Kuukausittainen arkisto:joulukuu 2012

Etanaelvytys

Tämä  juttu tulee vielä takautuvasti Ranskan reissulta, kokeilin tätä naamiota päivän tai pari ennen kotiinpaluutani.

Etanoita. Suurin osa on varmaankin kuullut ainakin puhuttavan etanavoiteesta ja sen suureellisista kyvyistä parantaa jälleen kerran melkein mitä vaan.

Kun omaisuutta pakkaillessani yritin minimoida tavaran määrää, tuli näitä naamioita summuita kokeiltua lähes joka ilta. Naamaani oli alkanut mukavasti kiristää ilmojen hieman viilennyttyä ja Lumenen SOS Creamin loputtua, ja ihoni oli melko huonokuntoinen. Syyskuun Beyond Beauty-messuilta olin napannut tämän etananaamion testiin, joten eikai siinä muuta kun naamiot naamaan ja elämä risaiseksi. Lyhyesti tämän villityksen historiasta; etananviljelijöiden käsien ihon huomattiin olevan todella pehmeä ja hyväkuntoinen, joten 1+1= etanat purkkiin ja naamarasvaksi. Etanoiden eritteen on väitetty uudistavan ja korjaavan ihoa todella tehokkaasti, mitä ilmeisimmin kuorimalla ja kosteuttamalla. Etanavoiteen luvataan tehoavan juonteisiin, maksaläiskiin, arpiin, akneen, tulehduksiin ja niin edelleen, kaikkeen mahdolliseen siis.

IMG_5268 (375x500)

Uskokaa tai älkää, niin tämä on samalta tyypiltä, jolta nappasin ne karmaisevan hajuiset, silmiäpolttavat meikinpoistoliinat. Olin kuitenkin sen verran rohkea, että ajattelin nyt vielä tökkiä kepillä jäätä. Pakkaus oli jälleen mielestäni vähän kummallinen, tuo naamio on vaan kertakaikkiaan creepy. Pääsin pakkausasiasta kuitenkin yli ja ensimmäiseksi piti nahkaan lykätä tehoampulli. Perään sitten heitettiin tuo naamiorätti. Olisin ottanut siitä kuvan, mutta ajattelin, ettei Halloweenin aika ole kuitenkaan vielä. Oikeasti en vain voinut lopettaa nauramista, niin siksi kuvaa minusta naamio päässä ei ole. Kuvitelkaa pahin mahdollinen.

IMG_5277 (500x375)

Siinä sitten istuskelin toimettomana parikymmentä minuuttia, kun en tohtinut poistua huoneestani asuintovereitani pelottelemaan. Luulen, että ranskalainen kämppikseni tosin ei olisi tästäkään enää yllättynyt, huomattavasti järkyttävämpää hänelle oli jatkuva suolakurkkujen, ruisleivän ja näkkärin syöntini sekä se IKEA:sta löytynyt raaka piparitaikina, josta suomiporukalla iloitsimme kuin lottovoitosta. Ja tietysti se, että otin kengät pois sisällä, enkä edes käyttänyt sisätossuja, joten yksi naamio tuskin olisi siinä konkurssissa enää hetkauttanut mihinkään suuntaan.

IMG_5275 (500x375)

No mitäsmitäs. Näistä varsinaisista etanavoiteista löytyy INCI:stä yleensä Helix Aspersa Extractia eli tarhakotilouutetta. Tämän tuotteen sisällyksessä ei ole turhaan kaunisteltu, vaan tavaran on suoraan kerrottu olevan ”Snail Secretion Filtrate”:a eli filtteröityä (suodatettua) etanan eritettä. Lovely. No sitähän se Helix Aspersa Extract:kin on, uutteet nimittäin ”lypsetään” etanoista. Etanoita ei kuulemma vahingoiteta tässä prosessissa.

