Monthly Archives: maaliskuu 2014

POD katosi lääkevoiteella

Sähköpostitse on tullut kyselyitä perioraalidermatiittini tämänhetkisestä kunnosta ja sen hoidosta, joten ajattelin raapustella siitä pienen yhteenvedon.

Tällä hetkellä tilanne on se, ettei tuosta ikävästä pirulaisesta ole onneksi jäljellä enää mainittavasti mitään. Käytin Rosazol 1% lääkevoidetta, jota nykyisin saa myös ilman reseptiä apteekeista. Omani sain kyllä reseptillä, jolloin hinta oli huomattavasti reseptitöntä edullisempi. Vaikuttava aine on antibiootti metronidatsoli, jolla hoidetaan erilaisia bakteeritulehduksia. Käytin voidetta suunympärysalueelle aamuin-illoin muutaman päivän ja iltaisin pari viikkoa. Samalla vaihdoin kasvoveden, kasvovoiteen ja hammastahnan niin, että kasvoveden lopetin kokonaan, voiteen tilalla käytin luomukasvoöljyä ja hammastahnasta SLS-vapaata versiota. Näppylät katosivat loppujen lopuksi todella nopeasti, mutta muutamia takapakkeja matkalla oli.

Pikkuhiljaa aloin napsia vanhoja ihonhoitorutiineja takaisin yksi kerrallaan, jotta huomaisin niiden vaikutuksen ihottumaan. Ensimmäisenä aloin tietenkin kaivata kasvovoidetta, koska kasvoöljyt eivät edelleenkään ole minun juttuni. Olen pitkään käyttänyt aamu- ja päivävoiteena Lumenen SOS-voidetta, koska se on mielestäni yksi parhaita voiteita, joita maan päällä kulkee. Valitettavasti joudun harmikseni toteamaan, että yhteinen tiemme on tullut päätökseen. Vaikka SOS on erittäin hellävarainen ja hajusteeton, se silti ärsytti ihottuma-aluetta jostain syystä. Toki monissa PODia koskevissa jutuissa mainitaan, että vanhojen tuotteiden vaihtaminen on viisasta huolimatta niiden koostumuksesta. Sitähän ei sitten oraakkelikaan tiedä, että mikä siellä tuotteessa ärsyttää. Kasvoveden ja tavallisen hammastahnan palauttaminen rutiineihin sujui ilman oireita, joten ne saivat jäädä. Suuren hyödyn huomasin kuitenkin Steriiliä kosmetiikkaa-postauksessa esiintyneestä A-Derman voiteesta, joka rauhoitti myös jäljelle jäänyttä punoitusta huomattavasti. Näppyjen kadottua suunpieleen jäi nimittäin aavistuksen muuta ihoa punoittavampi alue, joka ei kuitenkaan enää ollut tulehdusta. Tuo viimeinen väriero lähti sitten katoamaan tuon voiteen avulla ja vaalenee kokoajan ihon uusiutuessa.

Nyt tilanne on siis se, että voin taas ongelmitta kulkea ilman peiteainetta laukussani ja tarvittaessa aamulla rynnätä ulos ilman meikkiä. Ihon kunto on siis varsin hyvä ja toivoa sopii, että myös pysyy sellaisena. Lääkevoiteen käytön olen jo lopettanut, mutta jemmaan loppupurkin kyllä talteen, jos iho alkaa uudestaan antaa merkkejä ärsytyksestä. Antibioottireseptiä en onneksi koskaan edes hakenut, joten sekin saa jäädä laatikon arkistoihin.

Muutoksia ruokavaliossa tai muissa elintavoissa en siis tehnyt, joten tämä teksti lohdutukseksi niille, jotka tämän vihulaisen saavat vieraakseen. Luin monesta paikasta, että ihmiset ovat laittaneet elämässään uusiksi aivan kaiken; minuakin neuvottiin kommenteissa luopumaan viljasta, sokerista, maitotuotteista etc. Joskus kuitenkin pienetkin muutokset riittävät ja ihon voi saada kuntoon ihan pinnaltakin käsin.

Jos nyt ryhdytään saivartelemaan, niin sitä perioraalidermatiittiahan ei koskaan varsinaisesti diagnosoitu lääkärin toimesta, vaan lääkäri uskoi minun mielipidettäni asiassa. Metronidatsoli on tehokas kaikenlaisten iho-ongelmien hoidossa ja tehoaa hyvin kaikenlaisiin näppylöihin, ja kukaanhan ei ole vakuuttanut, etteikö tämä olisi ollut joku paikallinen tulehdus tms. No oli miten oli, onneksi on kunnossa.

