Monthly Archives: joulukuu 2014

Yliherkkyydelle virallinen ICD-10-luokitus

Taas olisi INCImixillä synttärit, kolme vuotta! Ei hyvää päivää. Vilkaisin tuossa ohimennen ensimmäisiä kirjoituksia, olivat kyllä hauskoja osa. Kai sitä huomaa tulevansa vähän vanhemmaksi ja (toivottavasti) viisaammaksi, kun ei nykyisin ole ehkä ihan niin ehdoton ja kärkäs. Jos jotain olen tässä vuosien opiskelun myötä oppinut, niin sen, että mitä enemmän opiskelee, sitä enemmän tajuaa kuinka vähän ymmärtää yhtään mistään mitään. Sellaista se on. Tulevia vuosia odotellessa.

Nyt jotain ajankohtaisia juttuja sitten!  En tiedä olenko kulkenut silmät ummessa syksyn vai onko asia mennyt osaltani muuten vaan kokonaan ohi, mutta yritetäänpä nyt päivittyä ajantasalle. Tänä syksynä ympäristöyliherkkyys on lisätty viralliseen ICD-10-tautiluokitukseen ja vähän lähteestä riippuen tulee ilmeisesti voimaan viimeistään vuoden alusta (ellei ole jo voimassa). Toisin sanoen ”ympäristön erilaisista tavallisista tekijöistä” poikkeuksellisia oireita saavat ovat vihdoin saaneet jonkin järkevän, tunnustetun diagnoosin ongelmilleen. Saman diagnoosin ’ympäristöyliherkkyys’ alle niputetaan oireilu mm. erilaisiin kemikaaleihin, hajusteisiin, mikrobiologisiin tekijöihin ja sähkömagneettisiin kenttiin.

ICD10kuva hitconsultant.net

Siellä on siis yhdessä formaldehydi-, hajuvesi-, home- ja sähköherkät (+ tietenkin monet muut), näin kärjistettynä. Aika sekalainen poppoo ja vähän yleistävä diagnoosi toki, mutta erinomainen alku. Blogin aiheen vuoksi nostan esille tämän tuoksuyliherkkyyden, koska se lienee näistä vaikein välteltävä. Monelle (myös itselleni) tuoksuyliherkkyyden ensimmäinen assosiaatio on ehdottomasti hajusteet. Näin myös tuoksuyliherkkyys ja hajusteyliherkkyys menevät iloisesti ristiin milloin missäkin yhteydessä. Jälkimmäinen on kuitenkin ensimmäisen pieni alahaara, joskin toki hyvin pirullinen ja vaikea sellainen.

Silmäillessäni tuoksuyliherkkyydestä kertovaa tutkimustietoa olin todella ihmeissäni sen monimuotoisuudesta. Tokihan asia nyt ei varsinaisesti ole ollut itselleni mitenkään polttavan ajankohtainen ja on siksi jäänyt ehkä hieman pienemmälle tutkinnalle, kun maailma on niin täynnä asioita, joista haluaisi tietää kaiken mahdollisen. Tuoksuherkkyyttä voi kuitenkin aina ensimmäisenä syyllistettyjen hajusteiden lisäksi aiheutua vaikka mistä, aina vastapainetun sanomalehden tuoksusta hienhajuiseen kollegaan. Voimakkuus voi vaihdella esimerkiksi niin, että sanomalehteä ei voi lukea tuoreena heti aamulla, mutta iltapäivällä sen haju voi mahdollisesti olla jo siedettävällä tasolla. Jollain toisella yliherkkyys on niin voimakas, että täytyy elellä lähinnä eristetyssä huoneessa pysyäkseen elävien kirjoissa, kuten tämä herra. Todella jännittävä yhtälö, mistä kummasta tällainen voi aiheutua?

No sitähän ei sitten tunnu tietävän Ukko Jumalakaan. Jos kaipaan vastausta johonkin terveyteen liittyvään kysymykseen, suuntaan ensimmäisenä Duodecimin Terveyskirjastoon. Sieltä usein löytyy ihan kelpo yhteenveto vaivasta kuin vaivasta. Mitäpä sivusto tarjoaa syyksi ja hoidoksi tuoksuherkkyyteen?