Muutenhan tuossa INCI:ssä ei juuri ole kommentoitavaa, aika oletettavia perusjuttuja. Se ei mielestäni tässä nyt olekaan se kiinnostavin asia, etanauutteista on sekä hyviä että mitättömiä kokemuksia, eli joillain toimivat ja joillain eivät. Tuo limaerite kyllä hoitaa sen asiansa jos on hoitaakseen, tuskin se huonoa ainakaan tekee. Enemmän kiinnitin huomiota tuohon ylläolevaan ohjeistukseen; Avoid using on blemishes, pimples, irritated or sunburned skin. NO MIHIN sitä sitten mahdollisesti tarvitaan? Jos ihossa ei ole arpia tai näppylöitä, se ei ole ärtynyt tai palanut, niin arvatenkin se on silloin TERVE eikä tarvitse mitään etananlimoja parantamaan olemattomia vaivoja? Minä kun olen ymmärtänyt, että etanavoiteen olisi nimenomaan tarkoitus auttaa juurikin arpiin, akneen ja sen sellaisiin. Onko tässä sitten voiteeseen verrattuna korkeammat tehoainepitoisuudet niin, että tuote alkaa ärsyttää rikkoontunutta tai ohentunutta ihoa?

No auttoiko tuo? Kyllä se peijakas auttoi. Iho rauhoittui ja väri tasoittui ihan huomattavasti. Punotus hävisi eikä ihoa enää kiristänyt. Oikein mainio tehoelvytys ranskalaisen veden pahoinpitelemälle iholleni, käyttäisin varmasti toisenkin. Naamion poisottamisen jälkeen ei ihoa tarvinnut pestä, vaan aineet saivat imeytyä rauhassa, päälle ei tarvinnut laittaa enää voiteita.

Yhteenvetona sanon sen, että voisin ehkä suostua kokeilemaan jotain etana-tehoseerumia, mikäli maksaläiskät tms alkavat vaivata jossain vaiheessa. Luulisin kuitenkin, että etanauutteella on samantyyppinen vaikutus kuin niin monella muullakin ihmeuutteella; toimii tietynlaisissa pitoisuuksissa tietynlaiselle ihotyypille. Ei tee ihmeitä tämäkään, mutta ihan näppärä kosteuttaja tuntui olevan. Aina kannattaa kokeilla. Jos arvista pitäisi oikeasti hankkiutua eroon, niin kokeilisin silti edelleen kemiallisia kuorintoja.

Onko muilla kokemuksia etanavoiteista tai -seerumeista?

Hyvää Joulua

joulukortti_kultahopea

Ihanaa Joulunaikaa kaikille lukijoille ja bloggaajakollegoille. Omaan joulunviettooni kuului iltapäivän jouluhartaus ihanassa Helsingin Pitäjän kirkossa ystäväni kanssa, seuraavaksi tarkoitus on suunnata saunaan ja taputella naamaan joku ihana naamio. Muistin virkistämiseksi kaikille, jotka tuntevat huonoa omaatuntoa joulusuklaiden napostelusta; Jouluherkut eivät pilaa ihoa!

Elossa ollaan

Otsikko kertonee kaiken tarpeellisen taas. Hupsista. Nyt kävi nimittäin niin, että mä olen jo Suomessa. Tuon edellisen päivityksen jälkeen aika vaan mennä hurahti ja sitten istuinkin jo lentokoneessa matkalla takaisin Helsinkiin. Pari päivää meni yleisestä shokkitilasta toipuessa ja nyt sain aikaiseksi tulla ilmoittamaan, että hengissä ollaan. Oli muuten melkoinen kokemus vaihtaa ilmastoa se useampi kymmenen astetta kerralla, mulla ei nimittäin ollut mukana kuin trenssitakki ja se oli aavistuksen kevyenpuoleinen tähän Suomen vallitsevaan ilmastoon. Ensimmäiseksi saavuttuani kotiin pesin meikit ja vetäsin naamaani Lumenen SOS Cream-naamion, ah autuutta. Ranskassa mukanani ollut SOS meni ja loppui aivan etuajassa jo joskus lokakuun alussa.

