Silikonit – sisällys ja sepustus

Alkuun pahoittelut taas kirjoitustahdin verkkaisuudesta; kun istuu 9 tuntia päivässä päätteen ääressä pyörittämässä raaka-aineita, niin orientoituminen aiheeseen uudelleen illalla on välillä hieman raskasta. Tätäkin väsäsin useamman illan, kun ei vaan riitä aivojen kapasiteetti enää välillä, heh. Alkuun pakko kertoa, että ranskalaistumiseni on ottanut pienen askeleen eteenpäin. Olen viettänyt viikonlopun purjodieetillä, joka loppui tänään. Lisää voi lukea halutessaan Ranskan matkablogistani, kunhan kerkiän päivittää sen! Asiaan.

Silikonit! Kosmetiikkateollisuuden luoma kirosana, mutta kuitenkin hyvinhyvin yleisesti käytetty aineryhmä. Nykyisin esimerkiksi USA:ssa lanseerattavista uusista tuotteista keskimäärin joka toinen sisältää silikoneja. Toisaalta purkit ja mainostekstit julistavat silikonittomuutta. Samalta valmistajalta löytyy usein sarjat silikoneilla ja ilman. Kaksinaismoralismia? Ehkä.

Silikonit ovat saaneet nimensä alkuaine piin (engl. silicon) mukaan. Pii on maaperässämme (ainakin Suomessa) yleisin alkuaine heti hapen jälkeen ja se esiintyy yleensä piidioksidina (SiO2). Esimerkiksi hiekka ja kvartsi ovat piidioksidia. Piidioksidia käytetään myös kosmetiikassa ja sen INCI-nimi on Silica. Silica (piidioksidi) ei ole silikoni. Silikonit puolestaan eivät ole mitään hiekkaa tai kiveä. Silikonit ovat ihmisen kehittämiä, synteettisesti eli aina labrassa tuotettuja aineita. Silikoneja ei siis koskaan löydy luonnosta sellaisenaan.

Nopeasti silikonien historiaa. Silikonit kehitettiin 1940-luvulla, mutta kosmetiikkateollisuuden käyttöön ne rantautuivat 10 vuotta myöhemmin 1950-luvulla. Aluksi käytössä oli vain veteen liukenemattomia yhdisteitä, joita käytettiin mm. suojavoiteissa. Radikaalisti silikonien käyttö lisääntyi kuitenkin vasta 1980-luvulla, kun niillä alettiin korvaamaan eläinperäisiä rasvoja kosmetiikkatuotteissa. Tällöin silikonilaatuja toki myös kehitettiin lisää, joka puolestaan tietenkin myös lisäsi niiden käyttöä.

Silikonin perusrunko on monista muista kosmetiikan raaka-aineista poikkeava, sillä se ei sisällä lainkaan hiiltä. Tästä syystä silikoneja ei lueta orgaanisiin yhdisteisiin, vaan ne muodostavat oman ryhmänsä orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden ohella. Silikonin perusrunko rakentuu piin (Si) ja hapen (O) muodostamista ketjuista. Pii-happi-ketjuun on kuitenkin aina liittynyt pii-atomin kohdalle orgaaninen sivuketju, vähintään metyyliryhmä -CH3; sivuketjuista hiiltä siis löytyy.

Piin ja hapen muodostama sidos on hyvin vahva ja kestävä. Tästä syystä silikoniyhdisteet sietävät hyvin lämmitystä ja ovat kestäviä mm. hapettumista ja UV-säteilyä vastaan. Silikonit eivät imeydy ihon läpi eikä niitä pidetä komedogeenisinä (ihohuokosia tukkivina). Erilaiset ihotyypit toki voivat reagoida eri tavalla eri aineisiin. Erilaisia silikoneja ja johdannaisia on aivan loputon määrä ja lisää kehitetään jatkuvasti. Mihin silikoneja oikein tarvitaan?

