Peptidit kosmetiikassa

Peptidejä siellä, peptidejä täällä. Anti-age-tuotteissa tai muussakaan ihonhoidossa peptidit eivät enää ole se kaikkein uusin juttu, mutta silti aktiivisessa käytössä. Uutta valtausta ne ovat viimeaikoina tehneet erityisesti ripsiseerumeissa, kun tietoisuus prostaglandiineista lisääntyy ja kuluttajat osaavat vältellä niitä. Osansa prostaglandiinisoppaan tuovat myös myyntikiellot, joita tippuu hiljalleen lääkkeiksi todetuille seerumeille.

Mitä peptidit sitten oikeastaan ovat ja miksi niitä on tuotteissa? Kaikkein olennaisin kysymys lienee kuitenkin: voivatko ne toimia ja miten?

Ensiksi peptidin rakenne, joka muodostuu kahden tai useamman aminohapon yhteenliittymästä. Aminohappoja on lukuisia, mutta yhteistä niille on jokaisesta löytyvä aminoryhmä ja happoryhmä. Nämä asettuvat sitten jonoon niin, että toisen aminohapon aminopää liittyy ensimmäisen happohäntään, näin kuvainnoillisesti. Tähän ”jonoon” voi sitten liittyä uusia ja uusia aminohappoja aina niin, että uusi palikka liittyy edelliseen happohäntään aminoryhmästään. Amino-osan ja happo-osan muodostamaa liitosta kutsutaan peptidisidokseksi. Aivan loputonta määrää ei aminohappoja kuitenkaan voi peptidissä olla, nimittäin tarpeeksi pitkä ketju onkin jo nimeltään proteiini. Peptidin ja proteiinin raja kieppuu sitten siinä suurinpiirtein 50 aminohapon kohdalla. Tämä ei ole mikään tarkka raja, vaan tuota pidempiä on nimetty peptideiksi ja lyhempiä proteiineiksi, vähän riippuen muistakin ominaisuuksista.

peptidikuva cec.uchile.cl

Jos pohditaan tilannetta, että suuri määrä (keskenään täysin erilaisia) aminohappoja voivat muodostaa lähes rajattoman määrän erilaisia yhdistelmiä, lienee selvää, että peptidejä on mahdotonta niputtaa yhden tai viidenkään ominaisuuden perusteella yhteen. Koska peptidejä ja proteiineja on elimistössäkin valtava määrä, on niillä myös hyvin erilaisia funktioita. Osa hajottaa, osa rakentaa, jotkut välittävät viestejä ja jotkut tekevät jotain ihan muuta. Peptidit ovat osallisina mm. kollageenin tuotannossa, joten teoriassa peptidipitoisella kasvovoiteella voitaisiin boostata kollageenintuotantoa. Vaan onko asia taas niin yksinkertainen? No eipä tietenkään.

Ensimmäinen asia tietenkin on se, että kehon itse tuottamat peptidit ovat eri asia kuin synteettisesti tehdyt. Lisäksi peptidien stabiilius vesiliuoksissa on hyvin vaihteleva. Päälle vielä tämä ainainen imeytymisasia; osa peptideistä voi olla melko suuriakin molekyylejä ja kaikenpäälle kemiallinen rakenne tekee peptideistä sähköisesti varautuneita niin, etteivät ne senkään vuoksi oikein meinaa imeytyä. Kakun kruunaavat entsyymit, jotka voivat pilkkoa peptidit, vaikka ne saataisiinkin imeytymään. Hieno soppa on saatu jo tähän mennessä aikaan siis, mutta kai nyt jotakin on tehtävissä?

Jossain määrin stabiiliutta ja imeytymismahdollisuuksia voidaan parantaa muokkaamalla aineita. Poolittoman hiiliketjun lisääminen peptidiin parantaa sekä stabiiliusongelmaa että peptidin imeytymismahdollisuuksia. Peptidin nimestä voi hieman päätellä, mitä sille on tehty. Tetrapeptide-9 on neljän aminohapon peptidi, kun taas Acetyl Tetrapeptide-9 on käsitelty versio. Numeroliite peptidin nimen perässä yksilöi peptidin, sillä samanmittaisen ketjun variaatioita on tietenkin monia.