No, täällä ollaan siis ja pitäisi alkaa virittäytyä normaaliin rytmiin. Todellisuushan on, että käytännössä tällä hetkellä olen työtön. Täytyy kehitellä jotain työkuvioita, kun vedän hetken henkeä ensin. Opiskelujututkin jo mukavasti kolkuttelee ovella, mutta ajattelin nyt vaihtaa vuotta ensin, ettei vaan mene turhan hötkyilyksi. En jäänyt onneksi opinnoissa jälkeen, vaikka teinkin molemmat työharjoittelut putkeen ja näin ollen skippasin syksyn kurssit kokonaan. Kiskaisin ne etänä pois kuljeksimasta, niin ei tarvitse jättää ensi syksylle roikkumaan. Jos sitä vaikka yrittäisi valmistua jossain välissä.

No mitäpä tein ensimmäiseksi, kun ajatus alkoi kulkemaan? Suuntasin tietysti Bernerille tekemään ostoksia. Suunnitelmana oli hakea joululahja-Maridermit äidille ja jotain täyttöjä itselle. Paikanpäällä karu totuus selvisi, nimittäin Mariderm lopetetaan. Itku ja parku! Tässä oli toki hyviä ja huonoja uutisia; harmillista tietysti, että erinomaiset tuotteet loppuvat, mutta ne kaikki olivat aika huikeassa alennuksessa. Oli siis tehtävä se, mitä oli tehtävä eli santsata vähän reilummalla kädellä. Kuulemma merkki ei vain ole saanut jalansijaa markkinoilla, minkäs teet. Maridermien lisäksi ostin joitain kauden värikosmetiikkaa ja sekalaisia ihonhoitotuotteita.

Joku kyselikin tuossa jonkin aikaa sitten, että kuinka paljon kosmetiikkaa Ranskan reissulla kului ja mitä tuotteita siellä käytin. Nappasin lähtiessäni kuvan purkkiarsenaalista, joka matkan aikana tuli tiensä päähän. Voilà.

IMG_5508

Purkkia on kerrakseen ja lähes kaikki loppuivat kokonaan juuri sopivasti lähtöviikollani. Hyvin laskelmoitu. Raahasin aika paljon mukaani Suomesta, koska sillä sain a) huijattua itselleni lisätilaa laukkuihin paluuta varten, b) varastojani pienemmiksi sekä c) säästettyä rahaa, kun ei tarvinnut kaikkea ostaa uutena. Win-win-win-situation.

Noniin, se siitä. Laitelkaas juttutoiveita tulemaan, mulla lyö pää aika tyhjää hetkellisesti ja olen myös tehokkaasti unohtanut ne jutut, joita olen kommenttiosioissa lupaillut. Pari juttua on tuossa työn alla, eiköhän se pää ala pian toimia ja päästä taas tähän kirjoittamiseen kiinni!

INCImix 1v

INCImix täyttää tänään yhden (1) vuoden!

tumblr_kpqjn21Nnb1qzcoyqo1_500_large_large

Kun aloitin blogin tasan vuosi sitten, se oli ihan yksi satunnainen päähänpisto. Muistan, että olin juuri aiemmin viikolla kiroillut jollekin keskustelupalstalle, jossa viljeltiin taas sellaisia totuuksia, että alta pois. En tiennyt mitä halusin blogilta, en tiennyt lukisiko sitä kukaan tai ylipäätään mitä aikoisin tehdä. Tiesin vain sen, miksi haluan kirjoittaa.

Vuotta myöhemmin kirjoitan blogia edelleen samasta syystä. Haluan jakaa tietoa ja mahdollisuuksien mukaan oikaista vääriä uskomuksia. Tämä ala muuttuu kokoajan, uutta tutkimustietoa tulee jatkuvasti ja tieto muuttuu. Viimeisimmän tiedon mukana pysyminen vaatii todella työtä. Trendit, innovaatiot – kaikki vaihtuu hurjan nopeaa vauhtia.

