Monthly Archives: maaliskuu 2013

Hiusprojekti

Päätin vihdoin tehdä tälle päälleni jotain. Se on ollut luonnontilaisena viime toukokuusta lähtien ja oma väri oli matkalla jo tuossa korvan kohdalla suunnilleen. Latva alkoi taas kauniisti punertaa hopeashampoon käytön laiminlyönnin seurauksena. Pahinta oli kuitenkin ehdottomasti luonnontilaisen hiukseni kunto. Se oli ns. liian hyväkuntoinen eli aivan mahdoton muotoilla. Hiuslaatuni on ohut ja liukas, ja sen sain kyllä tuta sen täysin yrittäessäni tehdä hiuksille jotain. Kuontalo liimautui ja roikkui heti, siihen ei auttanut kertakaikkiaan mikään. Lähtökohdista en viitsinyt ottaa edes kuvaa, mutta tilanteesta kertonee jo se, että äitini tiedusteli syytä, miksi ihmeessä olin värjännyt tukkaani punaisemmaksi latvoista. Kiitti vaan.

Karu totuus: rehellisesti sanottuna tarkoitus oli saada aikaan kevyttä rakennevauriota, niin hius pysyisi vähän paremmin ruodussa. Näin se vaan menee.

Toimeen siis. En halunnut värjätä hiusta kovin erilaiseksi, joten lähdin tavoittelemaan lähellä omaa väriäni olevaa sävyä. Se oli helppo löytää, kun omaa hiusta oli kasvanut jo sen verran paljon. Otin superkampaajaystäväni vinkeistä vaarin ja piipahdin tukussa nappaamassa Wellan kestovärejä. Taistoon käytiin tällaisella arsenaalilla:

IMG_8464 (404x500)

 

Tyven värjäsin Wellan Koleston-sarjan sävyllä 8/38, ei mikään tosi lämmin kultainen, muttei harmaakaan. Latvaan oli tarkoitukseni laittaa ihan suoravärinaamio, mutta ex-kollegani tukussa sai ylipuhuttua kokeilemaan Wellan uutta Illuminaa, jota olen kuullut muidenkin ylistävän. Varsinkin Illuminan kiiltokäsittely oli kuulemma toiminut hyvin latvan värin taitossa, päätin siis kokeilla sitä. Kiiltokäsittely on tarkoitus tehdä suhteessa 1:1:1 eli 1 osa väriä, 1 osa hapetetta ja 1 osa Wellan Brilliance-hoitoainetta. Hoitsikaksi varmaan kävisi muutkin, mutta mulla nyt sattui kuin sattuikin olemaan tuota Brilliancea edelleen laatikollinen kotona.. Sitten pyyhekuivaan tukkaan n. vartiksi.

IMG_8466 (500x333)

 

Ja toimihan se! Taittoi todella kivasti keltaisuutta pois ja jätti erinomaisen hyvän tunnun latvoihin. Tässä vähän suuntaa-antava kuva lopputuloksesta. Pahimmin räjähtäneet latvat odottavat vielä poisleikkaustaan.

IMG_8353 (600x380)

Kainalokosmetiikkaa – deot ja antiperspirantit

Jokin hieman antiperspirantti-deodorantti-vastainen tuulahdus on viime viikkoina pyörinyt ilmassa niin mediassa kuin muuallakin, joten ajattelin vähän kirjoitella niistä. Inspiraationi sain erityisesti tästä artikkelista: Pelottavatko kosmetiikan kemikaalit? Aloita luopumalla näistä tuotteista!

Voisin vaikka jokaisesta noista kohdista sanoa jotain erittäin poikkipuolista, mutta koska jostain täytyy aloittaa, olkoon se deo-antiperspiranttiosuus. Suoraan lainatakseni, kirjoittajan mielestä kainalokosmetiikasta kannattaa luopua, koska ”deodoranttien ja antiperspiranttien teho perustuu siihen, että alumiini tukkii ihohuokoset, jolloin hien eritys – eli kehon luonnollinen tapa puhdistaa itseään – estyy.”