Käyn läpi lyhyesti vain muutamia yleisimpiä ryhmiä, koska muuten tekstiä tulee yhden kokonaisen blogillisen verran. Silikonit voidaan jaotella vesiliukoisiin ja veteen liukenemattomiin. Lisäksi ne voivat toimia emulgaattoreina. Suurimmalle osalle tutuimmat, erittäin yleiset Dimethiconet eli dimetikonit ovat veteen liukenemattomia ”perinteisiä” silikoniöljyjä. Ne toimivat tuotteissa usein emollientteina, ihoa hoitavina ja/tai ihoa suojaavina aineina. Dimetikonit ovat silikonien ”perusmuotoja”, samaan tapaan kuin hiilivedyt ovat orgaanisten yhdisteiden. INCI-nimenä Dimethicone käsittää kaikenmittaiset silikoniketjut, jotka muodostuvat dimetikoniyksiköistä. Tämä eroaa esimerkiksi juuri hiilivetyjen nimeämisestä, sillä niistä käy selvästi ilmi myös aineen rakenne (esim. Propane, Cetyl Alcohol..). Silikoneissa muutenkin voi yhden nimen alla olla samasta yhdisteestä eri variaatioita, ja sama nimi voikin tällöin tarkoittaa nestemäistä tai kiinteää ainetta. Silikonien INCI-nimistä ei aina käy ilmi ketjun pituus, sivuryhmien määrä tms., ja nimet yleensäkin kuvaavat lähinnä rakenteen perusperiaatetta.

Dimetikonin rakenne

Pääasiassa dimetikoneja käytetään emulsioiden rasvaosassa. Ne parantavat voiteiden ihotuntumaa, levittyvyyttä ja vähentävät voiteiden valkoista jälkeä iholla. Hiustuotteissa ne jäävät hiuksen pintaan parantaen kammattavuutta ja tuoden pehmeyttä ja kiiltoa. Perinteiset silikoniöljyt (dimetikonit) ovat siis täysin veteen liukenemattomia, mutta liukoisuuttakin voi muuttaa sivuryhmiä muokkaamalla. Lisäämällä vesiliukoisia ryhmiä metyyliryhmien tilalle, saadaan aineesta luotua paremmin veteen liukeneva.

Syklosiloksaanit ovat toinen paljon käytössä oleva silikoniryhmä. Niitä löytyy esimerkiksi INCI-nimillä Cyclopentasiloxane, Cycloheksasiloxane jne., mutta myös Cyclomethicone. Nimensä mukaisesti ne ovat rengasrakenteisia silikoniyhdisteitä. Syklosiloksaanit ovat haihtuvia nesteitä, tosin haihtuminen on huomattavasti hitaampaa kuin esimerkiksi vedellä. Syklosiloksaanien turvallisuus on ollut tarkkailun alla, mistä johtuen neljä-pii-atomisen Cyclotetrasiloxanen käyttö on vähentynyt jonkun verran.

Syklopentasiloksaani

Syklosiloksaaneja käytetään erityisesti antiperspiranteissa ja deodoranteissa, mutta myös mm. värikosmetiikassa, aurinkovoiteissa, erilaisissa kosteusvoiteissa sekä hiustuotteissa. Pienen pintajännityksen vuoksi ne levittyvät helposti iholle ja tuovat emulsioissa kevyen, rasvattoman tuntuman.  Deoissa ne parantavat tehoaineiden levittymistä sekä tekevät ihotuntumasta kuivan ja tahmattoman. Aerosoliessa syklometikonit toimivat puolestaan liuottimina, joilla korvataan esimerkiksi alkoholia. Ne myös estävät aerosolsuihkeen tukkeutumista eivätkä reagoi ponneaineen tai hajusteiden kanssa. Hiustuotteissa ne parantavat hiusten märkäkammattavuutta ja haihtuvat myöhemmin pois hiuksen pinnalta. Lisäksi syklosiloksaaneilla on aputehtäviä mm. meikkituotteissa, aurinkotuotteissa ja kynsilakoissa, eli käyttö on hyvin monipuolista.

Kuten aiemmin tuli mainittua, dimetikonit ja syklosiloksaanit ovat täysin veteen liukenemattomia. Vesiliukoisia silikoneja voidaan kuitenkin muodostaa lisäämällä dimetikonien perusrunkoon erilaisia vesiliukoisia ryhmiä, kuten esimerkiksi PEG/PPG-ryhmiä. Sivuketjujen määrä ja tyyppi ratkaisee, tuleeko yhdisteestä kokonaan vai osittain vesiliukoinen. Sivuketjuiksi voidaan lisätä tarpeen mukaan vaikka ja mitä, ja näin syntyy esimerkiksi proteiini-silikoni-yhdisteitä tms.

