Piikille vai ei?

Muutaman päivän myöhässä tulee, mutta aivan mahtavan ihanaa joulunaikaa ja tulevaa uutta vuotta kaikille! Joululomalle pääsin vihdoin itsekin viime viikolla ja vakaa suunnitelmani oli puskea pyhien aikana ulos useampi juttu, jotka edelleen odottelevat viimeistelyä. Niistä kaikista tuntuu puuttuvan jotain. Jotenkin tuntuu, että sanan säiläni on viime aikoina hieman hiljentynyt. Siihen on varmasti osasyynä jo aiemmin mainittu päivittäisen kosketuspinnan puuttuminen kosmetiikkaan, mutta myös suuntautuminen uuteen alaan. Kun tankkaa hurjaa vauhtia tietoa lääkkeiden ”hurjista” kemiallisista reaktioista elimistössä, alkaa ihon pinnan kanssa painiminen tuntua hieman.. no, kaukaiselta.

Sain aiemmin loistavan kysymyksen, joka kuitenkin auttoi taas nivomaan näitä kahta alaa yhteen. Täyteaineet! Mikä täydellinen esimerkki harmaan alueen levittymisestä puoliksi kahden alan väliin. Tajusin myös, etten ole koskaan tutkinut asiaa kovin tarkasti, vaikka kyseessähän on oppikirjaesimerkki jostain, joka kiinnostaa itseäni suunnattomasti. Kysymys kuului seuraavasti:

Hei! Koitin käyttää googlea hyväkseni mutten oikein löytänyt mistään kunnollista tietoa.. onko hyaluronihappo (esteettisessä käytössä piikitettynä) määritelty lääkeaineeksi? Tai ovatko ylipäänsä täyteaineet lääkevalmisteita?

Täytyi oikein pysähtyä miettimään hetkeksi ja todeta, ettei minulla olisi edes hyvää arvausta, vaikka asia on hyvin olennainen. Sivistyksen pariin siis mars. Asia osoittautui hyvin mielenkiintoiseksi. Tavan mukaan tulossa on romaani, joten aloitetaan alusta, siis täyteaineiden määrittelystä.

Botox. Täyteaine tai ei, piikityshoitojen ensimmäinen mielleyhtymä on useimmille Botox, eli botuliinitoksiini, joka lamaannuttaa ja rypyt tasoittuvat. Botuliinitoksiinin vaarat on reposteltu (onneksi) iltapäivälehdissä, joten ne alkavat olla monelle tuttuja. Ja koska botuliinitoksiini ei varsinaisesti ole täyteaine, se ohitetaan tällä maininnalla ja keskitytään tähän kukoistavaan varsinaisten täyteaineiden maailmaan.

Täyteainepistokset eivät ole mikään uusi juttu. Erityisesti naisväen suosiossa oleva täytepistely on nopeaa ja mielletään vaarattomaksi, sillä käytössä ei ole sitä pahamaineista kirurgin veistä ja aineet ovat näennäisesti turvallisia ja usein ”kehon omia aineita”, kuten hyaluronihappoa. Jälkiä ei juuri jää ja kipukin on kohtuullista. Tulokset ovat usein melko luonnollisiakin. Kuulostaa pettämättömältä paketilta.

Markkinoilla on lukematon määrä erilaisia täyteaineita. Niitä voidaan luokitella hajoavuuden perusteella (hajoavat, semihajoavat, hajoamattomat). Täysi hajoavuus on tietysti mielletty kaikkein turvallisimmaksi ja hajoavia tuotteita käytetäänkin eniten. Monelle alkavat olla tuttuja nimiä mm. Restylane ja Juvederm, jotka ovat markkinajohtajia. Nämä aineet ovat hyaluronihappoa. Aineet ovat melko hyvin siedettyjä, sillä hyaluronihappo tosiaan on varsin yksinkertainen, elimistöstä löytyvä sokerimolekyyli, joka sitoo kosteutta erinomaisesti. Siitä löytyvät tiedot olivat kuitenkin melko ristiriitaisia – onko se nyt lääke vai kosmeettinen tuote vai kumpikaan? Useampi lähde nimesi injektoitavat hyaluronipistokset  ja myös muut täyteainepistokset terveydenhoitoalan laitteiksi ja tarvikkeiksi, jotka vaativat CE-merkinnän. Joitain ristiriitoja aiheutti hyaluronipiikin käyttötarkoitus, niitä kun on myös lääkkeellisiin tarkoituksiin. Duodecimista löytyi tällainen, päivätty 2012 lopulle:

