Kuukausittainen arkisto:joulukuu 2013

Piikille vai ei?

Muutaman päivän myöhässä tulee, mutta aivan mahtavan ihanaa joulunaikaa ja tulevaa uutta vuotta kaikille! Joululomalle pääsin vihdoin itsekin viime viikolla ja vakaa suunnitelmani oli puskea pyhien aikana ulos useampi juttu, jotka edelleen odottelevat viimeistelyä. Niistä kaikista tuntuu puuttuvan jotain. Jotenkin tuntuu, että sanan säiläni on viime aikoina hieman hiljentynyt. Siihen on varmasti osasyynä jo aiemmin mainittu päivittäisen kosketuspinnan puuttuminen kosmetiikkaan, mutta myös suuntautuminen uuteen alaan. Kun tankkaa hurjaa vauhtia tietoa lääkkeiden ”hurjista” kemiallisista reaktioista elimistössä, alkaa ihon pinnan kanssa painiminen tuntua hieman.. no, kaukaiselta.

Sain aiemmin loistavan kysymyksen, joka kuitenkin auttoi taas nivomaan näitä kahta alaa yhteen. Täyteaineet! Mikä täydellinen esimerkki harmaan alueen levittymisestä puoliksi kahden alan väliin. Tajusin myös, etten ole koskaan tutkinut asiaa kovin tarkasti, vaikka kyseessähän on oppikirjaesimerkki jostain, joka kiinnostaa itseäni suunnattomasti. Kysymys kuului seuraavasti:

Hei! Koitin käyttää googlea hyväkseni mutten oikein löytänyt mistään kunnollista tietoa.. onko hyaluronihappo (esteettisessä käytössä piikitettynä) määritelty lääkeaineeksi? Tai ovatko ylipäänsä täyteaineet lääkevalmisteita?

Täytyi oikein pysähtyä miettimään hetkeksi ja todeta, ettei minulla olisi edes hyvää arvausta, vaikka asia on hyvin olennainen. Sivistyksen pariin siis mars. Asia osoittautui hyvin mielenkiintoiseksi. Tavan mukaan tulossa on romaani, joten aloitetaan alusta, siis täyteaineiden määrittelystä.

Botox. Täyteaine tai ei, piikityshoitojen ensimmäinen mielleyhtymä on useimmille Botox, eli botuliinitoksiini, joka lamaannuttaa ja rypyt tasoittuvat. Botuliinitoksiinin vaarat on reposteltu (onneksi) iltapäivälehdissä, joten ne alkavat olla monelle tuttuja. Ja koska botuliinitoksiini ei varsinaisesti ole täyteaine, se ohitetaan tällä maininnalla ja keskitytään tähän kukoistavaan varsinaisten täyteaineiden maailmaan.

Täyteainepistokset eivät ole mikään uusi juttu. Erityisesti naisväen suosiossa oleva täytepistely on nopeaa ja mielletään vaarattomaksi, sillä käytössä ei ole sitä pahamaineista kirurgin veistä ja aineet ovat näennäisesti turvallisia ja usein ”kehon omia aineita”, kuten hyaluronihappoa. Jälkiä ei juuri jää ja kipukin on kohtuullista. Tulokset ovat usein melko luonnollisiakin. Kuulostaa pettämättömältä paketilta.

