Skvalaani, mikä?

Tänään aiheena siis skvalaani! Skvalaani eli INCI-nimeltään Squalane on melko yleisesti kosmetiikkatuotteissa käytetty erinomainen kosteuttaja. Se on väritön ja hajuton öljy, jonka ihotuntuma ei ole rasvainen. Se on myös erittäin hellävarainen eikä ärsytä ihoa lainkaan. Skvalaani onkin yksi ihon luontaisen rasvan, sebumin monista osista. Muistelisin joskus lukeneeni jostain, että sebumista n. 25% on skvaleenia, eli skvalaanin kaksoissidoksellista sukulaismuotoa. Aknesta kärsivien kannattaa ehdottomasti välittää skvalaania sisältäviä tuotteita, kun taas itseni kaltaisille kuivanahoille skvalaani kosteutustehonsa kanssa on pelastus. Ei liene tulevan yllätyksenä, että luottovoiteessani Lumenen SOS-Creamissa on skvalaania.

Skvalaani ei ole sama asia kuin skvaleeni; -aani ja -eeni-päätteistä voi päätellä tosin kyseessä olevan kaksi melko samankaltaista hiilivetyä. Näistä toinen – skvalaani – sisältää vain yksinkertaisia sidoksia hiiliatomien välillä ja on näinollen kaksoissidoksia sisältävää skvaleenia stabiilimpi ja kosmetiikassa enemmän käytetty.

Noniin, miksi halusin kirjoittaa tästä? Ihan siksikin, että näin talven kynnyksellä varmasti muillakin kuivaihoisilla tippuu nahka päältä, joten kurkkikaa ihmeessä rasvojen sisällysluetteloista tätä squalanea. Ennen kaikkea huomioni kiinnittyi kuitenkin tähän juttuun; ”Squalane: What some suppliers may not be telling you..”. Lyhyesti referoituna: Skvalaania voidaan tuottaa kasviperäisesti ja eläinperäisesti, jälkimmäinen on peräisin hain maksasta. Tietenkin kaikki suosivat kasviperäistä skvalaania, vaikka hain maksasta tuotettava onkin vissiin vähän halvempaa. Now here is the problem; joku voi sanoa skvalaaninsa olevan peräisin oliiveista (josta vegetable squalane yleisimmin on peräisin) vaikka se olisikin oikeasti haista. Tuossa jutussa mainitun tutkimuksen mukaan 90% hainmaksaöljyn tuotannosta menee kosmetiikkateollisuuden käyttöön, eli sitä tosiaan kyllä käytetään. Hainmaksaöljyä saa muuten toki myös terveyskapseleina, miksei siihen käyttöön kelpaa oliivipohjaiset litkut? Hieman ristiriitaista tietoa liikkuu siitä, että onko kosmetiikka-alalla yleisemmin käytössä kasvi- vai eläinperäinen skvalaani, mutta lähteiden perusteella voisin väittää kasviperäisen öljyn olevan yleisempi.

En todellakaan tiennyt tätä haiasiaa. En aiemmin oikeastaan kauheasti tiennyt skvalaanista muutenkaan kuin sen, että se on hiilivety, emollientti ja hyvä kosteuttaja. Pikaisella googlailulla katselin muutamien valmistajien sivuja, vegetable squalanea kyllä markkinoidaan tehokkaasti kasviperäisenä, mutta löytyipä niitäkin, jotka rehellisesti myivät hainmaksaöljyä. ”Natural marine-based squalane”, eikö kuulostakin hyvältä? Marine-based tuo ainakin itselleni mieleen jotain paljon mukavampaa kuin haiden lahtaamisen, mutta niinhän sen on tarkoituskin. Ei ihme, ettei skvalaanitarina ole levinnyt kovin laajalle kuluttajien parissa, tuollaista on syytäkin yrittää peitellä. Muutaman tuottajan sivuilla painotettiin, ettei niitä haita pyydystetä sen öljyn takia, vaan hyötykäytetään vain jo pyydetyt kalat. Niin vissiin.

Miksi kaikkea skvalaania ei tuoteta oliiveista ja muista kasviperäisistä aineksista, kun sitä kerran siellä on tarjolla? Luulisi, että kasviperäinen olisi helpommin saatavilla, mutta näin ei ole. Skvalaania löytyy kasveista vain pieniä määriä verrattuna hain maksaan, jossa sitä on todella paljon. Tämä aiheuttaa ennen kaikkea hinnannousua, kasviperäisen tuottaminen on kalliimpaa ja näin ollen myös itse tuotos on tyyriimpää.