”Niveloireiden hoitoon tarkoitettuja hyaluronihappo-injektioita voi olla Suomessa kaupan sekä lääkkeenä (valvova viranomainen Fimea) tai CE-laitteena (valvova viranomainen Valvira). Lisäksi hyaluronihappoa käytetään kosmeettisissa injektioissa (valvova viranomainen Kuluttajavirasto).
— Injisoitu hyaluronihappo voi aiheuttaa vakaviakin haittoja. Fimean lääkkeiden haittavaikutusrekisteriin on ilmoitettu kaikkiaan 22 kertaa hyaluronihappovalmisteen aiheuttamista haittavaikutuksista. Eniten oli ilmoitettu allergisista reaktioista, iho-oireista ja kuumeesta.”

Määritelmä CE-laitteesta on siis oikea täyteaineille. Valvova viranomainen on Valvira tai Kuluttajavirasto, molemmista oli viitteitä. Todennäköisesti vähän molemmat, kun kyse on kuitenkin melko rajaamattomasta alasta. Täyteaineet eivät ole lääkkeitä eikä niihin vaadita reseptiä. Niveleen pistettävät hyaluronipistokset ovat lääkkeitä. Botox on lääke ja sen pistämiseen täytyy olla aina terveysalan koulutus. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Valviran suositus on, että kosmetologit eivät tekisi mitään pistoshoitoja. Huolta aiheuttaa esimerkiksi riittävä hermoston ym. tuntemus. Toisaalta kosmetologeilla esteettinen silmä voi olla terveydenhuollon ammattilaista parempi, se riippuu täysin ihmisestä. Suositus siis on olemassa, mutta lakia ei asiasta ole. Tästä syystä pistoshoitoja täyteaineilla voi tehdä lähes kuka tahansa. Ihmiset tekevät niitä myös itse. Järkyttävää. Kävisi mielessäkään alkaa tökkiä itseäni neulalla. Tai kaveria, vielä pahempi. Ja minulle sentään alkaa olla tuttua niin ihon kuin ihmisenkin anatomia.

shutterstock_51481897 (1000x667)

Täyteaineita käytetään toki kasvojen lisäksi esimerkiksi rintoihin, käsiin tai oikeastaan mihin tahansa, johon omassa kehossaan kaipaa lisäboostia tai tasoitusta. Ajattelin olevani asiasta melko hyvin kärryillä kulutettuani monta hetkeä asiaan perehtymiseen, kunnes tajusin olevani aivan ulapalla. Täyteaineet eivät olekaan ainoa tie onneen, oikeastaan jo vähän last season juttu. Lisää oppia, kiitos. Suomessa on käytössä myös poly-l-laktaattia, joka ei ole täyteaine. Sen kerrotaan stimuloivan ihon omaa täyteaineiden tuotantoa ja olevan huomattavasti botuliinitoksiinia ja hyaluronihappoa pitkäkestoisempi. Tämä liikkuu nimellä Sculptra.

Eikä tässä vielä kaikki. Ihan ykkösjuttu on rasvan siirtäminen epämieluisemmista paikoista kasvoihin. Ei tämäkään nyt mikään uudenuutukainen juttu ole, tehty jo pidemmän aikaa, mutta nykyisin selvästi yleistymään päin. Aiemmin ongelma oli pysyvyys, injektoitu laardi tykkäsi lähteä kävelemään naamasta. Asiaa on kuulemma nykyisin paranneltu, pian selviää miten.

