Pillerit pilaamassa vesistöjä

Viimeaikaisista kosmetiikkaa koskevista jutuista laajimmin näkyvyyttä lienee saanut mikromuovi-asia. Tässä Kuningaskuluttajan jutussa on mielestäni hyvin esitelty asiaa mahdollisimman monipuolisesti. Moni on tästä jo kirjoittanutkin, joten tarkoitukseni ei ole sen tarkemmin paneutua mikromuovin ongelmiin. Monet kosmetiikkafirmat uudistavat rankemmalla kädellä muovisisältöisiä tuotteitaan, mikä tietenkin on erinomainen asia. Jatkossa kuorintatuotteissa nähtäneen esimerkiksi joitain selluloosajohdannaisia muovien tilalla.

No mutta tämä aasinsilta johdattaa hyvin päivän asiaan, nimittäin sekä uusimmassa Farmasia-lehdessä että Meidän Apteekki-lehdessä on laaja kirjoitus mikromuoveja paljon suuremmasta ekosysteemiin kohdistuvasta ongelmasta, nimittäin vesistöihin virtaavista lääkejäämistä. Suomessa lääkejäämien kertymistä ei vielä edes tutkita, mutta ongelman tiedetään olevan aika valtava.

Voisi ajatella, että suurin rasite ympäristölle tulee lääkkeitä valmistavista tehtaista ja ihmisistä, jotka eivät kierrätä vanhentuneita lääkkeitään apteekin kautta, vaan nakkaavat ne surutta roskiin (arviolta 33 000 kiloa/vuosi). Tai kuten jotkut tekevät, suoraan vessanpöntöstä alas (arviolta 27 000 kiloa/vuosi). Karmeista luvuista huolimatta vielä suuremman rasitteen saa kuitenkin aikaan lääkkeiden normaalikäyttö. Miten kummassa? Arvioidaan nimittäin, että suun kautta otettavista lääkkeistä vielä 30-90% voi olla aktiivisessa muodossa poistuessaan elimistöstä. Siitä ne päätyvät jäteveden mukana puhdistamoihin, joilla ei ole puitteita saada kaikkea lääkeainemäärää suodatettua. Tehokkaita puhdistuskeinojakin olisi kyllä olemassa, mutta ne ovat kalliita. Laki ei sano asiasta mitään, joten ei kukaan lähde ehdoin tahdoin käyttämään isoa rahatukkua tehdäkseen jotain sellaista, jota ei ole edes lailla määrätty.

Vesistöjen osalta diklofenaakki (kipulääke) ja (etinyyli)estradioli (hormoni) ovat tarkkailulistalla, mutta eivät varsinaisesti aktiivisessa seurannassa. Varsinkin kipulääkkeet – perinteisestä ibuprofeenista alkaen – kertyvät kaloihin ja suuri määrä hormoneja voi tehdä niistä lisääntymiskyvyttömiä. Setäkaloista tuleekin tätikaloja. Lisäksi vesistöistä on löydetty rauhoittavia lääkeaineita, joka aiheuttaa sen, että liian huolettomat kalat pistellään parempiin suihin, koska ne eivät ymmärrä suojautua. Kaloista löydetyt pitoisuudet ovat olleet vielä huomattavasti suurempia (jopa tuhatkertaisia) kuin vedestä mitatut pitoisuudet; tämä siis kertoo omalta osaltaan nimenomaan aineiden kertymisestä vedenelävien elimistöön.

