Kuukausittainen arkisto:elokuu 2012

Ensiostoksilla Ranskassa

Olen tehnyt ensimmäiset kosmetiikkaostokseni Ranskassa! Voilà:

Kuten aiemmin mainitsin, olin suuressa viisaudessani jättänyt esimerkiksi hiuksiinjätettävän hoitsikan pakkaamatta. Kun vielä tiistaina ennen lähtöä kävin vaalentamassa hiusteni pituuksia tasavärisemmiksi tyven kanssa, voi vain arvailla päätöksen motiiveja. Vaalennettu kuontaloni on latvasta melko posahtanut, joten hiuksiinjätettävä on kyllä ihan ehdoton kaveri nyt tässä vaiheessa. No, sellainen toki löytyi kaupasta. Kyseessä on Dessangen vaaleille hiuksille tarkoitettu hoitoaine, Elixir Nutri-Illuminant. Tekstit on pelkästään ranskaksi, joten melko haastavaa oli kaupassa valita kuvauksen perusteella. Mulle riitti toi sans rinçage, eli ei huuhdella ja loput arvasinkin sitten hyvällä mielikuvituksella. Tässä vaiheessa huomasin ensimmäisen kerran, että on se INCI-lukutaito kehittynyt (ja kerrankin siitä oli konkreettista hyötyä), koska pystyin jokseenkin päättelemään tuotteen koostumuksen ja mahdollisen hyödyn kuiville karvoilleni. Lisäksi ostin Le Petit Marseillais-suihkusaippuan.

Oikeastihan homma meni niin, että nappasin ensin hyllystä jonkun tutun Pantenen hiussuihkeen ja Palmoliven suihkugeelin, koska tiesin mitä niissä oli. Katselin siinä sitten ympärilleni ja mietin, että olenko todella matkustanut toiselle puolelle Eurooppaa, kosmetiikan Mekkaan, vain ostaakseni itselleni aiemmin tutut tuotteet. No en, putelit takaisin hyllyyn ja ranskalaisten merkkien pariin. Dessange ei ollut yhtään tuttu itselleni, mutta hintatasoltaan vastasi suunnilleen Pantenea ja muita markettimerkkejä. Näytti olevan paljon kaikkia muitakin kiinnostavia tuotteita, täytyy käydä kyttäämässä joku toinen päivä. Hoitoaine itsessään on melko peruskamaa. Vesi, Isopropyl Myristate, Dimethicone, Amodimethicone.. Emollientteja ja silikoneja, ei mitään maata mullistavaa, mutta tarkoitus olikin vain siloittaa käkkärää latvaa ja sen tämä tekee oikein hyvin. Miellyttävän tuoksuinen, voidemainen emulsio ei kuitenkaan tee hiusta yhtään rasvaisen näköiseksi tai tönköksi. Tykkään kovasti.

Tuo suihkusaippuani merkki Le Petit Marseillais puolestaan on sekin tällainen ranskalaisten ”oma juttu”. Löytyy kattava repertuaari hiustuotteita ja ihonhoitotuotteita, oikein kiva ja melko edullinen. Huumaava tuoksu, orange & coing eli appelsiini ja kvitteni.

Asiasta kolmanteen, aloitin uudestaan RefectoCilin ripsiseerumin käytön. Sitä jäi ensikokeilusta jäljelle jonkin verran, joten nappasin sen mukaani. Elämä ripsettömänä on alkanut ihan hyvin, ripsarin kanssa suhaaminen aamuisin on kyllä ärsyttävää. Toivotaan, että seerumi toisi vähän helpotusta asiaan, ja ehkäpä pärjäisin sitten kestovärin kanssa. Ranskassa ripsiseerumit ei muuten todellakaan ole samanlainen juttu kuin meillä siellä Suomessa, kukaan ei ole oikein kuullut eikä juttu herätä kummempia tuntemuksia suuntaan tai toiseen.

