Miksi kosmetiikkaa ja lääkeainetta ei voi verrata?

Juttuhan on nyt niin, että INCImixin täytyy alkaa laajentua farmasian puolelle, tai muuten vähän aikaa jatkunut hiljaisuus jatkuu entisestään. Etäännyn hälyyttävää vauhtia kosmetiikasta ja lähennyn vielä hälyttävämpää vauhtia kaikenlaisten reseptoreiden ja antagonistien ja salpaajien kanssa. Ei hyvä ollenkaan. Pari hetkeä sitten olin tähänastisen elämäni karmeimmassa tentissä kun farmaseuttikoulutuksen kuolematon, legendaarinen ykkössuosikki Systemaattinen farmakologia mätkähti eteeni. En ollut ehtinyt lukea tenttiin kuin ehkä 1/10 tarvittavasta määrästä, mutta menin kuitenkin ihmettelemään kysymyspaperia ihan harjoituksen vuoksi. Siinä naputellessani kynänpäätä otsaani ja pohtiessani, vaikuttikohan kysytty tetrasykliini nyt varmasti bakteerisolun ribosomin 30S-osaseen vai johonkin muuhun, totesin uponneeni odottamattoman syvälle lääkeaineiden maailmaan.

Tähän asti olen opiskeluissa kritisoinut sitä, että kosmetiikan tietoutta ei sisälly opetukseen oikeastaan lainkaan. Mielestäni olisi olennaista, että farmaseutilla olisi tietoa esimerkiksi erilaisista kosmetiikka + allergia-yhdistelmistä. Nyt alan ymmärtää hiljalleen kosmetiikan opetuksen puutteen syyn, nimittäin kaikkea muuta vain on yksinkertaisesti niin paljon. Se ei silti poista tarvetta kosmetiikan tietouden lisäämiselle.

IMG_5827

Ostolakossa-Virve julkaisi hiljattain tosi mielenkiintoisen postauksen tästä ikuisesta ihoon imeytymis-asiasta. Ei ole koskaan tullut vastaan tällaista tulkintaa imeytymisasiasta ja se oli hyvin silmiäavaava myös itselleni. Mahdollisuuksia tosiaan on ja varsinkin esim. vaurioituneella iholla vaikutus korostuu. Kannattaa kuitenkin lukaista vielä tämä ihoon imeytymisestä kertova juttu, ennenkuin kovasti pelästyy. Tästä päästäänkin hyvällä aasinsillalla toiseen ainaiseen kysymykseen, eli miksi kosmetiikkaa ja lääkeainetta ei kuitenkaan voi verrata keskenään? Toinen mielenkiintoinen aiheeseen liittyvä pohdinta löytyy Karkkipäivä-blogista. Siinä mietitään kemian isomeria-ilmiön kautta selitystä sille, miksi luonnonkosmetiikka olisi iholle synteettistä tavaraa parempi vaihtoehto.

Näistä molemmista erinomaisista jutuista tärkeimpänä muodostuu johtopäätös siitä, että mikään ei ole niin monivivahteinen totuus kuin kosmetiikan totuus. Muuttujia on niin paljon, ettei niitä voi millään järkeistää yhdeksi  varmaksi lopputulokseksi, on vain hyviä ja parempia arvauksia. Jotain kuitenkin voidaan kosmetiikan ja lääkkeen erosta sanoa.

Mikä on kosmetiikan päätehtävä? Muuttaa tai parannella ulkoista olemusta, väliaikaisesti. Kosteutetaan, voidellaan pintaa paremman tuntuiseksi. Värjätään, muutetaan tuoksua. Vaikutus kestää yhtä kauan kuin tuote. Iho palautuu lähtötilanteeseen, kun käyttö lopetetaan.