Paras on nimittäin vielä tulossa. Tämän bongasi pari hetkeä sitten ystäväni A, jonka äiti puolestaan oli kuullun mainoksen radiossa. Vampyyri.fi – luonnollisesti sinä. Otetaan susta verta, käytetään sentrifugissa ja laitetaan takaisin naamaan. Ajattelin ensin, että sivusto on vitsi. Ulkoasu on tökerö ja sentrifugi on kirjoitettu väärin. Ja hei vampyyri – ihan tosissaan? En langennut polvilleni heti. Sitten klikkasin auki listan tekijöistä – paljon arvostettuja plastiikkakirurgisia. Apua, tämä on sittenkin totta. Löysin aiheesta ihotautien erikoislääkärin Hanna Raution kommentin, joka selvensi asiaa hieman. Veri voidaan käyttää sellaisenaan kokonaan tai sitten ottaa verihiutaleet erikseen. Verihiutaleissa on paljon kasvutekijöitä, jotka voidaan vapauttaa kalsiumilla. Kasvutekijät lykätään sitten ihoon, jossa ne parantavat rasvansiirron pysyvyyttä, mutta myös boostaavat ihon omaa täyteainetuotantoa, kuten aiemmin mainittu Sculptra. Verijuttu on astetta luonnollisempi tapa. Uskottavuus parani, kuulostaa ihan loogiselta. Mutta olisin silti valinnut eri osoitteen kuin vampyyri.fi, ihan uskottavuuden nimissä. Aiemmin käytössä olleet kollageenit ja silikonit ovat jääneet pois, sillä niiden ongelma oli paakkuuntuminen ja hajoamattomuus.

Iltalehti on kirjoittanut aiheesta ennen kesää otsikolla Briteissä varoitetaan pistoksista. Jotenkin en ole yllättynyt, että siellä taas hommat kukoistaa. Suomessa on bisnes kuitenkin kohtuullisen siistiä. Potilasvahinkokeskukseen ei juuri ilmoituksia tule, toki sen piirissä ovat vain terveydenhuollon ammattilaiset. Briteissä lienee suurempikin ongelma myös tuo aiemmin mainittu kotipiikitys, siellä kun osalla väestöä tuntuu itsesuojeluvaisto olevan lähtökohtaisestikin matalampi. Toki myös ammattiosaaminen voi olla köykäisempää, onhan meillä Suomessa kuitenkin todella tasokas kauneudenhoitoalan ammattikoulutus verrattuna muuhun maailmaan.

Piikille meno ei ole itselläni käynyt mielessä, opiskelijabudjetilla kun ei noita satasia heitellä ihan noin vaan. Toisaalta ensimmäiset rypyt eivät ole vielä ilmestyneet häiritsemään ja huuletkin ovat vielä mieluiset. Muihin osiin ei yksi injektioneula riitä (tai useampikaan), hehe. Vielä vähemmän kävisi mielessä itse piikitellä, hyi. Menee samaan kategoriaan itselle tehtävien lävistysten kanssa mielestäni. Jos ei ole varaa tuollaisiin niin parempi jättää tekemättä, sen verran on arvostettava omaa terveyttään. Kyse kun ei ole pelkästään tekniikasta, vaan huomioon on otettava myös mm. steriiliys. Netistä tilatessa voi saada ihan mitä tahansa, joten kannattaa oma sohiminen jättää väliin ja mennä ammattilaiselle.

Noniin, se siitä taas. Olipas mukava kirjoitella taas pitkän kaavan kautta. Toivottavasti oli jollekulle muullekin uutta tietoa, enkä ollut ainut vampyyrihoidoista tietämätön. Pistoskokemuksia kuullaan mieluusti niin tekijöiden kuin ottajien näkökulmasta!

Advertisements

23 responses to “Piikille vai ei?