RevitaLash suurennuslasin alle myös Suomessa!

No aika pian koitti tämä päivä! Vaikka olinkin melko optimisti, niin ihan näin äkkiä en odottanut asioiden kuitenkaan tapahtuvan. Sain Komedo.fi:n Jarilta tänään tiedon, että RevitaLash Advanced on otettu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean toimesta tarkasteluun. Tutkinta koskee muitakin markkinoilla olevia seerumeita, kuten Neulashia, mutta alkaa nyt Revitan tutkimisella USA:n tuomioistuimen päätöksen vauhdittamana. Kannattaa lukea koko juttu, siellä on aika painavat mielipiteet ylilääkäreiltä ja yliproviisoreilta koskien prostaglandiineja ja niiden haittavaikutuksia. Tähän väliin terkut kaikille teille, jotka louskutatte leukojanne siitä, ettei seerumeissa ole lääkeaineita ja kaikki on niin turvallista ja ihanaa. Haluaisin erityisesti nostaa tähän Fimean ylilääkäri Kalliokosken kommentin:

”–Jos ripsiseerumissa on prostaglandiinianalogia, on vaikutus luultavasti samansuuntainen kuin bimatoprostilla. Myös haittavaikutuksia voi ilmetä.”

Hunajaa korvilleni (tai silmilleni, miten sen ottaa). Selventääkseni tätä vielä niin, ettei varmasti jää kenellekään epäselväksi: seerumeissa käytetyillä prostaglandiineilla on samantyyppiset vaikutukset huolimatta siitä, ovatko ne bimatoprostia vai jotain muuta (Isopropyl Cloprostenate etc.). Myös Tukes on tökännyt lusikkansa tähän soppaan, nyt on kyllä lähdössä isot pyörät pyörimään! Vaikka kuinka olenkin nyt aivan hypeissä tästä, asia ei ole ihan niin yksinkertainen kuin sen haluaisin olevan. Komedon uutisessa todetaankin, että vaikka tutkimuksissa päädyttäisiin tulokseen, että tuote sisältää lääkeaineen johdannaisia, ei ripsiseerumin luokitteleminen lääkeaineeksi ole yksinkertaista.

””Useimmiten tällaisissa tapauksissa yritys tekee tuotteesta vain toisen version hieman eri koostumuksella, jolloin sen voi jälleen luokitella kosmeettiseksi tuotteeksi”, Fimean yliproviisori Kristiina Pellas selventää.”

Näin soppa alkaa taas alusta, kunnes seerumi lopulta vedetään taas markkinoilta tai vaikutusmekanismia muutetaan riittävästi (ts. prostaglandiineista luovutaan?). Toivottavasti nyt vihdoin tulisi se raja vastaan ja ymmärrettäisiin lopettaa se prostaglandiinilitkuilla läträäminen, vaikka ne varmasti vielä aikansa markkinoilla sinnittelevätkin.

Hyvästi BB, CC-voiteet jo tulossa?

En ole paljon BB-creameista täällä kirjoitellut, koska uskon, että kotimaiset kosmetiikkabloggaajat ovat sanoneet niistä kaiken tarvittavan. Tämä liippaa kuitenkin läheltä; kyse on seuraavasta tulevasta aallosta näiden BB-voiteiden jälkeen. Eihän niitä meillä myytäviä nyt tietenkään voi BB-voiteiksi sanoa, mutta hei mahtava homma, että on vihdoin saatu aikaan kunnon sävyttävät päivävoiteet.

Asiaan. Chanel on lanseerannut Kiinan markkinoille CC-voiteen. Chanelin CC eli Complete Correction-voide peittää, tasoittaa ihon, suojaa auringolta, hoitaa ihoa jne. Ensin ajattelin CC:n olevan vain Chanelin oma keksintö BB-voiteesta, CC kun on Chanelille muutenkin melkoisen ominainen kirjainyhdistelmä.

