Kelatoivat aineet

Muutama kysely on tullut kelatoivista aineista, että mitä kummia ovat ja miksi niitä tyrkitään tuotteisiin. Nimi itsessäänhän ei sano juuri mitään, mikäli kemia ei ole tuttua.

Kelatoivia aineita (chelating agents) lisätään tuotteisiin suojaamaan niiden toimivuutta. Kelatoivat aineet pystyvät reagoimaan ja muodostamaan uusia komplekseja metalli-ionien kanssa, jotka voisivat vaikuttaa tuotteiden pysyvyyteen ja/tai ulkonäköön. Näitä muodostuneita kelatoivan aineen & metalli-ionien kimppoja kutsutaan kelaateiksi.

Kosmetiikkatuotteisiin päätyy metalleja enimmäkseen ilmasta, mutta myös koskettaessa kädellä (esim avosuiset purkit) tai raaka-aineiden epäpuhtauksina. Kosmetiikan valmistuksessa käytetään ionivaihdettua vettä juuri siksi, että epäpuhtauksien määrä saataisiin minimiin.

Hiusten värjäystuotteisiin kelatoivia aineita lisätään tavallisesti stabiloimaan vetyperoksidia. Hiuksiin voi tulla kuitenkin metalleja hiusten pesuun käytetystä vedestä. Vesijohtovesi tuo hiuksiin kuparia, kaivovesi taas sisältää metalleja maaperästä (rauta, mangaani..).  Metallit reagoivat hiuksia värjättäessä vetyperoksidin kanssa ja voivat muodostaa hiuksia vahingoittavia vapaita radikaaleja. Hiustuotteisiin onkin kehitetty sellaisia kelatoivia aineita, jotka estävät metalleja ja vetyperoksidia reagoimasta keskenään.

Yksi yleisimpiä kelatoivia aineita kosmetiikassa on EDTA eli etyleenidiamiinitetraetikkahappo. EDTA on erinomainen ja tehokas kelatoiva aine, mutta sillä on toki ongelmansa, sillä se on melkoinen ympäristömyrkky ja se ymmärtääkseni päätyy sitomiensa metallien kanssa melko suoraan vesistöön. Aine on todella laajasti käytössä teollisuudessa ja vähän kaikkialla, joten kosmetiikka ei ole pahin ympäristön saastuttaja tämän aineen osalta, niinkuin ei monen muunkaan. Kosmeettisissa tuotteissa ei ole havaittu ihmiselle vaarallisia määriä kyseistä ainetta. Muistakaa, että C-vitamiinikin on tarpeeksi suurena määränä myrkky. EDTA:ta valmistetaan teollisesti etyleenidiamiinista, formaldehydistä ja natriumsyanidista. EDTA:a käytetään paljon kosmetiikassa myös suoloinaan, tällöin INCI:ssä lukee esimerkiksi ”Disodium EDTA” tai ”Tetrasodium EDTA”.

4 responses to “Kelatoivat aineet

  1. Okei…. En tiennykää et ilmasta voi tulla metalleja tolleen… Vaikka onhan se ihan loogista nyt, kun vähän ajattelee raks raks… :D

    • Juu ilmassahan on hapen lisäksi sen siunatun tuhat muuta ainetta, jotka hiipii kosmetiikkapurkkeihin tekemään tuhojaan :D

  2. Moikka! Hiukan vanhaan tekstiin nyt tartun, mutta haluaisin kysyä mielipidettäsi eräästä asiasta.. Olen formaldehydin takia saanut ammattitaudiksi astman. Käytän satunnaisesti Erisan kosteuttavaa kasvovoidetta, joka sisältää Disodium EDTA ainesosan. Sen valmistukseenhan käytetään siis formaldehydiä (jonka mainitsitkin jo tekstissäsi), niin voiko se aiheuttaa minulle astmakohtauksen kaltaisen yskimis/huohottamiskohtauksen? Olen nimittäin huomannut, että aina kun laitan voidetta kasvoilleni, noin 3min kuluttua alan yskiä ja kurkkua kuristaa lievästi ja joudun huohottamaan että saan happea. Astmakohtauslääkkeeni siihen auttaa ja tilanne normalisoituu, mutta ilman lääkettä se kestää 20min.

    • Moikka Kata! Hmmm, aika hankala kysymys. Periaatteessa EDTA ei ole formaldehydin vapauttaja, eli sen ei pitäisi ainakaan sillä perustein aiheuttaa oireita. Toki on mahdollista, että olet voinut allergisoitua sille erikseen. Tsekkasin muutkin ainesosat, eikä ainakaan tullut mieleen mikä muu voisi oireesi aiheuttaa. Kinkkinen tilanne kyllä, nyt en uskalla sanoa tämän kummemmin juuta tai jaata, mutta melkein kyllä kannattaa vaihtaa tuote sellaiseen, jossa ei ole tuota käytetty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s