Tässä vielä kuva tämänhetkisestä tilanteesta. Lataamisvaihessa kuvan värit vähän tasoittuivat, joten se pieni jäljellä oleva punoitus ei oikein kuvasta näy. Perusajatus kuitenkin välittynee, eli selvillä vesillä jo ollaan.

WP_20140315_005 (678x1000)

Kiitos vielä tsempeistä ja omien kokemusten jakamisesta kaikille!

Ylioppilaslehti & INCImix

Huh, taas on yksi viikko pulkassa. Eilinen päivä ei varsinaisesti sattuneesta syystä ollut Viikissä se kaikkein hilpein, mutta onneksi koitti viikonloppu. Uusi labratyökurssi alkoi viikko sitten ja aika menee taas mukavasti myrkkyjä keitellessä.

Ajattelin täällä blogin puolellakin jakaa viikko sitten Ylioppilaslehdessä ilmestyneen jutun minusta ja blogista. Kiitos toimitussihteeri Johanna Mitjoselle, jota kosmetiikka-asiat kiinnostavat ja kuvaaja Iina Eskolle, jonka kanssa aiheutimme varmasti hilpeyttä Musiikkitalon kahvilassa paikallaolleille.

Lomogram_2014-03-07_08-02-00-PM

Itse jutun voi lukea tämän linkin takaa.

Steriiliä kosmetiikkaa

Ensimmäisiä kosmetiikan säilyvyydestä oppimiani asioita oli se, ettei kosmetiikan tarvitse olla steriiliä. Se ei myöskään ole sitä, sillä täysi steriiliys on todella vaikea saavuttaa ja ennen kaikkea säilyttää: ilmahan ”pilaa” tuotteen kuin tuotteen melko nopeasti ja mikrobit pääsevät lisääntymään vesiosassa. Säilöntäaineet hoitavat homman siinä määrin, että mikrobitaso pysyy kurissa ja tuotteet ovat turvallisia käyttää.

Sain taannoin blogin kautta viestin koskien A-Derman uusia täysin steriilejä kosmetiikkatuotteita ja tietenkin kiinnostuin suunnatomasti tekniikasta tuotteiden takana. Jotain uutta ja jännää tällä alalla! Sattumoisin viikkoa myöhemmin olin farmasian opintojen puolesta saman firman koulutuksessa, jossa tuotteita käytiin läpi tarkemmin; loistavaa, nimittäin tavalliset mainostekstit nyt yleensäkään eivät itselleni tuo mitään lisäarvoa. Samalta putiikilta löytyy myös apteekkikosmetiikkasarja Avène, joka varmaan useammalle tutumpi. Avène ja A-Derma kuuluvat ymmärtääkseni molemmat Pierre Fabre -nimiseen ranskalaiseen kosmetiikkataloon, mutta yritysrakenne ei liene tässä nyt se olennaisin asia. Sain tuotteet itselleni testiin tutkittaviksi, mutta varsinaisen tuotaarvioinnin sijaan keskityn enemmän tähän steriiliyden tuomaan mahdolliseen lisähyötyyn sekä pakkausteknisiin juttuihin. Perinteisiä tuotearvioita varmasti muut osaavat kirjoittaa paremmin ja koska tuotearviot muutenkaan nyt eivät ole blogin ydinajatus, niin mennään tällä tutummalla linjalla.

No mitäs kaikkea jännää sitten löytyi? Aloitetaan lyhyesti steriiliyden määritelmästä. Edellisessä jutussa käytiin läpi normaalisti lain puitteissa sallitut mikrobimäärät. Steriiliys puolestaan tarkoittaa täyttä nollatoleranssia mikrobien suhteen – tuotteessa ei ole siis lainkaan epäpuhtauksia. Ei yhden yhtä mikrobia.

Tässä tutkittavat.

WP_20140228_005 (847x1500)

Paketissa oli siis voide ja pesuneste. Oletin, että molemmat tuotteet ovat steriilejä, mutta ainoastaan voide paljastui steriiliksi. Pesuaine oli mielestäni varsin normikamaa, joten keskitytään tähän steriiliin voiteeseen. Koulutusmateriaaleista selviää, että voidemassa kuumennettaan korkeassa lämpötilassa nopeasti, jotta mikrobit saadaan tuhottua. Vähän samaan tapaan kuin maitoa iskukuumennetaan, jos selkeyttää ajatusta yhtään. Periaatehan on, että rasvaosa alkaa härskiintyä jos sitä keitellään yli 80 asteen lämmössä, mutta pikakuumennus ei vahingoita koostumusta. Pakkaaminen puolestaan tapahtuu steriilissä yksikössä. Tässä tullaan tähän apteekkikosmetiikan ja normaalin kosmetiikan eroon. Tämän tuotteen pakkaamisessa hyödynnetään lääketeollisuuden standardeja, vaikka tuote itsessään kuuluukin kosmetiikkalainsäädännön alle. Tehdään siis hommat korkeammilla kriteereillä, kun mitä jo ennestään tiukka laki vaatii.