200932910295767177801 (401x285)

Miten erottaa kasviskvalaani ja haiskvalaani toisistaan? No tässä taas piilee se kuuluisa ongelma. INCI ei erottele eri nimikseen näitä kahta, vaan molemmat löytyvät ”Squalane”:n alta. Kuluttaja ei siis voi tietää. Joskus ongelma on, että edes valmiiden kosmetiikkatuotteiden valmistaja ei välttämättä tiedä, kuten tuossa aiemmin linkittämässäni jutussa kerrottiin. Toki kaiken voi aina jollain kalliilla testausmenetelmällä varmistaa, mutta jos täydessä uskossa ostaa tuottajalta kasviperäistä skvalaania, niin kuka todella alkaa erikseen kaikkia ainesosian testauttamaan ihan sen vuoksi, jos ne eivät olekaan sitä mitä pitäisi? Huomautuksena muuten tuohon aiempaan skvalaani – skvaleeni-vertailuun, niin skvaleeni on aina kotoisin hain maksasta. Eli INCI-nimen Squalene tunnistaa näin ollen aina eläinperäiseksi.

Sen verran itselläni on luottoa suomalaiseen kosmetiikkateollisuuteen ja Lumeneen, että uskon SOS-Creamin skvalaanin olevan varmasti kasviperäinen, vaikka heiltä kyllä kysäisemällä saisi varmasti varmistuksen vielä asialle. Aion tosin kyllä jatkossa tutkia skvalaanirasvojani hieman tarkemmin, enkä hutiloiden juokse ostamaan jokaista, jossa sitä on käytetty.

Muita skvalaanin tehoon luottavia tai kenties haiden puolustajia?

Mainokset

15 responses to “Skvalaani, mikä?

  1. Puhdas skvalaani (oliivista, ainakin pienen tuoksukaupan mukaan) on luottokosteuttajani, muuta en ole tarvinnut :) Oma akneni ei ainakaan skvalaanista eikä skvalaania sisältävistä voiteista häiriintynyt (vaikka sitä aluksi pelkäsin), mutta siihen ei vaikuttanutkaan suuntaan jos toiseen juuri mikään muu kuin hormonit (aka pillerit).

    • Kiva kuulla kokemuksistasi! Täytyykin käydä tutkiskelemassa jos itsellekin hankkisi putelin sieltä. Tuo akneasia on varmaan tosi yksilöllinen, mikä vaan voi kai vaikuttaa kenellä tahansa. Tosi rasvaisen akneihon omaavat tuskin edes hakeutuvat tämäntyyppisten voiteiden äärelle :)

  2. Vitsi mun täytyy myöntää, etten oo koskaan aiemmin edes pohtinut mitä kosmetiikka pitää sisällään, ja nyt oon ihan koukussa sun blogiin. Kiitos siis tietoisuuden levittämisestä ”ymmärrettävässä muodossa”! En tiedä otatko vastaan postaustoiveita, mutta kerron sellaisen silti: itselläni on paha pakkasihottuma, jonka vuoksi en pakkasilla saisi laittaa kasvoilleni mitään VETTÄ sisältävää (vesi kun jäätyy poskille ja pahentaa tilannetta). Niinpä niin, aika mahdoton tehtävä. Osaisitko sä neuvoa, minkälaisia kosteusvoiteita mun kannattaisi talvisin alkaa käyttämään?

    • Moikka! Ja kiitos kivasta palautteesta. Otan ehdottomasti vastaan postaustoiveita, tuo on oikein hyvä ajatus. Onko lääkäri tms nimenomaan neuvonut olemaan käyttämättä vettä sisältäviä voiteita? Hmmm mitäpähän keksisin sinulle neuvoa, vedettömät voiteet eivät toki yleisiä ole, mutta niitä kyllä on. Talvisin voisit ottaa käyttöön joko kasvoöljyn tai sitten vedettömän kosteusvoiteen, noiden yhteiskäyttö olisi ehkä paras ajatus. Kasvoöljyjä löytyy loputtomiin ainakin luonnonkosmetiikkapuolelta, esimerkiksi Dr. Hauschka, Weleda jne. Koostumukseen voi mennä hetki tottua, mutta kosteutusteholtaan ne ovat oikein riittäviä, esimerkiksi aamuisin. Jos sitten välillä haluat superkosteutusta, niin Dermalogicalta löysin vedettömän kosteusvoiteen, Barrier Repairin, joka vaikutti mun silmään aika hyvältä. Toki se on huomattavasti perusemulsioita tuhdimpaa, mutta kosteuttaa kyllä tehokkaasti. Yöksi voit kyllä laittaa ihan tavallista kosteusvoidetta, vesi haihtuu iholtasi kyllä yön aikana. Toivottavasti näistä oli apua!