  1. Ennen kuin aletaan kauhistelemaan botuliinia, kannattaisi ottaa siitä selvää. Nykyään käytetyt pitoisuudet ovat erittäin pienet. Kun botuliinia käytetään lääkkeenä, ovat pitoisuudet suurempia. Tämä juttu jäi erittäin tyngäksi, mitä tulee negatiivisten asioiden mainitsemiseen. Mitä tarkoitit näennäisellä turvallisuudella? Kaikki pistokset, olivat ne sitten rokotuksia tai kosmeettisia, voivat aiheuttaa normaaleja oireita, kuten turvotusta ja punoitusta. Täyteaineet ovat hyvin siedettyjä. Allergisen reaktion aiheuttaa hyaluronihapon sijaan puudutusaine, lidokaiini, jota hammashoidostakin käytetään. Missä ajassa ne 22 ilmoitusta ovat tulleet? Onko se paljon suhteessa siihen kuinka paljon pistoksia tänä päivänä tehdään. Suositus ei sano että olisi parempi ettei kuka tahansa tee hoitoja vaan, etteivät kosmetologit tekisi hoitoja. Heiltäkin varmasti vaaditaan kurssi jotta he voivat ostaa täyteaineita. Suomessa säädökset ovat onneksi tiukempia kuin muualla. Ja mitä tulee esteettiseen silmään, myös terveysalan ammattilaisilla voi olla kauneusalan koulutus. Tuo em. suositus on muuttumassa laiksi eli jatkossa pistoksia saa tehdä vain terveysalan ammattilaiset. Toivon ettei kukaan ole niin tyhmä että tilaa netistä aineita ja pistää itseään tai muita ilman koulutusta.

    • Hei Linda, kiitos kommentistasi! Luitkohan mahdollisesti nyt hieman rivien välistä jotain mitä siellä ei ole? Taisin kirjoittaa, ettei tämä juttu koske botuliinitoksiinia. Mutta mielestäni on toki väärin väittää ettei yksi maailman vahvoimmista myrkyistä olisi vaarallinen, sitähän valmisteltiin jo toisessa maailmansodassa kemialliseksi aseeksi (passelisti vahvempaa kuin sariini). En nyt kuitenkaan mielestäni tässä sitä kauhistellut tai demonisoinut, onhan se kuitenkin todella erinomainen lääke, jolla voidaan parantaa monia ikäviä vaivoja. Se, että kannattaako tällaista nyt sitten vapaaehtoisesti laittaa kasvoihinsa muutaman rypyn takia lienee jokaisen oma henkilökohtainen mielipide. Mukavaa kuitenkin, että jutut aiheuttavat keskustelua! Se on juurikin tämän blogin tarkoitus :)

      Otsikko lienee johtanut sinua hieman harhaan, tämän jutun tarkoitus ei ollut antaa ihmisille lupaa joko mennä ottamaan täyteaineita tai ei. Ei voisi itseäni juurikaan kiinnostaa, jokainenhan tekee itselleen mitä haluaa. En yleisestikään jaa täällä ohjeita siitä, mitä kannattaa tehdä. Yhtä ”vaarallinen” asia olisi varmaankin hiusten värjääminen, mutta en siihenkään ole neuvoja juuri jaellut. Hyvä tarkoitukseni oli keksiä joku hieman kivempi otsikko kuin ”täyteaineet”, mutta ikävää jos tämä ei onnistunut. Ja mikäli luit yhtään mitään muuta Botox-kohdan lisäksi, huomasit varmasti alkuperäisen kysymyksen, jonka ympärille juttu rakentui (onko hyaluronihappo lääkeaine).

      Näennäisellä turvallisuudella tarkoitan sitä, että moni ajattelee pistosten olevan täysin riskittömiä, koska käytössä ei ole veistä ja aineet ns. kehon omia aineita. Tekstin muotoilu lienee ollut siis epäselvä, minä kun satun olemaan tällainen melko lavea kirjoittelija. Muistaakseni kirjoitin myös, että täyteaineet ovat hyvin siedettyjä. En todellakaan ajatellut, että jonkun mielestä kumulatiivisesti 22 ilmoitusta olisi paljon, varmaan olisi kannattanut tarkentaa. Mutta minä en myöskään ole keksinyt Duodecimin artikkeleita eikä tarkoitus varmaan ollut mustamaalata. Puolueetonta tietoa kun on todella hankala löytää, kaikki sivut ovat plastiikkakirurgisten tai hoitoloiden omaa mainospuhetta. Varmaan ymmärrät, miksei sellaista voi käyttää lähteenä. Ymmärtääkseni hyaluronihappo ja lidokaiini ovat molemmat oikein hyvin siedettyjä.