Lopputuloksen kannalta säilytyksellä on vähintään yhtä suuri osa, kuin itse valmistusprosessilla. Niinpä tuote täytyy myös pakata steriilisti, jotta se ei pääse ilman kanssa kosketuksiin. Tavallisessa voidetuubissa ilmatiiviys ei missään tapauksessa toteudu, vaan ilmaa lappaa korkista sisään ja ulos miten mielii. Pakkaus lieneenkin tässä se suurin innovaatio, nimittäin korkkisysteemillä on patentti. Katsotaanpa sitä tarkemmin.

WP_20140228_027 (500x282)

Korkissa on kaksi sisäkkäistä rengasta, jotka normitilassa ovat tiiviisti sisäkkäin.

WP_20140228_033 (500x282)

Sitten reipas puristus ja ulompi rengas nousee aivan henkäyksen ylöspäin.

WP_20140228_035 (500x282)

Sisemmän ja uloimman renkaan liittymäkohdasta tulee ulos voidetta. Melko ovela systeemi. Heti kun puristuksen lopettaa, systeemi sulkeutuu ja varmistaa, ettei takaisinpäin kulje mitään. Korkkipatentin nimi on D.E.F.I eli Device Exclusive Formula Integrity. Tämä olisi ollut kuumaa kamaa Laurean kosmetiikkapakkaukset-kurssilla.

Voidepurkki itsessään näyttää varsin normaalilta, materiaali kyllä on melko napakkaa ja paksua. Kuvaa voi klikata suuremmaksi, jos takatekstit kiinnostavat.

aderma

Ulkoiset parametrit täyttävät kaikki vaatimukset. Steriiliä on, hieno juttu. Mitäs sitten? Mikä on steriiliyden tuoma lisähyöty? Miksi se olisi hyvästä? Kurkataan ensin ainesosia.

WP_20140228_015 (500x251)

Moni ei ehkä ajattele ensimmäisenä näin, mutta uskokaa tai älkää, niin tämä ainesosaluettelo on mille tahansa kuivan ihon voiteelle todella lyhyt. Mineraaliöljy varmasti nappaa monen parafiiniöljykammoisen  silmään välittömästi. Tulee kuitenkin muistaa, että vaikka mineraaliöljyllä ei varsinaisesti yksinään ole hurjan paljon ihoa hoitavia ominaisuuksia, on se avainasemassa kosteuden säilyttämisessä. Ja edelleen parafiiniöljy on kaikkien aikojen parhaiten siedetty ja eniten käytetty kosteuttaja kosmetiikassa, parafiiniöljyallergiat ovat yhtä yleisiä kuin parabeeniallergiat eli todellatodella harvinaisia. Lisäkosteutta ihoon tuodaan kuitenkin muin keinoin, listalta löytyy mm. glyseriiniä  ja kauranversouutetta.

Sitten siihen lisähyötyyn. Ensimmäisenä mieleen tulee tietenkin olennaisin eli säilöntäaineettomuus. On huomattava, että säilöntäaineet ja hajusteet edelleen ovat kaikkein eniten allergiaa ja yliherkkyyttä aiheuttavat raaka-aineryhmät kosmetiikassa. Näinpä molemmat poistamalla saadaan melkoinen lisähyöty – jopa verrattuna luonnonkosmetiikkaan. Kuten joskus aiemmin sanottu, voide kuin voide: jos siinä on vesiosa, se täytyy säilöä. Luonnonkosmetiikassa se tehdään muilla keinoin kuin tutuilla parabeeneilla yms, mutta ne keinot eivät välttämättä ole suora avain onneen. Asiasta enemmän esimerkiksi tässä jo vuosia vanhassa jutussa ”Säilöntäaineettomuus on usein termeillä kikkailua”. Tässä tapauksessa se ei ole termeillä kikkailua, vaan ihan rehellistä tuotteen säilöntäaineettomuutta. Antioksidantteja löytyy, mutta niillä on tuotteen lisäksi iholle hyödyllisiä ominaisuuksia.

Voide on tarkoitettu sekä kasvojen että vartalon iholle. Koostumus on mielestäni varsin mukava, joten kyllä tätä sutisi iholleen enemmänkin. Mitä ajatuksia steriiliys herättää, onko jonkun mielestä ihan paras tekele vai turhaa kikkailua?