Blogi ei ole minulle tulonlähde. INCImix ei kuulu mihinkään tradedoubler-verkostoon tms, ja koska joku kuitenkin miettii, niin en ole koskaan hankkinut blogilla senttiäkään. Se ei ole INCImixin tarkoitus. Sen sijaan olen tutustunut blogin kautta moniin mielenkiintoisiin ihmisiin ja päässyt osalliseksi vaikka mihin jännittäviin juttuihin. Nämä ovat minulle kaikkein olennaisin intressi nyt ja tulevaisuudessa. Blogi on minulle toki harrastus, mutta myös opinnoissani ja ammatillisessa osaamisessa hyödyn siitä hurjasti. Puolet asioista olisi jäänyt oppimatta, jos en olisi jostain syystä joutunut kunnolla syventymään niiden ääreen kirjoittaakseni niistä jotain. Toki aina ei vaan jaksa. Varsinkin työviikkoina on välillä liian raskasta 9 tunnin porskuttamisen jälkeen syventyä samoihin aiheisiin uudestaan. Sen vuoksi välillä on muutaman päivän, jopa viikonkin mittaisia taukoja. Kirjoitan juuri silloin kun minulla on jotain sanottavaa, en koskaan yritä kirjoittaa mitään vain velvollisuudentunnosta.

Blogissa vieraillaan n. 2000-4000 kertaa viikossa, riippuen täysin kirjoitustahdista ja aiheista. Olen todella yllättynyt tästä määrästä, en olisi aloittaessani koskaan uskonut lukijamäärien yltävän tuolle tasolle. Suurensuuri KIITOS siis kaikille teille, jotka jaksatte täällä käydä lukemassa allekirjoittaneen jorinoita. Seuraavaa vuotta odotellessa!

live-twice-long-michael-birthday-ecard-someecards

Pakkasenpuremia

Ranskassa ruoho on edelleen kirkkaanvihreää ja aurinko paistaa, mutta alan silti päästä joulutunnelmaan. Ulkoasu muuttui taas; vaikka rakastinkin viimeisintä bannerituotostani ehdoitta, en vain päässyt sen kanssa jotenkin sinuiksi. Kaipasin ehdottomasti jotain yksinkertaisempaa ja lopputuloksen näette yläpuolella. Rakastan vuodenvaihteen juhlia ja yleensä kaivan kompaktin tekokuuseni kaapista jo ennen marraskuuta. Koska tänä vuonna minulla ei ole mahdollisuutta kuorruttaa kotiani joulukoristeilla, niin sijaiskärsijäksi joutuu blogi, koska pakkohan ne joulupallot on johonkin ripustaa?! Lupaan, että Loppiaisena nuo lähtee. Viime vuonna blogiin sai myös lumisateen, mutta tänä vuonna en löytänyt sitä asetusta. Elän toivossa, että se vielä tulee.

Edellisen jutun kommentteihin tuli toive seuraavalla aiheella: ”– Itselläni on paha pakkasihottuma, jonka vuoksi en pakkasilla saisi laittaa kasvoilleni mitään VETTÄ sisältävää (vesi kun jäätyy poskille ja pahentaa tilannetta). Niinpä niin, aika mahdoton tehtävä. Osaisitko sä neuvoa, minkälaisia kosteusvoiteita mun kannattaisi talvisin alkaa käyttämään?”

Nyt kun uutisista päätellen siellä pohjoisessa on taas päästy nauttimaan lumesta ja pakkasista, niin aiheen ajankohtaisuuden vuoksi ajattelin nostaa tämän ihan tähän framille. Voin nimittäin vannoa, että sama ongelma on parilla muullakin herkkäihoisella.

Lähes kaikki tavalliset voiteet sisältävät vettä. Ne ovat yleensä joko O/W eli oil in water tai W/O eli water in oil-emulsioita. Nämä ovat siis erilaisia emulsiotyyppejä, joista O/W-emulsiot ovat tyypillisesti kevyempiä ja W/O:t tuhdimpia. Jälkimmäinen kertoo siis sen, kumpi on ns. pääfaasi, eli tavallaan kumpi on sekoittunut kumman sisään. Markkinoille on kuitenkin tullut myös tietenkin kaikenmaailman uutuuksia, kuten W/O/W (water in oil in water), jossa on siis periaatteessa kolme faasia. Ei mennä niihin nyt kuitenkaan tarkemmin. Mikä tässä on tärkeää ymmärtää, niin voiteiden ulkoinen olemus tai tuntuma ei välttämättä kerro veden määrästä mitään. Oikeanlaisilla aineilla voidaan 90% vettä sisältävä tuote saada tuntumaan ja näyttämään voilta. Itseasiassa been there, done that; labrassa viime lukuvuonna tekemäni hoitoaine oli ratkaisevat 10 sekuntia liikaa homogenisaattorissa eikä sen jälkeen juuri hievahtanut astiastaan. Nimesin sen hiusnaamioksi ja laitoin avosuiseen purkkiin. Eihän siitä naamioksi ollut, kun se oli lähinnä markettihoitsikan tasoa, mutta tuntui oikein ylelliseltä sormissa.