Vielä muutamia kuluttajien yleisesti tunnistamia silikoneja. Amodimethicone eli amodimetikoni on aminoryhmän (NH2) sisältävä dimetikoni. Se on luokiteltu antistaattiseksi ja hiusta hoitavaksi aineeksi. Amodimetikonien sanotaan parantavan hiusvärien (erityisesti punaisten) syvyyttä ja kestoa; se voi myös olla hieman muita silikoneja tiukemmin hiuksessa kiinni. Ne voivat ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä, joten käyttö on vähäistä esimerkiksi iholle jätettävissä tuotteissa ja aerosoleissa. Dimethiconolit ovat dimetikoneja, joihin on kiinnittynyt alkoholiryhmä -OH. Kemiallisesti ne ovat siis alkoholeja ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi emollientteina.

Fenyylisiloksaanit, kuten Phenylmethicone, ovat dimetikoneja, joihin on kiinnittynyt metyyliryhmän (tai useamman) paikalle fenyyliryhmä eli rengasrakenne (aromaattinen rengas). INCI-nimistä löytyy myös mm. Diphenyl dimethicone, Phenyltirimethicone jne. Fenyylisiloksaaneja käytetään erityisesti lisäämään kiiltoa, koska niillä on suurempi valon taittokerroin kuin tavallisilla silikoniöljyillä (dimetikoneilla). Näin ollen niitä löytyy mm. kiiltoa lisäävistä hiustuotteista ja esimerkiksi huulipunista.

Silikoneilla on käyttötarkoituksia siis melko laajasti. Jos hieman täytyisi yleistää, niin useimmiten silikonit

* luovat kiiltoa/suojaa
* parantavat levittyvyyttä/ihotuntumaa
* lisäävät liukkautta; näin pitävät myös pakkauksen mekanismit, esim. aerosolin tai roll-onin toimivina
*parantavat hiustuotteissa kammattavuutta ja tuovat re-fatting-vaikutusta (uskomattoman vaikea sana suomentaa, virallinen lienee rasvatasapainon ylläpito tms)

Silikoneista liikkuu paljon urbaanilegendoja. Milloin niiden kuulee aiheuttavan kaljuuntumista – milloin syöpää (tietenkin, kaikki aiheuttaa syöpää). Toivottavasti ei ole tarpeen kirjoittaa tämän olevan huuhaata. Yleisin lienee kuitenkin silikonien hiuksia latistava vaikutus ja kerrostuminen. Kun kerran laitat hiuksiisi silikonia sisältävää hoitoainetta, ei se lähde sieltä kuulemma kulumallakaan. Tämä ei ihan pidä paikkaansa, ainakaan nykyään. Kun tekniikka ja tietämys kehittyvät, yleensä aineet kehittyvät siinä mukana. Silikonit eivät ole poikkeus. Useat silikonit irtoavat hiuksesta ihan normaalilla shampoopesulla. Joihinkin voi tarvita tuhdimman syväputsarishampoon, toiset taas haihtuvat hiuksesta itsestään. Silikonit eivät kuitenkaan kerrostu ihan siinä määrin, kuin puskaradio pelottelee.

Silikonit luovat hiuksen pinnalle kalvon ja siihen kalvolle ei ihan niin helposti enää seuraava aine kiinnitykään. Latistava vaikutus on jo sen verran yleinen pelko, että sellaisten silikonien käyttö on varmasti harvinaista, koska muitakin on tarjolla. Ei kukaan tee tuotteestaan tarkoituksella mallia lehmännuolema. Kerrostuvuus on kuitenkin jossain määrin mahdollista ja se on suoraan verrannollinen käytettyjen silikonituotteiden määrään; toki myös hiustyypillä on vaikutusta. Jos kaikki hiusarsenaalin tuotteet shampoosta aina hoitoaineeseen, hiuksiinjätettäviin ja muotoilutuotteisiin sisältävät paljon silikoneja, kerrostuminen on todennäköisempää. Vähiten kerrostuvat vesiliukoiset silikonit, jotka voivat olla esimerkiksi em. PEG/PPG-johdannaisia (INCI esim. PEG-8 dimethicone). Voimakkaammin puolestaan kerrostuvat silikoniöljyt (dimetikonit) ja niiden aminojohdannaiset (amodimetikoni yms).