Kosmetiikka ja mikrobit

Miten nämä viikot vaan vilisee silmissä? Käsittämättömän nopeasti kääntyi taas maaliskuuksi, ei ehtinyt kissaakaan sanoa. Opintojen kanssa rullaa mainiosti ja kaikki tentit on suoritettu kunnialla (osa enemmän, osa vähemmän kunnialla) läpi. Ihon kuntokin on jo varsin mainio ja nyt näyttää siltä, ettei antibioottikuurille ole tarvetta lainkaan. Jäljellä on enää aavistus punoitusta, joka hälvennee ihon uusiutuessa. Leukapieli on kuitenkin kokonaan tasoittunut ja meikittäkin voi jo ihan kohtuudella olla. Kop kop.. Nyt kun perioraalidermatiitti on tuttu, niin sitä tuntuu tulevan vastaan joka kulmassa. Viimeisimpänä  Ida Jokikunnas valitteli äkillisesti puhjennutta PODiaan.

No sitten asiaan, joka käsittelee tänään kosmetiikan säilyvyyttä ja mikrobeja hyvin lyhyesti. Kosmetiikka ja mikrobit eivät välttämättä ole asia, jonka moni mieltää kulkevaksi käsi kädessä. Näin kuitenkin on, sillä pieni määrä mikrobeja löytyy melkein poikkeuksetta jokaisesta tuotteesta. Tämä juttu pohjustaa huomiselle ajastamaani tekstiä steriilistä kosmetiikasta. Ajattelin, että pieni infopaketti kosmetiikan mikrobipitoisuuksista olisi ihan paikallaan, jotta käsitettä steriiliydestä olisi helpompi ymmärtää ja verrata normituotteisiin. Tämä juttu on opinnäytetyöni aiemmasta versiosta, mutta jätin tämän lopullisesta työstä pois laajuuden rajaamiseksi. Tulipahan onneksi käyttöä tällekin!

Kosmetiikka ei ole steriiliä, mutta säilöntäaineiden tehon on oltava riittävä. Mikrobiologisilla testeillä varmistutaan kosmeettisten valmisteiden laadusta sekä käytettyjen ainesosien puhtaudesta. Näin taataan myös tuotteiden käyttökelpoisuus ja toimivuus loppukäyttäjällä. Tuotteiden tai raaka-aineiden kontaminaatio eli ”saastuminen” aiheutuu useimmiten tuotannosta, pakkauksesta tai valmiin tuotteen käytöstä. Mikrobit voivat olla ihmiselle haitallisia joutuessaan limakalvoille, silmiin tai rikkinäiselle iholle.

Kosmetiikka-asetus 1223/2009 edellyttää kosmeettisen valmisteen ja sen sisältämien aineiden tai seosten mikrobiologisten ominaisuuksien ilmoittamista tuotekohtaisissa tiedoissa. Myös tuotteen mikrobiologiset testausmenetelmät, arvioinnit ja tulokset liitetään tuotekohtaisiin tietoihin. Mikrobiologinen puhtaus tulee testata jokaisesta tuote-erästä. Tuotekohtaiset tiedot eivät siis ole mitään yleisiä purkin kyljessä olevia tietoja, vaan yritysten kokoama paketti tuotteen eri ominaisuuksista. Nämä tiedot tulee olla valvontaviranomaisten saatavilla ja niitä on käsiteltävä luottamuksellisina.

getty_rm_photo_of_petri_dish_bacteria (405x201)
kuva: webmd.com

Mikrobiologisissa testeissä tutkitaan yleensä bakteerien kokonaismäärä, Staphylococcus aureus (gram-positiivinen), Pseudomonas aeruginosa (gram-negatiivinen) ja Candida albicans (hiivasieni). Edellämainitut ovat kosmetiikkatuotteiden todennäköisimmät taudinaiheuttajat, eikä niitä saa esiintyä tuotteissa lainkaan. Käyttötarkoitus määrää tuotteen mikrobien sallitun kokonaismäärän. Bakteerien esiintymisen totaalimäärien rajoitukset ovat matalammat niille tuotteille, joita on tarkoitus käyttää limakalvoilla, silmissä tai rikkoutuneella iholla tai joiden kohderyhmään kuuluvat alle kolmevuotiaat lapset, vanhukset tai immuunireaktioherkät ihmiset. Tällaisten tuotteiden bakteerien kokonaismäärä ei saa ylittää 100 pmy/g tai 100 pmy/ml 0,5 grammassa tai 0,5 millilitrassa tuotetta. Muiden kosmetiikkatuotteiden bakteeripesäkkeiden määrä ei saa ylittää 1000 pmy/g tai 1000 pmy/ml 0,1 grammassa tai 0,1 millilitrassa tuotetta (pmy tarkoittaa pesäkkeen muodostavaa yksikköä).

Avot, tällaista tänään. Huomenna vähän kiinnostavimmilla jutuilla, ajastin tosiaan viikonlopuksi vielä toisen postauksen. Lauantaina suunnitelmissa pieni irtiotto ja Tukholman reissu. Mukavaa viikonloppua kaikille!