Aloitetaan tekemällä se kuuluisa pesäero deodorantin ja antiperspirantin välille, kyseessä on kuitenkin kaksi aikalailla täysin erilaista tuotetta. Nimi kertoo kantajastaan paljon, siis:

deodorantti = de-odor (odor/odour=tuoksu,haju) eli hajua neutralisoiva

antiperspirantti = anti-perspiration (=vasta-hikoilu) eli hikoilua estävä

Kaksi eri asiaa. Deodorantin tarkoitus ei missään tapauksessa ole vähentää hikoilua. Deukan tuotepohjassa voi olla pitkälti samat aineet kuin antiperspirantissakin, mutta määrät ovat erilaisia. Deo pyrkii siis neutraloimaan ja peittämään hienhajua. Kertaukseksi peruskoulun biologiasta, hikihän ei siis haise miltään ennenkuin iholla olevat bakteerit alkavat käyttää sitä ravinnokseen ja muodostavat haihtuvia, pahanhajuisia yhdisteitä. Antiperspirantin toimintatapa on erilainen. Sen tarkoitus on nimenomaan vähentää konkreettisesti hikoilun määrää.

Hikeäkin on erilaista. Ihmisellä on erilaisia hikirauhasia, jotka tuottavat ekkriinistä ja apokriinistä hikeä. Mm. kehon lämpötilaa säätelevä ekkriininen hiki on hajutonta ja vesimäistä suolaliuosta, jota erittyy esimerkiksi kiihtyneessä mielentilassa. Se on bakteerien kannalta ravinneköyhempää. Apokriinisen hien merkitys elimistölle puolestaan on tuntemattomampi. Se on huomattavasti sameampaa ja sisältää runsaasti valkuaisaineita, hiilihydraatteja ym. eli on bakteereille loistavaa gourmet-ravintoa. Niinpä nimenomaan apokriininen hiki aiheuttaa hajuhaittoja, vaikka sekin on lähtökohtaisesti hajutonta. Myös kainalokarvojen merkitystä hienhajulle pohditaan usein. Kyllä, karvat lisäävät hienhajua. Miksi? Koska bakteerit saavat niistä huomattavasti lisää tarttumapintaa.

Sitten se itse hirviö eli iso paha alumiini. Alumiiniyhdisteitä, ensisijaisesti alumiinisuoloja, käytetään ennen kaikkea antiperspiranteissa. Niiden teho perustuu siihen, että yhdisteet supistavat hikirauhasen aukkoa ja näin hikoileminen vähenee. Antiperspirantit siis todella vaikuttavat hieman kehon toimintaan. Tästä syystä niitä ei esimerkiksi USA:ssa lueta kosmetiikaksi, vaan ovat ns. OTC eli Over the Counter Drugs. Niitä siis säädellään ja syynätään tarkemmin, kuin tavallista kosmetiikkaa.

Alumiinisuoloilla on pitkä historia. Ensimmäisen antiperspirantin kerrotaan olleen vuodelta 1914. Vaikuttava aine oli alumiinikloridiheksahydraatti ja se oli niin tehokas, ettei sitä tarvinnut tuikata kainaloihinsa kuin joka kolmas päivä. Pilalle menivät niin vaatteet kuin ihokin. 30-luvulla alumiinikloridin sijaan markkinoille tuli alumiinisulfaatti, joka oli hieman vähemmän ärsyttävä. 40-luvulla kuviohin astuivat alumiinikloorihydraatit, jotka ovat edeltäjiään huomattavasti hellävaraisempia iholle. Tämä osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi, vaikkei se ollutkaan se ihan kaikkein tehokkain. Erilaisia alumiinikloorihydraatteja käytetään erittäin laajasti edelleen.

Alumiinisuolat ovat siis antiperspiranttien vaikuttavia aineita. No seuraavaksi joku katsoo omaa deodoranttiaan ja toteaa, että täältäkin löytyy alumiinia. Miksi? Kohta lisää siitä.

Deodorantit luetaan kaikkialla maailmassa kosmetiikaksi. Niiden ensisijainen tarkoitus on siis peittää hienhaju toisilla hajusteilla ja estää hienhajun syntymistä vähentämällä bakteerien määrää iholla. Ne eivät siis vähennä hikoilun määrää, kuten edellä jo todettiin. Deukoista löytyykin hajusteiden lisäksi antibakteerisia aineita, joiden tehtävä on nimenomaan estää bakteerien toimintaa ja sitäkautta  hienhajun syntymistä. Toistoa toistoa, mutta kertaus on opintojen äiti. Yleisesti käytettyjä antibakteerisia aineita ovat esim. klooriheksidiini, triklosaani, etanoli ja monet muut alkoholit kuten eugenoli ja farnesoli, jotka ovat myös hajusteita.