Vielä lopuksi muutama sekaannusta aiheuttava nimi. Silane eli silaani (SiH4) ei ole silikoni, se  on yksinkertainen kaasumainen piin yhdiste. Kertauksena: Silica ei ole silikoni, se tarkoittaa piidioksidia (SiO2). Kuitenkin: Simethicone on silikoni, se on dimetikonin ja piidioksidin  seos.
Kiitos ja kuittaus, toivottavasti tämä hieman selvensi niitä kyselyjä, joita on sähköpostitse tullut. Jos tulee lisää kysyttävää tai sanottavaa, niin kommenttiboksi ja sähköposti ovat tietysti aina auki.

24 responses to “Silikonit – sisällys ja sepustus

  1. Kiitos Annina perusteellisesta kirjoituksesta. On ollut suunnitelmissa selvittää itselleni tarkemmin silikonien kemiaa, mutta nythän asia selvisi. :)
    Hyvä, että kirjoitit noista urbaanilegendoista. Silikonit, ne haihtumattomat, ovat neutraaleja ja myrkyttömiä aineita. Onhan niitä käytössä esimerkiksi vauvoille tarkoitetussa koliikkia estävissä tuotteissa (Cuplaton). Voi siis syöttää vauvalle, mutta ei laittaa hiuksiin? Noin kärjistetysti.
    Haihtuvien silikonien tutkimustuloksia on mielenkiintoista seurata. Ovatko ne haitallisempia kuin muut esimerkiksi hiuslakoissa tms. olevat aineet. Ja onko silikonien leviämisestä luontoon jotain haittoja. Toisaalta silikoneja käytetään jätevesiputsareilla vaahdonestoaineina.

    • Mukava kuulla, että oli uuttakin tietoa!

      Tosiaan, silikoneja löytyy myös ruoasta lisäaineina. Kuulemma myös McDonald’sin kananugetit sisältävät niitä, koska dimetikonilla on oikein mainio anti-foaming ja anti-caking-vaikutus.

      Ympäristökysymykset varmasti puhuttavat ja niitäkin täytyisi erikseen tutkia. Sekin varmasti vaihtelee, mutta yleisesti ottaen silikoniyhdisteet taitavat olla ei-biohajoavia, eli ei-hyväjuttu. Tosin onhan niitä ei-biohajoavia paljonpaljon muitakin.

  2. Annina, kirjoituksesi on tosiaan perusteellinen. Ravitsemusihmisenä ainoa kommenttini koskee sitä, että pii on vakiintunut ja hyvä suomenkielinen nimi ravinnossa esiintyvälle mineraalille. En näe siksi syytä puhua Silicasta.

    • Kiitos kommentistasi! Blogissa puhutaan aineiden yhteydessä usein INCI-nimikkeistöllä, niin tässäkin tapauksessa. Silica on virallinen INCI-nimi kosmetiikassa käytettävälle piidioksidille ja siksi suosin sen käyttöä. Sama koskee monia muita aineita, vaikka niille olisikin muilla aloilla käytössä suomenkieliset nimet.

  3. Biohajoamattomuus ei itsessään ole huono asia. Ovathan hiekka ja lasikin biohajoamattomia, mutta eivät ympäristölle haitallisia. (Terävä lasi toki eliölle tapaturmien takia, mutta ei aineena itsessään:) Ongelma on silloin jos aine on haitallinen JA biohajoamaton. Nopeasti biohajoava aine vaikuttaa vain hetken, biohajoamaton vuosikymmenet.

    • Totta puhut. Olisi mielenkiintoista saada käsiinsä tietoja ja tilastoja juuri kosmetiikan vuoksi ympäristöön päätyvistä aineista ja niiden realistisista haitoista, muistakin kuin silikoneista siis.

  4. Ihana, kun jaksat kirjoittaa niin perusteellisesti!

    Tiedätkö, onko oikeasti yleistä, että on allerginen tai herkistynyt silikoneille? eli onko niiden välttelyllä perusteita… Mietin, että kaikelle toki voi herkistyä, mutta josko oot kuulla, kuinka yleistä tuo on jne.

    Tuli mieleen, kun itekin töissä välillä kuulen ihmeellistä silikonihysteriaa, mitä ihmiset tykkäis, jos tätä ei missään tuotteessa olisi… Ei kai sitä kaikessa tarvitse, mutta ite ainakin tykkään, että voide levittyy ja tukka on sileä.