Olinkin väärässä. CC-voiteet eli Color Control-voiteet ovat nekin Aasiasta peräisin ja siellä olleet markkinoilla jo tovin. Tuo Chanelin CC on aika kysyttyä tavaraa Kiinassa ja saanut hyvät arvostelut, mutta muualta sitä ei vielä saa. Salaperäistä. On niitä tulossa tänne meidänkin suuntaan maailmaa, mutta ei ihan vielä. Alluren sivuilta löysin kirjoituksen CC-voiteista, joita ollaan tuomassa Amerikan markkinoille. Ensimmäinen Jenkkeihin rantautuva yksilö on Olayn CC, joka julkaistaneen lokakuussa. Seuraava oli Juice Beautyn (ei sanonut merkkinä minulle ainakaan yhtään mitään) CC, joka oli tulossa tammikuussa 2013. Samoihin aikoihin odoteltiin myös arvon Chanelia rantautuvaksi amerikkalaisten saataville. Aasiassa muita tällä hetkellä suosittuja CC-voiteita valmistavat mm. iFiona ja Rachel K.

Mikäs CC:n sitten erottaa BB:stä? Näitä ei nyt tietysti ihan voi verrata L’Orealin tämänhetkisiin markkinamagneetteihin. Lorkkuhan siis omistaa Garnierin (ensimmäinen Suomeen rytinällä tuotu BB) ja Maybellinen (myös uusi BB) sekä sillä on oman L’Oreal Paris-linjan alla useampikin eri BB-cream. Aasialaisissa BB-voiteissahan peittävyys on ihan eri luokkaa, ne ovat enemmänkin väriltään harmahtavia ja täysin eri luokkaa kuin nämä meidän markkinoilla pyörivät sävyttävät päivävoiteet. CC-creamit tarjoavat kaikki oikeiden BB-voiteiden edut, mutta vielä lisää. Koostumusten pitäisi olla BB:itä kevyempiä, aineiden tehokkaampia, aurinkosuojan korkeampi, peittävyyden ja kestävyyden huippuluokkaa. Paranneltu BB siis. CC:issä on entistä enemmän ihoa hoitavia ja korjaavia ainesosia. Lisäksi öljyisyyttä on pyritty vähentämään paremman ihotuntuman ja kauniimman lopputuloksen saavuttamiseksi.

Monista lähteistä löysin viittauksia, että CC:issä olisi käytössä White Tea Extract:ia, Green Tea Leaf Extract:ia sekä hyaluronihappoa. C-vitamiinia näytti olevan myös useammissa tuotteissa. Alluren kirjoituksessa mainittiin myös tarkemmin esimerkiksi N-acetyl glucosamine ja Niacinamide Olayn voiteessa. Tuon Olayn CC:n pitäisi myös ”reduce the appearance of pigmentation” eli vähentää ihon pigmenttimuutosten näkymistä. Huomhuom, ”the appearance of..”, ei siis sama asia kuin ”reduce pigmentation”. The Beauty Brains kirjoitti nimenomaan tästä mainossanoilla kikkailusta. Vaikutetaan jonkin asian näkyvyyteen hetkellisesti, ei välttämättä lopullisesti.

Sitten vaan arvailuja kehiin, että miten käy. Lähteekö CC:t maailmanvalloitukseen vai jäävätkö ne edeltäjiensä jalkoihin? Todella moni lafka vasta tuo markkinoille omaa versiotaan BB-voiteesta, eikö olisi vähän hölmöä puolen vuoden sisään vesittää kaikki ja sanoa, että tässä tämä nyt olisi vielä parempana? Toisaalta jos valjastetaan maailman kosmetiikkakoneistot markkinoimaan CC:t läpi, niin en kyllä yhtään lähtisi vähättelemään sitä voimaa. Nähtäväksi jää, ei muuta kuin jännityksellä odottelemaan tulevaa.