Markkinoilla on lukematon määrä erilaisia täyteaineita. Niitä voidaan luokitella hajoavuuden perusteella (hajoavat, semihajoavat, hajoamattomat). Täysi hajoavuus on tietysti mielletty kaikkein turvallisimmaksi ja hajoavia tuotteita käytetäänkin eniten. Monelle alkavat olla tuttuja nimiä mm. Restylane ja Juvederm, jotka ovat markkinajohtajia. Nämä aineet ovat hyaluronihappoa. Aineet ovat melko hyvin siedettyjä, sillä hyaluronihappo tosiaan on varsin yksinkertainen, elimistöstä löytyvä sokerimolekyyli, joka sitoo kosteutta erinomaisesti. Siitä löytyvät tiedot olivat kuitenkin melko ristiriitaisia – onko se nyt lääke vai kosmeettinen tuote vai kumpikaan? Useampi lähde nimesi injektoitavat hyaluronipistokset  ja myös muut täyteainepistokset terveydenhoitoalan laitteiksi ja tarvikkeiksi, jotka vaativat CE-merkinnän. Joitain ristiriitoja aiheutti hyaluronipiikin käyttötarkoitus, niitä kun on myös lääkkeellisiin tarkoituksiin. Duodecimista löytyi tällainen, päivätty 2012 lopulle:

”Niveloireiden hoitoon tarkoitettuja hyaluronihappo-injektioita voi olla Suomessa kaupan sekä lääkkeenä (valvova viranomainen Fimea) tai CE-laitteena (valvova viranomainen Valvira). Lisäksi hyaluronihappoa käytetään kosmeettisissa injektioissa (valvova viranomainen Kuluttajavirasto).
— Injisoitu hyaluronihappo voi aiheuttaa vakaviakin haittoja. Fimean lääkkeiden haittavaikutusrekisteriin on ilmoitettu kaikkiaan 22 kertaa hyaluronihappovalmisteen aiheuttamista haittavaikutuksista. Eniten oli ilmoitettu allergisista reaktioista, iho-oireista ja kuumeesta.”

Määritelmä CE-laitteesta on siis oikea täyteaineille. Valvova viranomainen on Valvira tai Kuluttajavirasto, molemmista oli viitteitä. Todennäköisesti vähän molemmat, kun kyse on kuitenkin melko rajaamattomasta alasta. Täyteaineet eivät ole lääkkeitä eikä niihin vaadita reseptiä. Niveleen pistettävät hyaluronipistokset ovat lääkkeitä. Botox on lääke ja sen pistämiseen täytyy olla aina terveysalan koulutus. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Valviran suositus on, että kosmetologit eivät tekisi mitään pistoshoitoja. Huolta aiheuttaa esimerkiksi riittävä hermoston ym. tuntemus. Toisaalta kosmetologeilla esteettinen silmä voi olla terveydenhuollon ammattilaista parempi, se riippuu täysin ihmisestä. Suositus siis on olemassa, mutta lakia ei asiasta ole. Tästä syystä pistoshoitoja täyteaineilla voi tehdä lähes kuka tahansa. Ihmiset tekevät niitä myös itse. Järkyttävää. Kävisi mielessäkään alkaa tökkiä itseäni neulalla. Tai kaveria, vielä pahempi. Ja minulle sentään alkaa olla tuttua niin ihon kuin ihmisenkin anatomia.

shutterstock_51481897 (1000x667)

Täyteaineita käytetään toki kasvojen lisäksi esimerkiksi rintoihin, käsiin tai oikeastaan mihin tahansa, johon omassa kehossaan kaipaa lisäboostia tai tasoitusta. Ajattelin olevani asiasta melko hyvin kärryillä kulutettuani monta hetkeä asiaan perehtymiseen, kunnes tajusin olevani aivan ulapalla. Täyteaineet eivät olekaan ainoa tie onneen, oikeastaan jo vähän last season juttu. Lisää oppia, kiitos. Suomessa on käytössä myös poly-l-laktaattia, joka ei ole täyteaine. Sen kerrotaan stimuloivan ihon omaa täyteaineiden tuotantoa ja olevan huomattavasti botuliinitoksiinia ja hyaluronihappoa pitkäkestoisempi. Tämä liikkuu nimellä Sculptra.

Eikä tässä vielä kaikki. Ihan ykkösjuttu on rasvan siirtäminen epämieluisemmista paikoista kasvoihin. Ei tämäkään nyt mikään uudenuutukainen juttu ole, tehty jo pidemmän aikaa, mutta nykyisin selvästi yleistymään päin. Aiemmin ongelma oli pysyvyys, injektoitu laardi tykkäsi lähteä kävelemään naamasta. Asiaa on kuulemma nykyisin paranneltu, pian selviää miten.

