Kuukausittainen arkisto:lokakuu 2015

Botuliinitoksiini

Jepjep, kesä meni. Ja syksykin melkein hurahti ohi. Viimeinen (toivottavasti) farmaseuttivuosi starttasi ja sen myötä niskaan rojahti kolossaalinen kasa tekemistä. Yksi kandikin pitäisi tuossa kirjoittaa, aiheeni on muuten parabeenit. Jos viime kerrasta viisastuneena saisin nyt aikaiseksi tuoda kandin kirjoittamisen jopa osaksi blogia, aihe saattaisi ehkä kiinnostaa jotakuta lukijaakin. Blogin puolella hiljaiselo valitettavasti jatkuu varmaan vielä marraskuunkin yli, yritän saada opiskeluhommia pakettiin ennen tammikuussa alkavaa viimeistä työharjoittelua.

Täysin tyhjäksi en kuitenkaan halunnut blogia tällä kertaa jättää, joten lykkään tähän eräälle kurssille kirjoittamani esseen botuliinitoksiinin käytöstä kosmeettisissa operaatioissa. Täyteaineiden käytöstä olen joskus aikaisemmin kirjoitellut jutussa ”Piikille vai ei?”. Botuliini puolestaan ei ole täyteaine, vaan sitä käytetään enemmän manipulointiin ja ryppyjä aiheuttavien lihasten lamauttamiseen. No mutta asiaan, hieman jotain luettavaa!

**

Botuliinitoksiinia on käytetty hoitamaan erilaisia sairauksia jo lähes kaksi vuosisataa. Se on hyväksytty lääketieteelliseen käyttöön muun muassa erilaisten lihasongelmien ja kehitysvammoihin liittyvän jäykkyyden hoidossa. Kosmeettiseen käyttöön botuliinitoksiini päätyi vasta vuonna 2002, kun Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA hyväksyi sen käytön ns. glabella-alueen eli otsakolmion juonteiden häivytyksessä. Ensimmäiset raportit kosmeettisesta käytöstä löytyvät kuitenkin jo vuodelta 1999, kun botuliinitoksiinin käyttöä tutkittiin kaulan alueen ikääntymisen merkkien hoidossa. Nykyisin myös muita kasvojen juonteita voidaan hoitaa huomattavan tehokkaasti botuliinitoksiinipistosten avulla.

Botuliinitoksiini on hermomyrkky, jota erittyy Clostridium botulinum-bakteerista. Gram-positiivinen ja anaerobinen Clostridium botulinum on itiöitä muodostava sauvabakteeri. Botuliinitoksiini on yksi vahvimmista tunnetuista hermomyrkyistä ja sen LD50-arvoksi on arvioitu noin 1 nanogramma painokiloa kohden. Botuliinilla on olemassa useita erilaisia serotyyppejä, joista kosmetiikkakäytössä on a-tyypin botuliini eli botuliinitoksiini A.

Botuliinitoksiinipistos aiheuttaa ihoa kurtistavan lihaksen lamaantumisen ja näin johtaa syvempienkin ryppyjen ja juonteiden tasoittumiseen. Lamaantuminen johtuu botuliinin kyvystä estää impulssin kulku hermo-lihasliitoksessa, jossa se kiinnittyy pre-synaptisiin reseptoreihin. Botuliinista irtoava proteiini aiheuttaa asetyylikoliinin eksosytoosin. Lihaksen supistuminen estyy ja lihas jää pysyvästi rentoutuneeseen tilaan. Botuliinin vaikutus häviää vähitellen muutamien kuukausien kuluessa ja tilanne palautuu ennalleen.

Kuten edellä mainittiin, botuliinitoksiinia voidaan käyttää kasvoissa eri alueiden juonteiden silottamiseen. Otsakolmion lisäksi voidaan käsitellä muita otsan juonteita sekä kulmakarvojen aluetta. Etenkin kulmakarvojen linjan kohotus on suosittu toimenpide. Kasvojen keskiosassa hoidetaan usein silmäkulmien naururyppyjä sekä nenän pielien juonteita. Pistoksilla voidaan vaikuttaa myös puremalihaksiin, leukalihaksiin, suupielien juonteisiin sekä kaulaan.

Olennaisin osa onnistunutta hoitoa on huolellinen tutkimus ja arviointi. Pistoshoidon tekijän täytyy tutustua potilaan kasvojen lihasten sijoittumiseen ja toimintaan tarkasti. Kasvojen lihaksiston luontainen epäsymmetrisyys ja erot eri puolten lihasvoimassa on otettava huomioon. Virallisiksi FDA:n hyväksymiksi kosmeettisiksi käyttökohteiksi on nimetty otsakolmion juonteiden sekä naururyppyjen hoito. Käytännössä muut toimenpiteet ovat siis niin sanottua off-label käyttöä, vaikka niitä runsaasti tehdäänkin.

Kun otetaan huomioon botuliinin neurotoksisuus, on sivuvaikutusten mahdollisuus toki ilmeinen. Vakavia, jopa kuolemaan johtaneita haittoja on raportoitu erityisesti botuliinitoksiinin lääketieteellisen käytön yhteydessä. Myös kosmeettisella käytöllä voi olla huomattavia haittavaikutuksia, joista yleisimmin on havaittu dysfagiaa eli nielemisen häiriöitä sekä hengitysongelmia. Kaulan alueen hoidossa on havaittu dysfoniaa eli ääntämisen häiriöitä.  Osa haittavaikutuksista – kuten ihonalainen verenvuoto, pistokohdan kipu ja päänsärky – eivät ole riippuvaisia hoidettavasta alueesta, vaan niitä voi ilmaantua kaikkien pistoshoitojen yhteydessä.

Haittavaikutusten ilmaantuminen vaihtelee ajallisesti ja oireita saattaa tulla vielä useiden päivien jälkeen. Kosmeettisen käytön aiheuttamat haitat eroavat terapeuttisen käytön haitoista kumuloitumisen osalta; siinä missä sairauksien hoitoon käytetyn botuliinin sivuvaikutukset voivat pahentua annostellun määrän ja annostelukertojen kasvaessa, eivät kosmeettisen käytön haitat ole yhteydessä käytön tiheyteen tai käyttökertojen määrään.

Botuliinin kosmeettisen käytön turvallisuuden arviointi on vaikeaa, koska riittäviä pitkäaikaistutkimuksia ei ole tehty. Havaitut haittavaikutukset ja niiden voimakkuus vaihtelevat huomattavasti käyttökohteesta ja henkilöstä riippuen, joten selkeitä johtopäätöksiä ja yleistyksiä odotettavissa olevista haitoista on lähes mahdoton tehdä. Yleisesti ottaen botuliinitoksiinin käyttö on kuitenkin todettu turvalliseksi, edellyttäen tietenkin oikeaoppista ja asiantuntevaa käsittelyä. Aineen käyttö niin terapeuttisissa tarkoituksissa kuin kosmeettisissakin hoidoissa myös laajenee ja monipuolistuu jatkuvasti. Tekniikan kehittyessä myös lopputulos on parempi ja tarkempi; tämä puolestaan lisää entisestään sekä potilastyytyväisyyttä että turvallisuutta.