  3. Marya kokeileppas arpadermin voiteita! Cold cream voiteen rasvapitoisuus on vesipitoisuutta suurempi! Suomen pakkaskauteen älyttömän hyvä voide siis :) Lapsille ja aikuisille!

  4. Kiitos molemmille vastaajille tuhannesti neuvoista! Ja juu, ihan lääkäri antoi tuon vedettömän ohjeen joka mielessäni kävin apteekissa, missä ei juurikaan osattu neuvoa. Yöksi olenkin voidetta laittanut ja päivisin sitten ilman, mutta tuntuu nihkeältä lähteä kotoa ilman minkäänlaista kosteutusta. Noi vinkit otan heti käyttöön, kiitos vielä tuhannesti :)

  5. Paluuviite: Kiehl’s Ultra Facial Toner | Viilankantolupa

  6. Kehittelen itse kosmeettisia voiteita, ja huolehdin myös niiden ainesosien tilauksista. Skvalaani on minulle tuttu aine, ja korjaisin pari väärinkäsitystä. Nykyään kasviperäinen skvalaani on jopa yhtä halpaa kuin eläinperäinen (tai oikeammin kallista, sillä skvalaani on selvästi kalliimpaa kuin useimmat komponentit keskimäärin). Hainmaksaöljyssä sitä on toki enemmän kuin oliiviöljyssä, mutta oliiviöljyä on paremmin saatavilla ja eristysmenetelmien kehityttyä siitä saa skvalaania jo kutakuinkin yhtä taloudellisesti. Ainetta ostettaessa on kuitenkin luotettava myyjän sanaan, sillä kemiallisesti kasvi- ja eläinperäinen skvalaani ovat täysin identtisiä. Millään analyysikeinolla alkuperä ei selviä, ellei seassa jostain syystä ole reilusti epäpuhtauksia, mitä kosmetiikan raaka-aineissa ei käytännössä juuri ole. Sebumissa ei muuten ole skvalaania, vaan skvaleenia. Molemmissa on samanlainen hiilirunko, mutta skvaleenissa on kaksoissidoksia. Kun nämä kaksoissidokset poistetaan vedyttämällä, syntyy skvalaania. Itse asiassa hain maksa ja oliviiöljy sisältävät juuri skvaleenia, ja niistä sitten jalostetaan paljon paremmin säilyvää skvalaania, jolla on iholla käytännössä samat ominaisuudet. Skvalaani ei kuitenkaan ole pelkkä kemiallisesti jalostettu skvaleeni. Myös skvalaania esiintyy luonnossa sellaisenaan, mutta niin pieniä määriä, että se on helpompaa tuottee skvaleenista. Mielestäni ei siis ole liioiteltua pitää skvalaania luonnollisena kosteuttajana.

    • Kiitos kommentistasi! Tuo hinta-asia varmaankin alkaa tosiaan olla jo vanhaa tietoa – onneksi. Ja tosiaankin, hyvä kun huomasit tuon sebum-asian, korjaan tekstiin :)

  7. Paluuviite: Kiehl’s Ultra Facial Toner | Viilankantolupa

  8. Meille on ainakin koulussa opetettu, että sebumista noin. 15% on skvaleeneja, joten ihan asiaa puhut :)

  9. Eikö juuri kosteuttavat tuotteet auta aknen hoidossa????? Ylipeseminen, hankaaminen sekä luontaisen öljyn riistäminen aiheuttaa ihon talin ylituotannon. Siksi esim. Jojobaöljyn ja ,uuden öljyjen käyttö on pelastus akneiholle.

    • Se riippuu täysin toki ihosta ja siitä, mistä iho-ongelmat johtuvat. Liikapeseminen johtaa siihen, että iho alkaa puskea talia enemmän. Toisaalta jotkut ihot eivät siedä yhtään lisärasvaa, vaan kaipaavat ainoastaan vesipohjaista kosteutusta ja tasapainotusta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s