Hyvästit ripsille

Koska mun nykyisestä kotikylästä ei todentotta löydy ripsiteknikkoja, oli tiedossani alunalkaenkin se fakta, että elokuussa ne karvat lähtee. Huollatin viimeksi ripsiäni kesäkuun lopulla laskeskellen, että kyllä ne kahdessa kuukaudessa melko hyvin kasvaa pois.

Toisin kävi. Nyt kun sitä aikaisempaa tarvetta pysymiseen ei enää ollut, niin karvathan ei liikkuneet mihinkään. Ne vaan roikkui ja roikkui mukana viikosta toiseen, kuudenteen viikkoon mennessä oli tippunut ehkä n. 30 %. Toki ne hiljalleen harveni, mutta edelleen olivat melko siistissä kunnossa ja kerroksella ripsiväriä aivan loistavat. Päätin sitten lähteä reissuun niiden kanssa, koska olisi ollut surku kiskoa ne irti. Pakkasin mukaani poistoaineen sekä permis- ja kestoväriaineet. Tietysti sillä sekunnilla kun pääsin Ranskaan, ripset alkoivat tippua melko hyvää tahtia. Tänään päätin, että sunnuntai on hyvä päivä hankkiutua karvoista eroon ja niin kävin tuumasta toimeen.

8 viikkoa mukana roikkuneet karvat näyttivät herätessäni aamulla tältä. Ovat kyllä siis aika karmaisevan näköiset, en viitsinyt enää edes harjailla niitä. Todellisuus ei ollut ihan noin hirveä vielä, nopealla harjauksella olisi olleet ihan kestettävät vielä ensi viikon.

Sitten poistoaine kehiin. Remover siis liuottaa liiman ja hetken odottelun jälkeen ripsikuidut ikäänkuin liukuvat irti, kun päästä ottaa pinsetillä kiinni ja kevyesti nykäisee. Oma karva jää kiinni, paitsi jos se on aivan viimeisillään irtoamassa. Silloinkaan se ei tunnu miltään, koska karva ei ole enää kiinni missään, ja tippuisi jokatapauksessa parin päivän sisällä. Poisto-operaatio ei satu lainkaan, kunhan muistaa pitää silmänsä kunnolla kiinni. Silmiin joutuessaan aine kirvelee, mutta sen voi samantien pestä pois ja laittaa vaikka uudestaan, jos vaikutusaika ei ollut riittävä. Tähän väliin haluan painottaa, että oikein tehdyt pidennykset eivät vahingoita omia ripsiä. Jäljellä on edelleen sama määrä samanpituista ja -näköistä karvaa, kun mitä mulla on ollut viimeiset 15 vuotta. Lopputulos oli tämännäköinen noin vartin poisto-operaation jälkeen.

Sitten ei muuta kuin ripsipermiksen tekoon. Ripsipermanentti syntyy samalla periaatteella kuin hiukseen tehtävä permanentti. Ensin ripsi käännetään tarrarullan päälle ja siihen levitetään permanenttiaine, joka vaikuttaa vartin. Sen jälkeen aine pyyhitään pois ja perään laitetaan kiinnitysaine, joka saa muhia kymmenisen minuuttia. Lopuksi kiinnitysaine pois ja tarrarulla irroitetaan kevyesti vedellä pyyhkimällä. Avot, permis on valmis. Juuri permanentatun ripsen kestovärjäys vie vain 2 minuuttia, koska karva on valmiiksi pahoinpidelty ja huokoinen eli nappaa värin itseensä samantien. Näin siis RefectoCilin permisaineilla ja väreillä, vaikutusajat voivat vaihdella vähän merkeittäin. Tällaiset karvat mulla on nyt.