      En tiedä huomasitko, mutta tekstissä on lihavoitu tuo ”suositus on, etteivät kosmetologit tee hoitoja”. En huomaa siinä viittausta mihinkään muuhun. En tiennyt lakimuutoksesta, voisitko mahdollisesti kertoa lisää (mitä, missä, milloin)? Todella kiinnostavaa jos asiat muuttuu, tämä kuitenkin on puhuttanut todella paljon kaiken maailman Jylhän kauneusklinikka-ohjelmien vuoksi. Ja siis tuo itsensä pistäminen ei ole mikään vitsi. Kauhistuin luettuani mm. vauva.fi- ja suomi24-palveluista lukemattomia ketjuja, missä porukka tilaa täyteaineita ja ohjeistaa toisiaan niiden pistämisessä. Sitä tässä kauhistelin, olisi varmaan pitänyt ilmaista selkeämmin.

      • Mainitsit kuitenkin että onneksi botuliinin vaaroista on kerrottu. Lähes kaikki on myrkkyä jos liikaa käyttää. Ja varsinaiseen kysymykseen vastaus: täyteaineet eivät siis ole lääkeaineita eikä niihin tarvitse näin ollen reseptiä. En muista nyt ajankohtaa milloin lakimuutos tulee voimaan

      • Kirjoitin, että onneksi asiasta on kerrottu, joten asia (botox) alkaa olla monelle tuttu. Siinä on tarkentava sivulause. Näin ollen minun ei tarvitse alkaa summata asiaa. Onko mielestäsi huono asia, että vaaroista kerrotaan? Sitten olemme ehdottomasti eri mieltä. Ja tosiaan, lähes kaikki on myrkkyä jos liikaa käyttää – toiset enemmän ja toiset vähemmän. Botuliinitoksiini sattuu olemaan siellä vähän enemmän myrkyllisten tököttien listalla.

        Ja lääkeainekysymykseen vastasin itsekin tuolla :)

    • Hei Lissu ja Annina!

      Oman mieleipiteeni kannan myöskin kekoon tässä keskustelussa. Olen kosmetologi/sairaanhoitaja ja tehnyt pistoshoitoja useamman vuoden ajan. Täyteainehoitojen siirtyminen hoitolasta pois tulee lisäämään täyteaineiden käyttöä tilanteessa, jossa itse suosittelisin vielä jotain keveämpää hoitoa. Terveydenhuollon paikoissa kun hoitovalikoima on usein todella pieni ja täytehoito on lääkärillekin todella kannattavaa bisnestä. Kosmetologilla on aina varattuna enemmän aikaa asiakkaalle pistoshoitoa tehdessä jä varmastikin osittain siksi myös muotoiluun ja esteettisyyteen on aikaa paneutua. Olen saanut tästä paljon kiitosta asiakkailta, jotka ovat kokeilleet 10 – 20 minuutin hoitoa lääkärillä.
      Tärkeää on mielestäni oikean tiedon lisääminen asiakkailla. Olen huomannut botox- sanan tarkoittavan yleensä kaikkia pistoshoitoja, tätä tietoa saa korjata lähes päivittäin. Botox on lääkeaine ja sairaanhoitajana olenkin avustanut lääkäriä noissa pistoksissa. Terveydenhuollossa Botoxin käyttö on rajattu erikoislääkärin käyttöön. Käytössä on myös lääkkeenomainen tuote, jota tiedän sairaanhoitajien/kosmetologien pistävän. Itse en tuota hermomyrkkyä laita vaan ohjaan asiakkaat tarvittaessa lääkäriin ja kerron myynnissä olevan myös Botox-vaikutuksen antavaa yövoidetta, joka oikeasti tehoaa. Allergisista reaktioista kerron aina asiakkaalle pistostilanteessa, vaikka hyaluroni ei olekaan allergeeni niin herkistymisreaktiot ovat tietysti mahdollisia kun vierasainetta on ihon alla. Kerron myös aina pistoksiin liittyvistä tulehdusriskeistä, vaikka siis käytän steriilejä hanskoja, suusuojaa ja puhdistan ihon hyvin.
      Keskustelua on hyvä olla, mielenkiintoinen blogi!