Ongelmat eivät rajoitu ainoastaan vesistön eläimiin vaan siirtyvät siitä eteenpäin, kun muut eläimet kiskovat kaloja napaansa, juovat vettä ja kun viljelysten kastelemiseen käytetään sellaista vettä, josta lääkeaineita ei ole saatu puhdistettua. Periaatteessa luonnosta löytyy tällä hetkellä kaikkia niitä lääkkeitä, joita apteekin hyllyltäkin. Toisia enemmän, toisia vähemmän.

pills
kuva albanyivf.com

On tärkeä korostaa, että paniikkiin ei ole syytä eikä katastrofia ole vielä syntynyt. Ainekset kuitenkin ovat kasassa, joten asiaan on tärkeää puuttua ajoissa. Tähän tarvitaan tietenkin lainsäädäntöä. EU-laajuinen ei välttämättä riitä, sillä se aiheuttaa tuotannon siirtymisen niihin maihin, joissa puhdistusta ei säädellä niin tarkasti, tuotanto on halpaa ja myös valmiit tuotteet sen myötä halvempia. Näillä alueilla ongelmat tietenkin pahenevat entisestään. Kuitenkin myös jokaisen tekemät valinnat ovat tärkeitä. Vanhentuneita lääkkeitä ei saa heittää roskiin, vaan ne täytyy viedä apteekkiin kierrätettäväksi. Entä kannattaako lievimpään jomotukseen napata heti kaksi särkylääkettä vai lähtisikö päänsärky mahdollisesti irroittamalla hetkeksi katse tietokoneen näytöstä ja menemällä raittiiseen ilmaan? Lääkkeitä saa ja pitää käyttää silloin kun niitä tarvitsee, mutta joillain lääkekynnys on huomattavasti alempi kuin toisilla ja särkylääkkeitäkin napostellaan vähän kuin karkkia, kun ajatellaan niiden olevan täysin harmittomia. Samasta syystä muun muassa itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamiseen ruokakauppoihin ei tule missään tapauksessa ryhtyä. Virta vain kasvaisi ja kasvaisi, kun sitä särkylääkettä voisikin vetää vaikka triplat nykyiseen verrattuna.

Siinä menisi sitten vesistöjen ohella myös kansakunnan maksat.

Advertisements

7 responses to “Pillerit pilaamassa vesistöjä

  1. Hei, onko sulla jotain lähdettä tohon kalajuttuun, että vesistöihin kulkevat rauhottavat vaikuttaisi niihin noin? Kun kalojen tietoisuudesta oon lukenut niin epäselviä ja ristiriitaisia väitteitä, aika monesti mulle on kasvissyöjänä sanottu, että kala ei sillä tavalla tunne välttämättä edes kipua vaan se on refleksinomainen se kipureaktio.

    • Moikka! Tässä käytin lähteenä tosiaan noita Farmasia & Meidän apteekki-lehtiä. Sieltä kyselemällä saisi varmaan tarkempia tietoja! Kivun tuntemisesta en sen kummemmin osaa sanoa mitään, mutta eikös kaikkein yksinkertaisimmillakin eliöillä ole piiloutumis- ja pakenemisvietti :) Siihen mitä luultavammin voidaan kyllä vaikuttaa monellakin tavalla.

  2. Ruotsissa on tutkittu lääkkeiden vaikutuksia kalojen käyttäytymiseen. Täältä löytyy juttua ruotsiksi: http://www.mistra.org/aktuellt/nyhetsarkiv/2013-03-18-modiga-abborrar-som-fatt-lakemedel-blev-varldskanda.html

    ja täällä mielenkiintoinen video kokeista, joita kaloille on tehty: https://vimeo.com/album/2259434/video/59478267

  3. Paluuviite: Viikon vinkit: raivausvinkkejä, turhia vakuutuksia ja lääkejäämiä | Arkijärki

  4. Tärkeä aihe. Mediuutiset kirjoittaa, että jätevedestä voitaisiin poistaa 95 prosenttia lääkeainejäämistä, jos jätevedenpuhdistusprosessia tehostettaisiin.

    http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/laakeainejaamat+voidaan+poistaa+jatevedesta+melkein+kokonaan/a1055013

    • Kiitos linkistä! Varmasti voitaisiin, kyllähän nykyisin tekniikka pystyy jo melkein mihin tahansa. Nyt pitäisi lainsäädännön vaan herätä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s