    • Kiva kuulla, että löytyi sinnekin suunnalle jotain uutta luettavaa :)

      Yleisesti ottaen silikonit ovat erittäin hyvin siedettyjä aineita. Varsinainen silikoniallergiat ovat todella harvinaisia. Niitä ihmisiä, jotka ovat sitten oman kertomansa mukaan kuollettavan allergisia silikoneille, mutta meikkivoiteet on ihan ok – niitä kyllä löytyy. Sokkotestattuna monikaan ei huomaa varmaan eroa silikonisen ja silikonittoman välillä, mutta jokainen tietenkin saa halutessaan vältellä aineita parhaaksi katsomallaan tavalla.

      Suurin osa kokemuksista liittyy lähinnä erittäin kuivan ihon hilseilyn määrään. Jotkut ovat huomanneet silikonittomien tuotteiden helpottavan rutikuivan ihon/päänahan hilseilyä esimerkiksi talvisin. Tämä on erittäin mahdollista, mutta yhtään kovemmat herkkyysreaktiot, saati allergiat, ovat kyllä kovin harvinaisia. Itselläni on todella kuiva iho, mutta en ole huomannut eroa silikonittomissa tai silikonillisissa tuotteissa.

      Olen kanssasi ehdottoman samaa mieltä tuosta levittyvyys- ja sileysasiasta. Tällä hetkellä silikoni-latvahoito on mulle ihan must, muuten ei tuu hiushommista yhtään mitään tämän vaalennetun kuontalon kanssa :D

  5. Olen kans huomannut, että omaan päänahkaan ei oikeasti sovi silikooni. En ole kuitenkaan pistänyt merkille minkä tyyppiset, mutta vältän siis kaikkia. Kuitenkaan naama tai muu iho ei silareista sano oikeastaan mitään, mutta johtuu kai siitä, että pesen sitä huomattavasti useammin kuin tukkaani ja enemmän hoidan ja rasvaan myös (toisin kuin päänahkaa). Minusta silikooneja on ihan aiheellista välttää, jos on huomannut, ettei ne sovi tai toimi itsellä. Se, että silikoonit aiheuttaisivat kaljuuntumista, on kyllä urbaanilegenda, mutta voi siinä silti olla jotain perää – ei kai näitä turhasta keksitä! Vaatii varmaan vaan äärettömän herkän ja kuivan ihon sekä heikon laatuiset hiukset ja huonon vastustukyvyn tai sairauden / jonkun ongelman ja siihen vielä silikoonit kruunaamaan tilanne, niin tadaa: kaljuuntuu näiden yhteensattumien seuraksena :D

    • Tottakai kannattaa välttää niitä aineita, joiden on huomannut olevan huonompia kuin toisten. Ihmisten nahat ovat niin kovin erilaisia, ettei varmasti ole maailmassa tuotteita, jotka sopisivat kaikille. Tuosta kaljuuntumisjutusta en tiedä, välillä kyllä tuntuu, että niitä keksitäänkin turhasta. Epäonnisia tietysti aina löytyy! Toivotaan, että meillä pysyy tukat päässä ;)

  6. Jeesus nasaretilainen

    Osaisitko sanoa saisiko mistään tuollaista ”puhdasta silikoniöljyä” mitä postauksen kuvassa näkyy? :D

    • Hmmm jaa’a, aika vaikean heitit. Riippuu minkälaista silikonia haluat ja mihin tarkoitukseen. En kyllä osaa valitettavasti sanoa, suurilta raaka-ainevalmistajiltakin voi olla hieman vaikea yksityishenkilönä saada mitään. :)

  7. Moi!
    Voisko saada vielä tarkennusta, ihan lyhyesti, mitkä silikonit saattaa kertyä hiukseen ja mitkä sitten taas haihtuu pikku hiljaa pois tai lähtee perus shampoopesussa? Esim. ihan luettelona, mistä lyhenteistä ne tunnistaa incilistasta? Mites polyquatermiun -alkuiset (esim. polyquaternium-37), onko ne vesiliukoisia? Onko ne yleensä silikoneja? :D
    Siksi kyselen kun tuntuu että väri ei enää samalla tavoin tartu hiukseen, haalistu nopeasti pois :/ Hiuksen kuntokin tietty osasyyllinen mutta olen alkanut miettiä myös käytössä olevien pesu -ja muotoilutuotteiden osuutta asiaan..

