Monthly Archives: helmikuu 2015

Kosmeseuttista taikaa

No nyt se on sitten lisätty. Nimittäin farmasia-kategoria tuonne aihepiireihin. Niin se vaan nyt on, että juttua tulemaan vaan kiihtyvässä tahdissa, muuten menee elämä ihan löysäilyksi. Ihmisiä kiinnostanee myös farmasian alan tieto. Nimittäin ainesosalista se on lääkkeelläkin, vaikkei nimeltään olekaan INCI.

On yksi kosmetiikan(kin) aihe, josta estenomi + farmaseuttiopiskelija-yhdistelmällä pitäisi olla erityisen paljon sanottavaa. Se on aihe, tai nimitys, joka yleistyy hyökyaallon voimalla joka paikassa, jatkuvasti ja koko ajan. Cosmeceuticals. Käsite, joka muodostuu sanoista cosmetic ja pharmaceutical. Törmäsin parissa paikassa suomenkieliseen ilmaisuun kosmeseuttinen. Mielestäni se on varsin järkevän kuuloinen suomennos, joten käytetään sitä.

Mitäs nyt sitten. Onko tämä jonkinlainen kolmas tuotekategoria kosmetiikan ja lääkeaineiden välissä? Näin halutaan ihmisten ajattelevan. Valitettavasti minun on nyt kuitenkin tuotettava pettymys, nimittäin näin ei ole. Miksi ei? Koska lainsäädäntö. Lainsäädäntö se vaan pistää kapulat rattaisiin ja toteaa, että on olemassa kosmetiikkaa ja sitten on olemassa lääkkeitä. No kumpia ne sitten ovat? Riippuu tuotteesta, mutta yleensä aina kosmetiikkaa. Jos joku lääkkeeksi luokiteltava ehtiikin livahtaa markkinoille kosmetiikkana, niin lain koura kyllä nopeasti reagoi ja tuomio napsahtaa, kuten joillekin ripsiseerumeille kävi.

Sana ”cosmeceutical” ei suinkaan ole kovin uusi. Se ilmestyi kosmetiikkateollisuuteen vähän käytetystä lähteestä riippuen jo 1990-luvun kieppeillä. Nyt sitä tulee sitten joka tuutista. Toki kosmetiikkateollisuuden trendi on jo vuosikaudet ollut siirtyä yhä enemmän farmaseuttista alaa kohti niin tutkimuksen, kuin tuotekehityksen ja mainonnankin osalta.

shutterstock_68732062

Kosmeseuttisten tuotteiden luokittelu kosmetiikaksi tai lääkkeeksi määräytyy sen perusteella, mitä tuotteen väitetään saavan aikaan. Mikäli väitteet ovat sellaisia, joita vain lääkeaineella saisi olla, tutkitaan sitä sitten lääkkeenä ja se myös luokitellaan lääkkeeksi. Monilla ainesosilla tiedetään olevan sellaisia vaikutuksia, jotka periaatteessa täyttäisivät lääkkeen määritelmän. Kuitenkin vaikka kosmeseuttinen tuote sisältäisikin aineita, joiden tiedetään olevan hyödyllisiä, ei iho kuitenkaan välttämättä pysty niitä täysin (tai välttämättä lainkaan) hyödyntämään.

Kosmeseuttinen tuote on siis kosmetiikkatuote, joka sisältää sellaisia ainesosia, joiden tiedetään olevan ihmiselle jollain lailla hyödyllisiä. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi vitamiinit, antioksidantit, erilaiset uutteet ja peptidit. No hetkinen, eikös näitä ole tavallisessakin kosmetiikassa käytetty melkein maailman sivu? Kyllä vaan. Kuka sen sitten sanelee, että mikä on kosmeettinen ja mikä kosmeseuttinen tuote? No kukas muu kuin valmistaja. Otetaan esimerkiksi vaikka C-vitamiini, jota on todella monissa kasvovoiteissa. C-vitamiinin hyödyt tiedetään varsin hyvin, se on tehokas antioksidantti. Näin ollen C-vitamiinivoide on kosmeseuttinen tuote, yksinkertaista. Tätä ajatusmallia käyttäen meiltä löytyy kotimaisestakin tuotannosta kokonainen kosmeseuttinen sarja, nimittäin Lumenen Bright Now Vitamin C. Se on erinomaisen hyvä sarja, mutta siltikään Lumenen ei ole tarvinnut lähteä kikkailemaan kosmeseuttinen-sanan kanssa, vaikka selvästi mahdollisuus olisi. Lumenen tutun turvallinen kosmetiikka on edelleen kosmetiikkaa, jota se on myös lainsäädännön mukaan.