shutterstock_97005836 (500x440)

No takaisin aiheeseen. Tavalliset voiteet sisältävät siis melkein poikkeuksetta aina vettä, enemmän tai vähemmän. Jos sellaista kiireessä aamulla läiskäisee naamaan ja juoksee ulos, niin on tosiaan mahdollista, että se jäätyy naamaan ja pahentaa pakkasenpuremia. Tuotteiden vesi periaatteessa melko nopeasti haihtuu iholta, mutta toki sitä siellä jossain määrin on. Mikä sitten avuksi, jos perusvoiteet todella pahentavat pakkasihottumaa?

En ole kosmetologi enkä ihotautilääkäri, mutta ihan logiikalla miettien ratkaisuksi kävisi varmastikin kasvoöljyt tai vedettömät voiteet. Kasvoöljyjä on varsinkin luonnonkosmetiikkapuolella vaikka ja kuinka, esimerkiksi Dr. Hauschka, Weleda jne. valmistavat ihania kasvoöljyjä. Kevyempien kasvoöljyjen kanssa monet käyttävät vielä erikseen voidetta yöksi, mutta aamuisin usein pelkkä öljykin ajaa asiansa. Mitä jos tarvitaan jotain järeämpiä aseita? Tässä kohtaa vedettömät voiteet astuvat kuvioon. Googlaamalla niitä löytyy lisää, mutta bongasin nyt ainakin Dermalogican Barrier Repairin, joka vaikuttaisi olevan ihan kelpo tähän tarkoitukseen. Öisin voi toki käyttää normaalia vedellistä kosteusvoidettakin, koska yön aikana vesi ehtii kyllä haihtua iholta.

Itse olen joskus pahimmilla pakkasilla sipaissut nenänpäähän ja poskille kosteusvoiteen päälle vähän vitalista, siitä ei mene mikään läpi, ei vesi eikä pakkanen. Onko jollain kokemusta noista kasvoöljyistä? Käytättekö samoja tuotteita kesällä ja talvella?

Skvalaani, mikä?

Tänään aiheena siis skvalaani! Skvalaani eli INCI-nimeltään Squalane on melko yleisesti kosmetiikkatuotteissa käytetty erinomainen kosteuttaja. Se on väritön ja hajuton öljy, jonka ihotuntuma ei ole rasvainen. Se on myös erittäin hellävarainen eikä ärsytä ihoa lainkaan. Skvalaani onkin yksi ihon luontaisen rasvan, sebumin monista osista. Muistelisin joskus lukeneeni jostain, että sebumista n. 25% on skvaleenia, eli skvalaanin kaksoissidoksellista sukulaismuotoa. Aknesta kärsivien kannattaa ehdottomasti välittää skvalaania sisältäviä tuotteita, kun taas itseni kaltaisille kuivanahoille skvalaani kosteutustehonsa kanssa on pelastus. Ei liene tulevan yllätyksenä, että luottovoiteessani Lumenen SOS-Creamissa on skvalaania.

Skvalaani ei ole sama asia kuin skvaleeni; -aani ja -eeni-päätteistä voi päätellä tosin kyseessä olevan kaksi melko samankaltaista hiilivetyä. Näistä toinen – skvalaani – sisältää vain yksinkertaisia sidoksia hiiliatomien välillä ja on näinollen kaksoissidoksia sisältävää skvaleenia stabiilimpi ja kosmetiikassa enemmän käytetty.