Ei nyt mitkään pidennysten veroiset, mutta kyllä näillä hyvin elelee. Itseasiassa nää on oikein kauniit ja luonnolliset. Ja voi se silmien hieromisen autuus. Permanentti ei ihan hirvittävän hyvin tarttunut, removerin jäämät saattoivat olla vähän pahasta siellä pohjalla. Kyllä se siis taivutti, mutta ei ihan niin kaareviksi kuin halusin. Yleensä käytän aina Refen Saline Solutionia alle poistamaan kaiken ylimääräisen ripsistä, mutta eipä nyt tullut pakattua mukaan. Saline on siis ihan keittosuolaliuosta, joten sellaisen voin keitellä kotosallakin. Täytyy taivutella uudestaan myöhemmin.

P.S. Vähän armoa noille nyppimättömille kulmakarvoille ja kampaamattomalle naamalle, ne on ihan aamuisessa luonnontilassa enkä ajatellut mun nahan olevan kuvien tärkein pointti.

Bonjour!

Bonjour à tous! Täällä ollaan nyt jo neljättä päivää, hassua. Kotiuduin myöhään keskiviikkoiltana ja torstaina alkoi jo duunit. Alkujärkytyksestä toipumiseen menee varmaan vielä jonkin aikaa, joten järkeviä tekstejä voi joutua hieman vielä odottelemaan. Kirjoitan myös matkablogia reissustani (ihan siitäkin syystä, että meillä saa siitä opintopisteitä), joten jos mun reissu kiinnostaa, niin blogi löytyy täältä. Kyseessä siis periaatteessa aivan höpöhöpö-blogi, jossa taivastelen kulttuurieroja ja millon mitäkin. Lähinnä blogi on alunperin suunnattu mun kavereille ja lähipiirille, niin ettei tarvii kertoa samoja asioita erikseen jokaiselle.

Kuitenkin pysytään nyt kosmetiikka-asiassa sentään. Kun pakkasin omaisuuteni kahteen valtavaan matkalaukkuun ja kahteen käsimatkatavaraan, tein juuri niinkuin ei missään nimessä saisi tehdä. Latasin laukut aivan ääriään myöten täyteen ja otin vielä kaikki mahdolliset kosmetiikatkin mukaan. 100 grammaa jäi laukkuihin varaa takaisintuloa varten, toisinsanoen yksi kevyt silkkipusero. Heh, no suunnitelma on tietysti käyttää kaikki kosmetiikat täällä ollessani loppuun ja lähettää sitten tavaraa vierailijoiden (huom äiti, tää koskee sua) mukana kotiin.

Tässä on kasa kosmetiikkaa, joka odotti pakkaamistaan lähtöä edeltävänä yönä.

 

Oikeesti tässä on ehkä 1/3 siitä mitä mukaan sitte kokonaisuudessaan lähti. Nyt jälkeenpäin miettien olisin hieman voinut hioa tätä kokonaisuutta, mulla kun on mukana suunnilleen kaikki mahdolliset luomivärit ja kynsilakat, mutta ei yhtään hiuksiinjätettävää hoitsikaa. Ajattelin muistaakseni, että toi Wellan Enrich-shampoo & hoitoaine on sen verran tuhteja, ettei siinä mitään muuta enää tarvita ja voinpahan ottaa vielä 5 kynsilakkaa lisää. Huulipuniakin mukana on vissiin 6 tai 7. Ei näin, totesin itselleni purkaessani tavaroitani huoneeseeni.

Kelatoivat aineet

Muutama kysely on tullut kelatoivista aineista, että mitä kummia ovat ja miksi niitä tyrkitään tuotteisiin. Nimi itsessäänhän ei sano juuri mitään, mikäli kemia ei ole tuttua.

Kelatoivia aineita (chelating agents) lisätään tuotteisiin suojaamaan niiden toimivuutta. Kelatoivat aineet pystyvät reagoimaan ja muodostamaan uusia komplekseja metalli-ionien kanssa, jotka voisivat vaikuttaa tuotteiden pysyvyyteen ja/tai ulkonäköön. Näitä muodostuneita kelatoivan aineen & metalli-ionien kimppoja kutsutaan kelaateiksi.