”Cosmeceutical” on markkinointikoneiston kehittämä termi, siinä missä hypoallergeeninen ja muutkin tutut ystävät. Onko tämä nyt sitten ihan pilipalia kokonaan? Ei välttämättä. On aina se kuuluisa harmaa alue. Niin vaikeaa kuin se onkin, niin välillä kosmetiikassa löydetään ja keksitään sellaisia raaka-ainekomboja ja tuotteita, joilla tosiaan on mahdollisuuksia vaikuttaa syvemmällä. Silloin harmittaa, että tällainen tuote voi vähän kuin kadota massaan, kun lähtökohtainen olettamus on se, ettei niitä aineita saada imeytymään. Sellaisten tuotteiden kanssa liikutaan tosin melko vaarallisella alueella siinä mielessä, että tässä kohtaan täytyisi sitten ryhtyä miettimään ja tutkimaan niitä systeemisiä (=verenkierron välityksellä elimistöön vaikuttavia) vaikutuksia, joita aineiden imeytymisestä aiheutuu. Lääkeaineillehan tätä tehdään kymmeniä vuosia, joten farmakologiset ominaisuudet niillä ovat tiedossa. Kosmetiikan aineille niitä tutkimuksia ei ole tehty, joten mahdollisesta vaarasta (tai vaikka hyödystä?) ei ole mitään tietoa.

On eräs sanonta, jota noudattamalla pääsee monenlaisissa elämän tilanteissa hyvin pitkälle. Nimittäin, että jos joku vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se yleensä on. Tämä pätee myös kosmetiikkaan ja kosmeseuttisiin tuotteisiin. On paljon sellaisia asioita, joita lääkkeilläkään ei saada paranemaan. Kosmetiikkakaan ei pysty ihmeisiin. On kuitenkin huomattava, että tutkimustyöhän ei koskaan pysähdy, päinvastoin. Se, mitä tiedetään lääketieteestä tai kosmetiikasta 10 vuoden kuluttua, lienee jotain aivan muuta kuin nyt. Entä sitten sadan vuoden päästä?

Miksi kosmetiikkaa ja lääkeainetta ei voi verrata?

Juttuhan on nyt niin, että INCImixin täytyy alkaa laajentua farmasian puolelle, tai muuten vähän aikaa jatkunut hiljaisuus jatkuu entisestään. Etäännyn hälyyttävää vauhtia kosmetiikasta ja lähennyn vielä hälyttävämpää vauhtia kaikenlaisten reseptoreiden ja antagonistien ja salpaajien kanssa. Ei hyvä ollenkaan. Pari hetkeä sitten olin tähänastisen elämäni karmeimmassa tentissä kun farmaseuttikoulutuksen kuolematon, legendaarinen ykkössuosikki Systemaattinen farmakologia mätkähti eteeni. En ollut ehtinyt lukea tenttiin kuin ehkä 1/10 tarvittavasta määrästä, mutta menin kuitenkin ihmettelemään kysymyspaperia ihan harjoituksen vuoksi. Siinä naputellessani kynänpäätä otsaani ja pohtiessani, vaikuttikohan kysytty tetrasykliini nyt varmasti bakteerisolun ribosomin 30S-osaseen vai johonkin muuhun, totesin uponneeni odottamattoman syvälle lääkeaineiden maailmaan.

Tähän asti olen opiskeluissa kritisoinut sitä, että kosmetiikan tietoutta ei sisälly opetukseen oikeastaan lainkaan. Mielestäni olisi olennaista, että farmaseutilla olisi tietoa esimerkiksi erilaisista kosmetiikka + allergia-yhdistelmistä. Nyt alan ymmärtää hiljalleen kosmetiikan opetuksen puutteen syyn, nimittäin kaikkea muuta vain on yksinkertaisesti niin paljon. Se ei silti poista tarvetta kosmetiikan tietouden lisäämiselle.

IMG_5827

Ostolakossa-Virve julkaisi hiljattain tosi mielenkiintoisen postauksen tästä ikuisesta ihoon imeytymis-asiasta. Ei ole koskaan tullut vastaan tällaista tulkintaa imeytymisasiasta ja se oli hyvin silmiäavaava myös itselleni. Mahdollisuuksia tosiaan on ja varsinkin esim. vaurioituneella iholla vaikutus korostuu. Kannattaa kuitenkin lukaista vielä tämä ihoon imeytymisestä kertova juttu, ennenkuin kovasti pelästyy. Tästä päästäänkin hyvällä aasinsillalla toiseen ainaiseen kysymykseen, eli miksi kosmetiikkaa ja lääkeainetta ei kuitenkaan voi verrata keskenään? Toinen mielenkiintoinen aiheeseen liittyvä pohdinta löytyy Karkkipäivä-blogista. Siinä mietitään kemian isomeria-ilmiön kautta selitystä sille, miksi luonnonkosmetiikka olisi iholle synteettistä tavaraa parempi vaihtoehto.