Mitä lääkeaine puolestaan tekee? Useimmiten se sitoutuu jonkinlaiseen reseptoriin. Reseptoreita on paljon erilaisia ja jokaisella lääkeaineella on reseptori, johon se sitoutuu. Antihistamiinit (allergialääkkeitä) sitoutuvat histamiinireseptoreihin. Beetasalpaajat (mm. verenpainelääkkeitä) sitoutuvat beetareseptoreihin. Vähän kuin avain lukkoon. Sitten lukko aukeaa ja alkaa tapahtua. Ihossa puolestaan on sekä enemmän että vähemmän kuolleita soluja, jotka suojaavat. Solut toki viestivät toistensa kanssa ja syvemmällä ihossa olevia soluja (ja reseptoreita) voitaneen aktivoida pinnalta käsin, jotkut aineet toki pääsevät syvällekin verinahkaan asti. Mutta ihon pinnalla ei ole odottamassa sellaista reseptoria, johon ryppyvoide kiinnittyisi ja käynnistäisi rypyn siloittumisen.

Lääkeaineille on hyvin tärkeää, että ne ovat just eikä melkein oikeassa muodossaan. Saman lääkeaineen eri isomeerit (eli kemialliselta rakenteeltaan toistensa peilikuvat) saavat usein aikaan aivan täysin erilaisen vaikutuksen elimistössä. Eroa on kuin yöllä ja päivällä. Tämä siksi, että tietty avain sopii lukkoonsa vain tietyssä suunnassa. Lääkeaineen kiinnittymistä reseptoriin ja tästä aiheutuvaa muutosta elimistössä kutsutaan farmakologiseksi vaikutukseksi. Kosmetiikalla ei tietenkään ole sellaista.

Kosmetiikassa kyllä on eri isomeerejä, esimerkiksi joidenkin hajusteiden eri isomeerit tuoksuvat aivan erilaisilta. Mutta onko kosmetiikan isomeereillä vaikutusta siihen, miten ihomme niitä pystyy hyödyntämään, esimerkiksi erilaisten ravitsevien öljyjen tms osalta? Tällaisen oletuksen tekeminen vaatisi tiedon siitä, että ihosolut ylipäätään hyödyntäisivät ihon pinnalle laitettavia aineita. Sellaista tietoa ei ole ainakaan tähän asti tullut. Sitten voidaan pohtia, että kuinka moni kosmetiikassa käytetyistä raaka-aineista ylipäätään on kiraalinen. Kun yhdistetään tähän se tosiasia, että se osa ihosta, johon suurin osa kosmetiikan raaka-aineista jää, on aikalailla läpeensä hengetöntä, niin isomerian vaikutus aineiden hyödynnettävyyteen vaikuttaa mitättömältä.

Kosmetiikan vaikutus on tärkeä. Hurjan tärkeä. Hyvä ihonhoito kantaa hedelmää pitkään ja erilaista ihonhoitoa saaneiden nahkojen ulkoinen olemus voi olla toisistaan valovuosien päässä. Kosmetiikalla voidaan saada myös aikaan tosi pahaa jälkeä (esim. allergiset, yliherkät, ruusufinni yms), joten kosmetiikan tehoa ei tule missään tapauksessa väheksyä. Kosmetiikkaa ei kuitenkaan pidä ikinä verrata lääkeaineeseen. Ei isomerian, ei vaikutuksen, ei minkään osalta.

Mainokset

6 responses to “Miksi kosmetiikkaa ja lääkeainetta ei voi verrata?

  1. Ei ihme et oli vaikean tuntunen tentti jos sun mielestä tetrasykliini vaikuttaa bakteereihin.se on aknen hoitoon tarkoitettu muun muassa :)

  2. Mun mielestä tärkeä, (tärkein) näkökohta miettiessä kosmetiikan luonnonmukaisuutta tai luonnottomuutta, on se, mitä se ja sen valmistus tekee maapallolle. Kemianteollisuuden jäämiä löytyy jo merien syvänteistä ja mistä vaan. Kaikki, mitä tänne valmistetaan, tänne jää. Harva aine haihtuu olemattomaksi.

    • Olet aivan oikeassa, kosmetiikkateollisuus on tosin pieni pisara meressä kun tutkitaan niitä aloja, joista jää merkkejä luontoon.

  3. Sä kirjoitat niin hyvin! Oisko sul viel jotain pinterest tai instagram-sivua tän blogin tueksi?

    • Voi kiitos kivasta palautteesta :) Valitettavasti ei ole, en ole oikein keksinyt vielä hyvää keinoa ylläpitää sellaista kanavaa näistä jutuista. Blogilla on kyllä Facebook-sivu, jonne linkitän mielenkiintoisia juttuja blogikirjoitusten lisäksi!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s