Terveyskirjastokin toteaa, että tuoksuherkkyyttä ei voida todeta minkäänlaisilla objektiivisilla mittauksilla. Ja sehän jos joku on ongelma, nimittäin mitä kummaa siinä sitten määritetään kun ei ole mitään millä määrittää. Diagnoosi tehdään oirekyselyn perusteella ja vaikeimmin oireilevien ja paniikkihäiriöisten välillä on välillä vain veteen piirretty viiva. Muutamia mahdollisia hoitokeinoja on lueteltu, kuten antihistamiini ja sauna, mutta ne on kuitattu maininnalla ”kannattaa ainakin kokeilla”. Ei kovin lohdullista. Siedätyshoito mainitaan, mutta siitä puolestaan ei ole mitään alustavaa tutkimusta kummempaa tarjolla. Ja sähköshokit. Tästä ei varmaan tarvitse sanoa edes mitään.

Yksiselitteisesti Terveysportissakin todetaan, ettei ongelmiin ole parannusta. Vaikeimmissa tapauksissa tilannetta ratkotaan kognitiivisella terapialla, joka varmasti nostattaa monen niskakarvat pystyyn. Silloin kun henki salpautuu kassajonossa edellä olevan tuoksusta, ei varmasti kiinnosta kuunnella ehdotuksia terapiasta. Juttu on kuitenkin niin, että jos vaihtoehtoja on kaksi, eli joko jäädä kotiin tai kokeilla kaikkea mahdollista, niin kannattanee sitäkin yrittää. Tuossa jo aiemmin linkitetyssä videossa haastateltu lääkäri kuitenkin toteaa, ettei näe psyykettä selittävänä tekijänä ja pohtii mahdollisuutta aivoverenkierron poikkeavuuksiin.

Takaisin alkuperäiseen asiaan eli virallisen ICD-10-tautiluokituksen myöntämiseen. Tämä voi monen ympäristöyliherkän mielestä tuntua vasta lapsen askeleelta, mutta on mielestäni kuitenkin hieno harppaus. On nimittäin varmasti ollut työn takana saada tautiluokitus sellaiselle ongelmalle, jota ei voi varsinaisesti määrittää objektiivisesti. Kovin suurta onnea ei tautiluokituksen saaminen yliherkille kuitenkaan vielä tuo, nimittäin minkäänlaisia sosiaalietuuksiaa, kuten sairauspäivärahaa, ei ainakaan vielä voi saada. Monissa maissa yliherkkyys ympäristötekijöille on ollut virallisessa tautiluokituksessa pitkän aikaa, joten ei tässä mitään edelläkävijöitäkään olla. Erinomainen askel kuitenkin ja lisännee varmasti ongelman tutkimusta ja tilastointia, mikä lienee tavoitekin.

Loppuun vielä se aina hämmennystä aiheuttava kysymys, eli mitä eroa on allergialla ja yliherkkyydellä? Näitä käytetään välillä ristiin ja ne menevät asiantuntijoillakin välillä sekaisin, mutta allergia ja yliherkkyys eivät tosiaan ole toistensa synonyymeja. Allergia on tietyn aineen aiheuttama vasta-aine- tai soluvälitteinen reaktio. Allergiatestissä haetaan tätä reaktiota (vaikka sitä ei aina aukottomasti voidakaan osoittaa) ja periaate allergian taustalla on, että sen mekanismit voidaan todentaa. Yliherkkyydessä puolestaan immunologisia mekanismeja ei voida välttämättä osoittaa. Oireissakin on eroja. Allergian oireet ovat yleensä pahempia ja voivat aiheuttaa pahimmillaan anafylaktisen shokin. Allergiaan kuuluvat usein mm. pahoinvointi, ihottuma, kutina yms. Yliherkkyyden oireet puolestaan ovat useammin hengenahdistusta, päänsärkyä, väsymystä tai muuta vastaavaa. Yliherkkyysoireetkin voivat tietysti olla täysin lamaavia, mutta allerginen voi päästä hengestään hyvin nopeasti väärän aineen jouduttua elimistöön. Vakavuuden skaala vaihtelee molemmissa hurjasti. Periaatteessa olisi ehkä viisainta puhua allergisesta yliherkkyydestä ja ei-allergisesta yliherkkyydestä, mutta ne on mutkien suoristamiseksi vedetty muotoon allergia ja yliherkkyys. Allergia on siis yliherkkyyttä, mutta yliherkkyys ei aina ole allergiaa. Tämähän on nyt varmasti kaikille aivan vesiselvää, heh.

Tällaista tänään! Ajatuksia tai tarinoita yliherkkyydestä? Aiheuttaako tautiluokituksen virallistaminen jotain tunteita?