      • Hei Karoliina ja kiitos kommentistasi! Tuo kosmetologi/sairaanhoitaja-yhdistelmä on varmasti pistoshoitajalle kaikkein paras mahdollinen. Erinomainen pointti tuo pistosten yleistyminen. Onko sinulla tietoa, milloin lakimuutos tulee voimaan?

        Botox tosiaan on monen suussa yleisnimitys kaikille täyteaineille, siksi näin tärkeäksi aloittaa siitä, vaikkei se asiaan liittynytkään. Tiedon lisääminen on erittäin tärkeää, siihen tämäkin blogi pyrkii.

        Ihmiskehot ovat niin kovin uniikkeja, että voivat saada päähänsä mitä tahansa, vaikka käytössä olisikin täysin steriilit aineet ja välineet. Riskeistä onkin aina hyvä kertoa, vaikka niiden todennäköisyys olisikin lähellä nollaa. Kiitos osallistumisesta keskusteluun!

      • Nimetön

        Hei! Minkä merkkistä tai nimistä yövoidetta tarkoitat, joka oikeasti tehoaa?

  2. Lissu, kiitos kommenttisi tein pienen pinnallisen katsauksen artikkeleihin (hyaluronic acid and allergy 222 artikkelia, joista suuri osa käsitteli hyaluronihapon mahdollisuuksia allergioiden hoidossa) ja lääkevalmisteiden tietoihin. Hyaluronihappoon liittyvä allergia on harvinaista, alle 1/10 000 lääkevalmisteen tietojen mukaan. Intra-artikulaariseen injektioihin liittyvät reaktiot olivat yleensä viivästynyttä tyyppiä eli ei IgE-välitteisiä reaktioita. Lääkeinjektioiden apuaineet pistosvalmisteissa eivät ole yleisesti allergisoivia, toki kaikki on mahdollista. Myyntiluvan saannin jälkeen rekisterit ovat kumulatiivisia eli tapauksia lienee ollut muutama vuodessa. Kosmeettisista pistoksisien aiheuttamista myös välittömistä sairaalahoitoa vaatineista reaktioista oli muutamia tapausselostuksia pubmedissa. Tällöin aiheuttajaksi oli tarkemmissa tutkimuksissa osoittautunut hyaluronihappo. Artikkeleista en saanut esille hyaluronihapon alkuperän vaikutusta allergisten reaktioiden määrään. Tällä voisi ajatella olevan merkitystä, epitooppi voi olla pieni proteiinikontaminaatio valmistusprosessin yhteydessä suuren sokerimolekyylin sijaan, joka teoreettisestikin aiheuttaa viivästyneitä immunokompleksireaktioita.

    Tarkennuksena vielä: Nivelpistosten yhteydessä ei yleisesti käytetä edeltävää puudutusta onhan neula yhtä pieni kuin pistosneula. Lidokaiini itsessään aiheuttaa hyvin harvoin allergiaa, kun asiaa tarkemmin selvitellään.

    • Täyteaineissa sen sijaan on lidokaiinia. Mutta sitä saa myös ilman sitä. Esim. huultentäyttöön käytetyissä aineissa, merkistä riippuen, sitä yleensä on. Huulet kun ovat arka alue. Mistä tahansa hoidosta saa varmasti haettua haittoja jos haluaa. Mielipiteet ja väitteet olisi vain hyvä perustella

      • Botuliinin vaaroista vielä: botuliini ei ole oikein annosteltuna vaarallinen. Sitä on tutkittu yli 100v.