Noniin, miksi halusin kirjoittaa tästä? Ihan siksikin, että näin talven kynnyksellä varmasti muillakin kuivaihoisilla tippuu nahka päältä, joten kurkkikaa ihmeessä rasvojen sisällysluetteloista tätä squalanea. Ennen kaikkea huomioni kiinnittyi kuitenkin tähän juttuun; ”Squalane: What some suppliers may not be telling you..”. Lyhyesti referoituna: Skvalaania voidaan tuottaa kasviperäisesti ja eläinperäisesti, jälkimmäinen on peräisin hain maksasta. Tietenkin kaikki suosivat kasviperäistä skvalaania, vaikka hain maksasta tuotettava onkin vissiin vähän halvempaa. Now here is the problem; joku voi sanoa skvalaaninsa olevan peräisin oliiveista (josta vegetable squalane yleisimmin on peräisin) vaikka se olisikin oikeasti haista. Tuossa jutussa mainitun tutkimuksen mukaan 90% hainmaksaöljyn tuotannosta menee kosmetiikkateollisuuden käyttöön, eli sitä tosiaan kyllä käytetään. Hainmaksaöljyä saa muuten toki myös terveyskapseleina, miksei siihen käyttöön kelpaa oliivipohjaiset litkut? Hieman ristiriitaista tietoa liikkuu siitä, että onko kosmetiikka-alalla yleisemmin käytössä kasvi- vai eläinperäinen skvalaani, mutta lähteiden perusteella voisin väittää kasviperäisen öljyn olevan yleisempi.

En todellakaan tiennyt tätä haiasiaa. En aiemmin oikeastaan kauheasti tiennyt skvalaanista muutenkaan kuin sen, että se on hiilivety, emollientti ja hyvä kosteuttaja. Pikaisella googlailulla katselin muutamien valmistajien sivuja, vegetable squalanea kyllä markkinoidaan tehokkaasti kasviperäisenä, mutta löytyipä niitäkin, jotka rehellisesti myivät hainmaksaöljyä. ”Natural marine-based squalane”, eikö kuulostakin hyvältä? Marine-based tuo ainakin itselleni mieleen jotain paljon mukavampaa kuin haiden lahtaamisen, mutta niinhän sen on tarkoituskin. Ei ihme, ettei skvalaanitarina ole levinnyt kovin laajalle kuluttajien parissa, tuollaista on syytäkin yrittää peitellä. Muutaman tuottajan sivuilla painotettiin, ettei niitä haita pyydystetä sen öljyn takia, vaan hyötykäytetään vain jo pyydetyt kalat. Niin vissiin.

Miksi kaikkea skvalaania ei tuoteta oliiveista ja muista kasviperäisistä aineksista, kun sitä kerran siellä on tarjolla? Luulisi, että kasviperäinen olisi helpommin saatavilla, mutta näin ei ole. Skvalaania löytyy kasveista vain pieniä määriä verrattuna hain maksaan, jossa sitä on todella paljon. Tämä aiheuttaa ennen kaikkea hinnannousua, kasviperäisen tuottaminen on kalliimpaa ja näin ollen myös itse tuotos on tyyriimpää.

200932910295767177801 (401x285)

Miten erottaa kasviskvalaani ja haiskvalaani toisistaan? No tässä taas piilee se kuuluisa ongelma. INCI ei erottele eri nimikseen näitä kahta, vaan molemmat löytyvät ”Squalane”:n alta. Kuluttaja ei siis voi tietää. Joskus ongelma on, että edes valmiiden kosmetiikkatuotteiden valmistaja ei välttämättä tiedä, kuten tuossa aiemmin linkittämässäni jutussa kerrottiin. Toki kaiken voi aina jollain kalliilla testausmenetelmällä varmistaa, mutta jos täydessä uskossa ostaa tuottajalta kasviperäistä skvalaania, niin kuka todella alkaa erikseen kaikkia ainesosian testauttamaan ihan sen vuoksi, jos ne eivät olekaan sitä mitä pitäisi? Huomautuksena muuten tuohon aiempaan skvalaani – skvaleeni-vertailuun, niin skvaleeni on aina kotoisin hain maksasta. Eli INCI-nimen Squalene tunnistaa näin ollen aina eläinperäiseksi.