Kosmetiikkatuotteisiin päätyy metalleja enimmäkseen ilmasta, mutta myös koskettaessa kädellä (esim avosuiset purkit) tai raaka-aineiden epäpuhtauksina. Kosmetiikan valmistuksessa käytetään ionivaihdettua vettä juuri siksi, että epäpuhtauksien määrä saataisiin minimiin.

Hiusten värjäystuotteisiin kelatoivia aineita lisätään tavallisesti stabiloimaan vetyperoksidia. Hiuksiin voi tulla kuitenkin metalleja hiusten pesuun käytetystä vedestä. Vesijohtovesi tuo hiuksiin kuparia, kaivovesi taas sisältää metalleja maaperästä (rauta, mangaani..).  Metallit reagoivat hiuksia värjättäessä vetyperoksidin kanssa ja voivat muodostaa hiuksia vahingoittavia vapaita radikaaleja. Hiustuotteisiin onkin kehitetty sellaisia kelatoivia aineita, jotka estävät metalleja ja vetyperoksidia reagoimasta keskenään.

Yksi yleisimpiä kelatoivia aineita kosmetiikassa on EDTA eli etyleenidiamiinitetraetikkahappo. EDTA on erinomainen ja tehokas kelatoiva aine, mutta sillä on toki ongelmansa, sillä se on melkoinen ympäristömyrkky ja se ymmärtääkseni päätyy sitomiensa metallien kanssa melko suoraan vesistöön. Aine on todella laajasti käytössä teollisuudessa ja vähän kaikkialla, joten kosmetiikka ei ole pahin ympäristön saastuttaja tämän aineen osalta, niinkuin ei monen muunkaan. Kosmeettisissa tuotteissa ei ole havaittu ihmiselle vaarallisia määriä kyseistä ainetta. Muistakaa, että C-vitamiinikin on tarpeeksi suurena määränä myrkky. EDTA:ta valmistetaan teollisesti etyleenidiamiinista, formaldehydistä ja natriumsyanidista. EDTA:a käytetään paljon kosmetiikassa myös suoloinaan, tällöin INCI:ssä lukee esimerkiksi ”Disodium EDTA” tai ”Tetrasodium EDTA”.

Miten onnistua kosmetiikkaostoksilla?

Pakko ensin sanoa, että mitä kummaa, ihan hitusen reilu viikko mun lähtöön Ranskaan! Apua. Olis viimeset hetket alkaa kerrata sitä ranskaa niin, että saan leipää ostettua paikallisesta boulangeriesta enkä näänny nälkään. Halpaa punaviiniä ja patonkia, niillä ajattelin elellä loppuvuoden. Nyt on muutenkin ollut ja voi hetken olla vähän hiljaista täällä blogin puolella, viime viikonloppuna oli mun synttärit (kiitos osanotoista kaikille ”onnitelleille”), viikko täynnä menoa ja vilskettä ja ens viikonloppuna on mun ja S:n läksiäiset. Sitten jo istunki koneessa. Ajastin tohon loppuviikolle pari juttua niin ei oo ihan hiljasta täälläkään.

Olen täysin unohtanut jakaa täällä tämän mitä mainioimman oppaan kosmetiikkashoppailusta ja ylipäätään kosmetiikan maailmasta. How To Save Money on Beauty Products? Written by The Beauty Brains! The Beauty Brains-blogi on ihan mun suosikkiblogeja. Kosmetiikkakemistit (ihan oikeat sellaiset) kertovat, miten hommat oikeasti toimii tai ei toimi ja miksi näin on. Tuo teksti on melkoisen pitkä, mutta suosittelen mahdollisuuksien mukaan vaikka printtaamaan sen iltalukemiseksi. Helppolukuista tekstiä kansankielellä! Oppaassa on nostettu esille myös paljon yksittäisiä tuotteita, jotka ovat varmasti suurelle osalle tuttuja.