      • Tämä juttu ei edelleenkään koskenut botuliinitoksiinia. Maailmassa on suunnaton määrä aineita, jotka eivät aiheuttaisi mitään vaaraa, jos 100% ajasta kaikki menisi täydellisesti niinkuin pitäisi. Inhimilliset virheet ovat kuitenkin aina läsnä ja tämän vuoksi kannattaa miettiä riskejä. Täytyy muistaa, että vesi ja c-vitamiinikin ovat tappavia myrkkyjä väärässä paikassa vääränä pitoisuutena.

      • Ymmärsin, että joskus käytetään myös ihan sellaisenaan. Ja eikös usein käytetä voidemuotoista puudutetta, tällöin kyllä allergiset reaktiot lidokaiinista lienevät miedompia kuin piikillä annettuna. Ja lidokaiini tosiaan erinomaisesti siedetty sekin, kuten aiemmin jo mainitsin. Ikävää, jos juttu mielestäsi oli niin negatiivinen. Se ei missään nimessä ollut tarkoitus. Täytyy myös muistaa, että tämä on yhden ihmisen blogi, joten henkilökohtaiset mielipiteeni varmasti kukoistavat täällä valloillaan. Niistä jokaista olisi mahdotonta argumentoida kahden sivun mittaisesti, menisi blogilta ajatus. Kaikesta ei ole kukaan samaa mieltä.

    • Kiitos kommentistasi! 22 ei todellakaan ole paljon, kuten jo äsken kommentoin Lissulle. Ainahan sitä on kuitenkin joku, joka voi reaktion saada. Tuo mainitsemasi hyaluronihapon alkuperä on erinomainen pointti. Eläinperäinen hyaluronihappohan on enimmäkseen kotoisin muistaakseni kukonheltoista tms.

      Restylanella ainakin on jonkinlainen patentti tälle hyaluronihapolleen, kulkee nimellä Non-Animal Stabilized Hyaluronic Acid (NASHA). Tämän tavoitteena oli vissiin nimenomaan allergisten reaktioiden minimointi. Ymmärsin, että lääkekäytössä eläinperäinen hyaluronihappo on kosmeettista injektiokäyttöä yleisempää (ainakin olen usein kuullut puhuttavan kukonhelttapiikeistä polveen). Kosmetiikkatuotteista on vaikea sanoa, niissä on varmaa vähän kaikenlaista. Ja juu, hyaluronihappo ja lidokaiini ovat kyllä molemmat hyvin siedettyjä.

  3. Niinpäs kirjoititkin, en huomannut.

    • Voi apua, Lissu, älä käy kinaamaan sinua fiksumman ihmisen kanssa :D Nyholm kuitenkin osaa tämän homman paremmin.

      • Ja mistäs sinä tollaisen johtopäätöksen teit? Et tiedä yhtään mitä teen työkseni ja mikä koulutus minulla on. Tiedän hieman enemmän kuin estenomit

  4. Täällähän on oikeen rautalangasta väännetty :D Erittäin mielenkiintoista tekstiä ja mieleipiteitä. Kiitos ihana blogi!! :)

  5. Hei Annina,
    En yleensä koskaan lue blogeja tai jos luen, niin harvoin palaan niihin enää uudelleen, mutta nyt täytyy myöntää että jäin koukkuun! Olen kosmetologi ja opiskelen myös estenomiksi, joten täältä löytyy vaikka mitä minulle mielenkiintoisia aiheita.
    Sinulla on erittäin hyvä ja asiantunteva blogi. Pidän myös kirjoitustyylistäsi.
    Kiitos ja mukavaa viikonloppua! :)

    • Hei! Kiitos oikein paljon mukavasta palautteesta. Kiva kuulla, että on löytynyt mielenkiintoista luettavaa! Tsemppiä opintoihin!

  6. Paluuviite: Botuliinitoksiini | INCImix

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s