Sen verran itselläni on luottoa suomalaiseen kosmetiikkateollisuuteen ja Lumeneen, että uskon SOS-Creamin skvalaanin olevan varmasti kasviperäinen, vaikka heiltä kyllä kysäisemällä saisi varmasti varmistuksen vielä asialle. Aion tosin kyllä jatkossa tutkia skvalaanirasvojani hieman tarkemmin, enkä hutiloiden juokse ostamaan jokaista, jossa sitä on käytetty.

Muita skvalaanin tehoon luottavia tai kenties haiden puolustajia?

Lauantailätinää

Ja taas vierähti yksi viikko. Päälläänkö sitä pitäisi ruveta seisomaan, että ehtisi viikolla kirjoittelemaan? Ei vaan ihan tosissaan, aika vaan menee niin nopeasti, etten kerennyt edes kommentteihin vastata aiemmin.

Alkulöpinöistä toiseen, YLE julkaisi tiistaina jutun otsikolla ”Hormoneja kaupataan myös kauneuden kasvattamiseen”. Uutinen käsitteli kosmetiikan sisältämiä kyseenalaisia aineita ja sivusi tietenkin myös pinnalla ollutta kysymystä ripsiseerumien lääkeaineista. YLE uutisetkin ajoi juttua läpi radiossa YleX:n ja RadioSuomen puolella. INCImix pääsi tekstiin mukaan kun toimittaja pyysi lyhyttä haastattelua asian tiimoilta, ja tästä ripsiseerumiasiastahan mulla ei koskaan tule sanottava loppumaan. Kiitos ja kumarrus Annastiina Heikkilälle tärkeään aiheeseen tarttumisesta.

185127_10151033562376638_956085489_n

Harjoitteluaikani Ranskassa lähenee loppuaan ja kohta on kotiinpaluun aika. Ajattelinkin, että leppoisasti lauantain kunniaksi voisin vähän koota viimeisen viiden kuukauden tapahtumia ja kokemuksia. Ensimmäiseksi pitää sanoa, etten vaihtaisi päivääkään. Oli kenties elämäni tähän asti paras päätös pakata laukut ja päättää lähteä niin lyhyellä mietintäajalla. Mulla on tapana olla melko ehdoton enkä ole koskaan paljon kysellyt muilta neuvoja siihen, mitä ja miten nyt kannattaisi tehdä. Olen yleensä päättänyt jotain, tehnyt sen ja kysellyt vasta myöhemmin.

Tarvitsin tätä kokemusta ennenkaikkea ammatillisesti, koska olen oppinut aivan hurjan paljon, mutta myös henkilökohtaisesti. On vaikeaa arvioida itseään ja elämäntilannettaan asioiden keskiöstä, siihen tarvitsee etäisyyttä. Täällä ollessani olen ymmärtänyt selkeästi sen kuka ja missä olen tällä hetkellä sekä sen mihin haluan tähdätä. Aion lähteä opiskelemaan vielä lisää ja suunnitelmat ovat selkiytyneet.

Itse työ on ollut todella antoisaa. Työtehtävät ovat olleet todella monipuolisia ja vastuuta on annettu ihan niin paljon kuin sitä on ollut valmis ottamaan. Moni työtehtävä on ollut sellainen, missä olen aluksi liikkunut aivan osaamiseni ja ymmärrykseni rajoilla ja vähän ajan kuluttua huomannut taas oppineeni hirveästi lisää. Olen päässyt hyödyntämään ja laajentamaan kosmetiikkalain tuntemusta ja raaka-ainepuolen osaamista. EU:n kosmetiikkalaki on itselleni jostain syystä aivan erityisen rakas, varsinainen pyhä lehmä. Yksittäisistä aineista ja niiden ominaisuuksista on oppinut lyhyessä ajassa paljon, mutta erityisesti se, miksi jotkut aineet toimivat yhdessä niin kuin toimivat, on avautunut. Kun katselen aiempia virkkeitäni, niin suomen kieli ei ainakaan ole avautunut, päinvastoin. Pahoittelut, heh.

Tiivistettynä; mahtava reissu ja mahtavat ihmiset, onneksi on jäljellä vielä mahtavat kaksi viikkoa. Tulen takaisin tuplasti viisaampana ja tuplasti onnellisempana.

Noin. Nyt riittää taas lätinät, alan kirjoittaa juttua skvalaanista. Huomiseen!