Näistä molemmista erinomaisista jutuista tärkeimpänä muodostuu johtopäätös siitä, että mikään ei ole niin monivivahteinen totuus kuin kosmetiikan totuus. Muuttujia on niin paljon, ettei niitä voi millään järkeistää yhdeksi  varmaksi lopputulokseksi, on vain hyviä ja parempia arvauksia. Jotain kuitenkin voidaan kosmetiikan ja lääkkeen erosta sanoa.

Mikä on kosmetiikan päätehtävä? Muuttaa tai parannella ulkoista olemusta, väliaikaisesti. Kosteutetaan, voidellaan pintaa paremman tuntuiseksi. Värjätään, muutetaan tuoksua. Vaikutus kestää yhtä kauan kuin tuote. Iho palautuu lähtötilanteeseen, kun käyttö lopetetaan.

Mitä lääkeaine puolestaan tekee? Useimmiten se sitoutuu jonkinlaiseen reseptoriin. Reseptoreita on paljon erilaisia ja jokaisella lääkeaineella on reseptori, johon se sitoutuu. Antihistamiinit (allergialääkkeitä) sitoutuvat histamiinireseptoreihin. Beetasalpaajat (mm. verenpainelääkkeitä) sitoutuvat beetareseptoreihin. Vähän kuin avain lukkoon. Sitten lukko aukeaa ja alkaa tapahtua. Ihossa puolestaan on sekä enemmän että vähemmän kuolleita soluja, jotka suojaavat. Solut toki viestivät toistensa kanssa ja syvemmällä ihossa olevia soluja (ja reseptoreita) voitaneen aktivoida pinnalta käsin, jotkut aineet toki pääsevät syvällekin verinahkaan asti. Mutta ihon pinnalla ei ole odottamassa sellaista reseptoria, johon ryppyvoide kiinnittyisi ja käynnistäisi rypyn siloittumisen.

Lääkeaineille on hyvin tärkeää, että ne ovat just eikä melkein oikeassa muodossaan. Saman lääkeaineen eri isomeerit (eli kemialliselta rakenteeltaan toistensa peilikuvat) saavat usein aikaan aivan täysin erilaisen vaikutuksen elimistössä. Eroa on kuin yöllä ja päivällä. Tämä siksi, että tietty avain sopii lukkoonsa vain tietyssä suunnassa. Lääkeaineen kiinnittymistä reseptoriin ja tästä aiheutuvaa muutosta elimistössä kutsutaan farmakologiseksi vaikutukseksi. Kosmetiikalla ei tietenkään ole sellaista.

Kosmetiikassa kyllä on eri isomeerejä, esimerkiksi joidenkin hajusteiden eri isomeerit tuoksuvat aivan erilaisilta. Mutta onko kosmetiikan isomeereillä vaikutusta siihen, miten ihomme niitä pystyy hyödyntämään, esimerkiksi erilaisten ravitsevien öljyjen tms osalta? Tällaisen oletuksen tekeminen vaatisi tiedon siitä, että ihosolut ylipäätään hyödyntäisivät ihon pinnalle laitettavia aineita. Sellaista tietoa ei ole ainakaan tähän asti tullut. Sitten voidaan pohtia, että kuinka moni kosmetiikassa käytetyistä raaka-aineista ylipäätään on kiraalinen. Kun yhdistetään tähän se tosiasia, että se osa ihosta, johon suurin osa kosmetiikan raaka-aineista jää, on aikalailla läpeensä hengetöntä, niin isomerian vaikutus aineiden hyödynnettävyyteen vaikuttaa mitättömältä.

Kosmetiikan vaikutus on tärkeä. Hurjan tärkeä. Hyvä ihonhoito kantaa hedelmää pitkään ja erilaista ihonhoitoa saaneiden nahkojen ulkoinen olemus voi olla toisistaan valovuosien päässä. Kosmetiikalla voidaan saada myös aikaan tosi pahaa jälkeä (esim. allergiset, yliherkät, ruusufinni yms), joten kosmetiikan tehoa ei tule missään tapauksessa väheksyä. Kosmetiikkaa ei kuitenkaan pidä ikinä verrata lääkeaineeseen. Ei isomerian, ei vaikutuksen, ei minkään osalta.