Deodoranteista voi löytyä myös pieniä määriä alumiiniyhdisteitä. Ne eivät mainittavasti vähennä hikoilua, mutta auttavat toki hieman hienhajun vähentämisessä. Monilla alumiiniyhdisteillä on funktiona sekä antiperspiroiva että deodoroiva. Aineen antiperspiranttivaikutus voi olla myös hyvin vähäinen vaikka ainetta olisikin tuotteessa enemmän. Koska antiperspirantiksi nimetyn tuotteen täytyy vähentää hikoilua tietty prosentiaalinen osuus, voidaan tuote tästä syystä nimetä vain deodorantiksi. Esimerkki tällaisesta aineesta on mm. Sodium Aluminum Chlorohydrate Lactate. Se on toki alumiiniyhdiste, mutta antiperspiroiva teho on lähes mitätön. Vaikutus perustuukin aineen antibakteerisiin ominaisuuksiin, jolloin sen funktiokin on ensisijaisesti deodoroiva.

Alumiiniyhdisteiden ja rintasyövän yhteyttä on tutkittu paljon, siis paljon ja haluaisin loppuun vielä tähdentää, ettei yhteyttä ole koskaan pystytty todistamaan. Tässä asiassa, niinkuin parabeeneissäkin, on todennäköisempää mielestäni aineiden päätyminen elimistöön ruoan kautta. Hyviä pointteja on toki tuotu esille siinä, ettei mitään tuotteita kannattaisi käyttää turhaan. Mikäli todella tunnet tarvitsevasi tai haluat käyttää deodoranttia tai antiperspiranttia, voit hyvillä mielin käyttää sitä. Kehosi puhdistaa kuona-aineet kyllä aika pitkälle muualta kuin kainaloiden kautta. Mikäli kosmetiikkakuormaa haluaa taas vähentää, voi miettiä realistista kainalotökötin tarvettaan. Varsinkin naisista löytyy paljon myös niitä, jotka eivät periaatteessa deodoranttiakaan tarvitsisi. Tiivistetysti; saa käyttää mut ei oo pakko.

Ja vielä lopuksi.. tästä se lähtee. Oikein mukavaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua!

Kuva0160

Kevään odotusta

Heippa taas pitkästä aikaa! Sairastuin sopivasti, joten hyvällä syyllä täytyy nyt makailla kotona koneen ääressä. Raaka-ainetentin kävin sentään tekemässä, vaikka aamulla olikin vähän kehno olo. En ole koskaan jättänyt tarkoituksella yhtäkään tenttiä uusintaan tai saanut hylättyä mistään ja haluan pitää siitä kiinni.

Varattiin luokkakaverini kanssa matka tämän kevään In-Cosmetics-messuille eli kosmetiikka-alan ehdottomasti suurimpaan tapahtumaan. Tänä vuonna se järjestetään itselleni erityisen rakkaassa paikassa eli tietenkin Pariisissa! Lennot ja hotellit viikoksi irtosi alle 300€:lla, joten en millään olisi voinut jättää väliin. Eikä millään malttaisi odottaa! Kaipaan aivan hirveästi Ranskaa ja vanhoja työkavereita ja matkakuume on nipistellyt jo pidemmän aikaa. Jos Beyond Beauty-messut syksyllä olivat mielestäni jo suuret, niin en pysty edes kuvittelemaan In-Cosmeticsin mittakaavaa. Mahtavaamahtavaa, Pariisi täältä tullaan. Lähtö on 15.4. ja takaisin tullaan saman viikon perjantaina eli ehtii sitä kaupunkiakin siinä vähän kiertää.

387431_10151748832862506_1198801614_n

Muitakin odottamisen arvoisia asioita on agendassa. Kuka arvaa? No tietysti kevään yhteishaut alkaa eli tervetuloa hakemaan kauneudenhoitoalan koulutusohjelmaan! Hakuaika on 4.3.-3.4., eli papereita vaan tulemaan. Nyt olisikin hyvä aika alkaa orientoitua pääsykokeisiin ja ajattelinkin tällä kertaa tehdä niin päin, että te kysytte! Viime vuonna laadin lyhykäisen koosteen kokeen perusrungosta, joka tänäkin vuonna on varmaankin vastaava. Kemia + enkun essee + suomen essee ja haastattelu. Viime kevään juttu ”Hae estenomiksi!”  tuon linkin takana.

Tehdään siis niin, että iskekää tämän postauksen perään teitä askarruttavat kysymykset, teen niiden perusteella sitten erillisen pääsykoepaketin. Kauneudenhoitoala on viime vuosina ollut yksi suosituimmista amk-tutkinnoista enkä usko sen muuttuvan tänäkään vuonna. Kaikki hakemaan siis!

P.s. Huomenna aion aloittaa oman pääsykoelukuni. Ajattelin, että motivaatio olisi suurempi kun jaan projektini täällä kaiken kansan keskuudessa. Ei kehtaa mokata niin täydellisesti.