Paras on nimittäin vielä tulossa. Tämän bongasi pari hetkeä sitten ystäväni A, jonka äiti puolestaan oli kuullun mainoksen radiossa. Vampyyri.fi – luonnollisesti sinä. Otetaan susta verta, käytetään sentrifugissa ja laitetaan takaisin naamaan. Ajattelin ensin, että sivusto on vitsi. Ulkoasu on tökerö ja sentrifugi on kirjoitettu väärin. Ja hei vampyyri – ihan tosissaan? En langennut polvilleni heti. Sitten klikkasin auki listan tekijöistä – paljon arvostettuja plastiikkakirurgisia. Apua, tämä on sittenkin totta. Löysin aiheesta ihotautien erikoislääkärin Hanna Raution kommentin, joka selvensi asiaa hieman. Veri voidaan käyttää sellaisenaan kokonaan tai sitten ottaa verihiutaleet erikseen. Verihiutaleissa on paljon kasvutekijöitä, jotka voidaan vapauttaa kalsiumilla. Kasvutekijät lykätään sitten ihoon, jossa ne parantavat rasvansiirron pysyvyyttä, mutta myös boostaavat ihon omaa täyteainetuotantoa, kuten aiemmin mainittu Sculptra. Verijuttu on astetta luonnollisempi tapa. Uskottavuus parani, kuulostaa ihan loogiselta. Mutta olisin silti valinnut eri osoitteen kuin vampyyri.fi, ihan uskottavuuden nimissä. Aiemmin käytössä olleet kollageenit ja silikonit ovat jääneet pois, sillä niiden ongelma oli paakkuuntuminen ja hajoamattomuus.

Iltalehti on kirjoittanut aiheesta ennen kesää otsikolla Briteissä varoitetaan pistoksista. Jotenkin en ole yllättynyt, että siellä taas hommat kukoistaa. Suomessa on bisnes kuitenkin kohtuullisen siistiä. Potilasvahinkokeskukseen ei juuri ilmoituksia tule, toki sen piirissä ovat vain terveydenhuollon ammattilaiset. Briteissä lienee suurempikin ongelma myös tuo aiemmin mainittu kotipiikitys, siellä kun osalla väestöä tuntuu itsesuojeluvaisto olevan lähtökohtaisestikin matalampi. Toki myös ammattiosaaminen voi olla köykäisempää, onhan meillä Suomessa kuitenkin todella tasokas kauneudenhoitoalan ammattikoulutus verrattuna muuhun maailmaan.

Piikille meno ei ole itselläni käynyt mielessä, opiskelijabudjetilla kun ei noita satasia heitellä ihan noin vaan. Toisaalta ensimmäiset rypyt eivät ole vielä ilmestyneet häiritsemään ja huuletkin ovat vielä mieluiset. Muihin osiin ei yksi injektioneula riitä (tai useampikaan), hehe. Vielä vähemmän kävisi mielessä itse piikitellä, hyi. Menee samaan kategoriaan itselle tehtävien lävistysten kanssa mielestäni. Jos ei ole varaa tuollaisiin niin parempi jättää tekemättä, sen verran on arvostettava omaa terveyttään. Kyse kun ei ole pelkästään tekniikasta, vaan huomioon on otettava myös mm. steriiliys. Netistä tilatessa voi saada ihan mitä tahansa, joten kannattaa oma sohiminen jättää väliin ja mennä ammattilaiselle.

Noniin, se siitä taas. Olipas mukava kirjoitella taas pitkän kaavan kautta. Toivottavasti oli jollekulle muullekin uutta tietoa, enkä ollut ainut vampyyrihoidoista tietämätön. Pistoskokemuksia kuullaan mieluusti niin tekijöiden kuin ottajien näkökulmasta!

Mainokset