpia kuin aurinko. Mielummin malttia aurinko käyttäytymisessä ja varjossakin ruskettuu..Nämä EU-pöhköt eivät kyllä ole voittaneet minun luottamustani, sen verran hullua on tuo touhu!

    • Nanokokoisia partikkeleita on tuotteissa ollut kymmeniä vuosia, joten niistä en olisi niin hurjan huolissani. Nämä ovat toki suurimmaksi osaksi mielipidekysymyksiä, joten monia koulukuntia löytyy!

  9. Paluuviite: Toimivaa ekoaurinkorasvaa (ei muumi-ihoa!) : Kemikaalicocktail

  10. Miksei sitten etanoli imeydy iholta verenkiertoon?

    • Hyvä kysymys! Tämä on aika vanha kirjoitus ja täytyy toki huomioida luennoitsijan puolueellisuus, koska hän edusti fysikaalisia aurinkosuojia tuottavaa yritystä. Iholta on vaikea saada imeytymään mitään läpi ja vaikka etanoli on pienenpieni molekyyli (vain kymmenesosia esim. tässä jutussa mainituista kemiallisista filttereistä) se ei silti mene läpi, vaan pysähtyy ihon lipidisuojakerrokseen. Aineella täytyy olla kaikki imeytymiseen tarvittavat ominaisuudet ja niitä ei kyllä monella ole. Pieni molekyylikoko ei missään tapauksessa riitä. Tietous on tämän jutun kirjoittamisen jälkeen kasvanut huomattavasti, enkä välttämättä esittäisi asioita näin mustavalkoisesti, kuin ne tässä jutussa ovat. Mutta mitäpä sitä vanhoja poistelemaan, tässähän sitä omaa kehitystään pystyy seuraamaan hyvin :) Voit lukea tästä imeytymisjutusta lisää tästä postauksesta: https://incimix.wordpress.com/2014/01/07/ihoon-imeytymisen-ihmeellisyys/

  11. Hei! Kirjottelitko silloin pari vuotta sitten niistä turvallisista kemiallisista suojista ja niitä sisältävistä tuotteista?

    • En sen tarkemmin palannut enää aiheeseen, kun ymmärrys tuohon ihoon imeytymiseen lisääntyi ja asia mutkistui aikalailla. En usko, että aineet noin vain humpsahtavat ihosta läpi, siitä kun on niin mahdottoman vaikea saada läpi juuri mitään. Itse käytän surutta kaikkia kemiallisiakin UV-filttereitä :)

  12. Onko mitään uutta aurinkosuojarintamalta? Jos tästä kelit muuttuisi kesäksi oikeasti ja vanha aurinkorasva on jo lopuillaan. Kaupassa lähinnä iskee järkytys valikoimien runsaudesta. Epäilen, että vanhassa suojassa (Nivea lapsille) joku ainesosa ärsyttää ihoa. Mekaanisesti suojaavia ollaan käytetty aika paljon mutta teinit ei suostu enää niitä naamaansa laittamaan valoisuudesta johtuen.

  13. Paluuviite: Luonnonkosmetiikan aurinkosuojavoiteet | Jolie

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s