    • Moikka! Sori, multa on jostain syystä mennyt tämä kommentti ihan kokonaan ohi. Silikoneja on niin loputon määrä, että luetteloa on kyllä aika mahdoton valitettavasti tehdä. Näissä on myös yksilöllisiä eroja, joillekin kertyy eri tavalla kuin toisille. Polyquaterniumeissa on tosi paljon erilaisia yhdisteitä ja nyt äkkiseltään muistelisin, että ei kyllä löydy silikoneja. Enimmäkseen ne ovat sähköisyyttä vähentäviä esim. hiustuotteissa :)

      Ei juuri ole sellaisia silikoneja, jotka eivät lähtisi syväpuhdistavalla shampoolla, joten kokeilehan sellaista ennen seuraavaa värjäystä. Kunnon värjättyjen hiusten hoitoainekin auttaa asiaa!

  8. Päivitysilmoitus: Koekaniinina tässä näin : Kemikaalicocktail

  9. Heippa. Kiitos taas avartavasta blogista. Itse en silikoneja muuten kammoa, mutta varsinkin voiteissa/ meikkivoiteissa olen huomannaut ikävän ominaisuuden, että ne ”rullaantuvat” iholta pois. Jos kosteusvoiteessa on silikonia ja sitten levittää päälle meikkivoiteen (jossa myös mahdollisesti on silikonia),lopputulos ei ole järin kaunis :(
    Myös asikkailta tulee paljon palautetta eri voiteista juuri tämän rullaavuuden vuoksi. APUA!

    • Kiitos kivasta palautteesta! Olet aivan oikeassa, kaksi tuotetta, joissa on molemmissa silikoneja, saattavat hyvinkin lähteä rullaamaan iholla. Toki muutkin ainesosat saattavat tehdä tätä. Jotkut sopivat yhteen ja toiset eivät, sitä on kyllä melkein mahdoton ennustaa. Myös muu tuoteformula vaikuttaa siihen. Ei auta siis kuin testata ja etsiä, mikä sopii. Tietysti erilaiset ihotyypit vielä osallistuvat samaan soppaan..

  10. Tää oli tosi avartava! Nyt osaan ymmärtää paremmin inci-listoja!
    Ite oon huomannu että en ole ollut tietoinen näistä silikoneista yhtään ja nyt kun aloin asiaa tutkimaan niin melkein kaikki mun hiustuotteet sisältää niitä… ihmekös, oon miettiny miks hiuksista tulee kokoajan vaan lättänämmät ja liukkaammat mutta ei ne varsinaisesti paremmassa kunnossa ole, nyt vaan syväpuhdistavaa shampoota kehiin ja silarittomat tuotteet kaappiin – ainakin vaihteluksi :D

  11. Päivitysilmoitus: Hyvä, paha silikoni – miksi silikonia käytetään hiustuotteissa? | Purkkimafia

  12. Päivitysilmoitus: Hyvä, paha silikoni – miksi silikonia käytetään hiustuotteissa? | One of Beauty's Daughters

  13. Tiina Sutinen

    Hei
    Etsin tänään tietoa silikoneista ihovoiteissa ja näin löysin tieni blogiisi.
    Kirjoitit, että esim. dimethicone ei imeydy ihoon ja sehän löytyy monesta INCIstä ensimmäisten joukossa kasvovoiteissa.
    Olen siis miettinyt, että kuinka sen ”puskurin” läpi muut hoitavat ainesosat läpäisevät ihon? Onko niissä pienempi molekyylykoko kuin dimethiconella vai kuinka tämä toimii?

    Itse henkilökohtaisesti en pidä silikonien antamasta liukkaasta tunteesta iholla ja samalla se luo tunteen, että kaikki voiteissa olevat hoitavat ja muut vaikuttavat aineet jäävät pyörimään siihen silikoniselle pinnalle.
    Siksi olenkin siirtynyt voiteisiin, joissa silikoneja ei ole.

    Olisi kiva, jos kertoisit tästä minua askarruttavasta asiasta, onhan monet hyvinkin kalliit kasvovoiteet juuri sellaisia, joissa dimethicone on jopa toisella tai kolmannella sijalla INCIssä.
    Terv. Tiina

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s