Myristoyl Pentapeptide-17 voi olla monelle tutunkuuloinen aine, se on nimittäin ”lääkkeettömissä” ripsiseerumeissa yleisimmin esiintyvä peptidi. SymPeptide-kauppanimellä kulkeva aine on patentoitu ja sitä voi ripsiseerumien lisäksi käyttää esimerkiki hiustuotteisiin. Ainetta myydään 1000 ppm vahvuisena liuoksena sekoitettuna veteen ja glyseroliin. Vähänlaisesti löysin siitä ns. puolueetonta tutkimustietoa markkinointimateriaalien lisäksi, mutta SymPeptiden tarkoitus on aktivoida keratiinin tuotantoa ja tätä kautta pidentää ja vahvistaa ripsiä.

Kaikkein olennaisin kysymys on tietenkin peptidin pitoisuus tuotteessa. Markkinointimateriaalin mukaan suositeltava pitoisuus on 2-10%. Kun mietitään, että itse peptidiä on liuoksessa se 1000 ppm, niin melkoinen ero on sillä, laitetaanko liuosta 2 % vai 10 %. 100 grammassa tuotetta peptidin määrä voi olla siis välillä 0,02 g – 0,1 g (toivottavasti päässälasku meni jokseenkin sinnepäin näin puolen yön korvilla..), ts. ero voi olla viisinkertainen. Ja se ero takuuvarmasti näkyy. Myös hinnassa. Voiko jostain päätellä, kuinka paljon tuotteessa on peptidiä? Ei, vain tarkka resepti kertoisi sen ja ne ovat yleensä tarkoin varjeltuja salaisuuksia. INCI-listassa se on sijoitettu tietenkin mahdollisimman ylös; 1 % alemmat pitoisuudet saa ilmoittaa vapaavalintaisessa järjestyksessä ja se prosentin raja tulee yllättävän nopeasti vastaan listaa kootessa, varsinkin korkean vesipitoisuuden tuotteissa.

Peptidit ja proteiinit (summaan ne tässä nyt vähän yhteen) ovat valtavat laaja aineryhmä. Niiden toiminnassa on vieläkin asioita, joita ei täysin tunneta eikä aineryhmästä voida tehdään oikeastaan mitään yleispäteviä toteamuksia. Kaikenlaisia aineita nimittäin löytyy ryhmän sisältä. Botuliinitoksiini on peptidi, samoin insuliini. Keratiini puolestaan on proteiini. Onko esimerkiksi näiden toiminnalla mitään yhteistä? Ei todellakaan. Tehokkaita löytyy pilvin pimein, osalla pääsee hengestäänkin. Ei epäilystäkään, etteivätkö oikeat peptidit oikeissa tuotepohjissa olisi hyödyllisiä iholle.

Oma uskoni peptideihin on melko vankka. Erityisesti mieltäni lämmittää niiden saapuminen korvaamaan prostaglandiineja ripsiseerumeissa. Vaikka ihonhoidossa peptidien muotivillitys hiipui muutama vuosi sitten uusien innovaatioiden myötä, niiden tutkimus jatkuu ja kehittyy jatkuvasti. Erityisesti ripsiseerumien valtaisan suosion vuoksi ne ovat varmasti kovan kehityksen alla. Kannattaa myös muistaa, että muodilla on tapana toistaa itseään. Uutta peptidikautta odotellessa siis!

Mainokset

3 responses to “Peptidit kosmetiikassa

  1. Anna-Leena J.

    Mielenkiintoinen teksti jälleen kerran:) Minulla on käytössä sellainen seerumi, joka sisältää peptideitä. Olen tykännyt siitä kyllä kovasti, toki hintaakin on.

  2. Oli erittäin hyvä ja asiallinen teksti kiitos.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s