Monthly Archives: tammikuu 2016

PHMB osa II

Tukes otti PHMB-asiaan kantaa muutama päivä sitten. Kannanotto löytyy täältä. Olennaisilta osin kannanotto sisältää selkeän viestin siitä, että Tukesin tulkinnan mukaan aineen käyttö kosmetiikassa on kiellettyä.

”– EU-lainsäädäntö PHMB:n osalta on tällä hetkellä hieman sekava. Osa kosmetiikkayrityksistä on tulkinnut tilanteen niin, että kosmetiikan säilöntäaineena PHMB olisi edelleen sallittu. Sen takia tuotteita on vielä löytynyt kauppojen hyllyiltä.”

Tiedekomitea SCCS on ottanut PHMB:n turvallisuuteen kantaa viime heinäkuussa (täällä). Ilmeisesti tämä kuitenkaan ei ole se kuuluisa viimeinen opinion vaan jonkinlainen katselmus. Joka tapauksessa, katselmuksen yhteenvedossa todetaan, että SCCS ei pidä ainetta turvallisena sillä 0,3 % pitoisuudella, jona sitä nyt saa käyttää. Kuitenkin, heti perään todetaan, että aine saattaa olla turvallinen jonakin toisena pitoisuutena. Lisää tutkimuksia tarvitaan. Eli siis vanha kunnon melko varma ehkä.

Tukesin edustajan mukaan lainsäädäntö on sekava. Sitä se nimenomaan minunkin mielestäni tässä kohtaa on. Aineelle lätkäistään luokitus, joka kieltää sen käytön kosmetiikassa, paitsi jos on todettu sen olevankin turvallinen. No sitten on todettu, että se ei ole turvallinen, mutta ei ihan lopullisesti, joten sitä ehkä vielä sittenkin saa käyttää. Ilmeisesti tilanne on siis se, että Tukes (ymmärrettävästi) olettaa, että viimeinen tuomio on edellisen tavoin myös kielteinen. Valmistajat puolestaan joko a) luottavat siihen, että tiedekomitean lopullinen lausunto ei olekaan kielteinen ja esimerkiksi vain alentaa sallittua käyttörajaa tai b) pelaavat aikaa.

Mielenkiintoista on myös se, että Tukes ja Teknokemian yhdistys ovat ilmeisen erimielisiä asiasta. Teknokemian tulkinnan mukaan tilanne on vielä kesken, eikä päätelmää käytön luvallisuudesta voi tehdä. Onpahan soppa. Tuotteet ovat edelleen normaalisti hyllyissä, tosin joitain tuotteita on näkynyt alelaareissa.

Omasta mielestäni EU:n tapa kieltää aineita ns. varmuuden vuoksi on valtavan hieno. En lähde arvailemaan lopputulemaa, se selvinnee sitten keväämmällä. Sitä odotellessa aion kuitenkin hyvillä mielin käyttää loppuun hyllyssäni majailevan miselliveden, koska sen satunnaisen käytön aiheuttama realistinen haitta on minulle olematon. Luonto puolestaan ei hyötyisi yhtään siitä, että lykkäisin sen roskiin tai viemäriin.

Se siitä. Odotellaan vähän lisää siis.

Tapaus PHMB

Tättärää, elossa ollaan! Hyvää alkanutta vuotta! En viitsi edes pahoitella blogihiljaisuutta, koska tilanne kerta kaikkiaan on mikä on. Viimeinen kevät starttasi ja sen mukana 40h viikossa työharjoittelua, kandi, jostain syystä vähän viime tippaan jääneitä vapaavalintaisia opintoja, vuosijuhlien järkkäilyä ja sen sellaista muuta mukavaa. Pysyy ainakin liikkeessä. Vastapainoksi on vaan pakko yrittää pitäytyä järjissään pysymällä kaukana kaikesta etäisestikin opintoihin liittyvästä, kuten blogista.

Mutta sitten tulee välillä näitä hetkiä, kun on joku sellainen juttu, että on vaan pakko avata kone ja uppoutua asiaan. Sellainen on meillä jälleen käsillä, nimittäin Tanskan viranomaiset ovat löytäneet 36 kosmetiikkatuotteesta tällaista erästä säilöntäainetta, nimeltään polyaminopropyl biguanide (käytetään yleisesti lyhennettä PHMB). Ja tästähän se nyt oikein myräkkä sitten nousi, että mitäs kummaa se tämmöinen touhu oikein on, kun ilmeisesti uutisoinnin perusteella sitä nyt sitten ei pitäisi niissä tuotteissa olla. Uutinen löytyy täältä. Perehdytäänpäs asiaan.

Jostain kumman syystä tuo nimi oli jäänyt mieleeni, kun blogissakin esiintyneen kovin kemikaaliallergisen ystäväni purkkeja joskus allergiaoireiden alkuaikoina selailin ja etsin tuotteita yhdistävää syyllistä oireisiin. Tuo aine se syyllinen ei kyllä tosiaan ollut, mutta jäipä nyt johonkin tuonne muistiin leijailemaan. Tästä syystä asia silmiini nappasikin niin kovasti, kun Laurea-aikainen kollega oli Facebook-seinällään asiasta kirjoittanut. Hei, mähän olen nähnyt tämän ainesosan vaikka kuinka monesti jossain.

Mikäs tässä nyt sitten on homman nimi? Polyaminopropyl biguanide on tammikuussa 2015 luokiteltu CMR-aineeksi eli mahdollisesti syöpävaaralliseksi aineeksi. Se on biosidi, joka nyt lähtökohtaisesti tietysti ei ole kauhean mairitteleva titteli aineelle sen haitallisuuden kannalta, mutta täytyy aina muistaa tämä ’määrä tekee myrkyn’ – periaate. Joku aine voi olla tosi myrkyllinen tietyssä pitoisuudessa ja täysin turvallinen jossain pienemmässä pitoisuudessa. Mietitään vaikka karbamidia: 5 % tuotteessa kosteuttaa ihanasti, 10 % pehmittää jalat, 20 % kuorii kovettuneetkin känsät ja 40 % syövyttää suunnilleen kaiken irti lähtevän. Biosidit ovat toki luonnolle ongelmallisia, mutta taas tullaan siihen tilanteeseen, että kosmetiikan aiheuttama haitta on suhteessa aika pieni muihin teollisuuden aloihin nähden.

Taustaksi aiheesta sen verran, että kyseinen säilöntäaine on ollut pitkään käytössä ja se on hyvin tunnettu. Lisäksi se on ollut ja on edelleen käytössä kaikkialla maailmalla monenlaisissa tuotteissa.

sb10067962hc-001

Noh, vuoden verran on nyt aine ollut tuolla CMR-listalla ja niin vaan sitä edelleen tulee tuotteissa vastaan. Jossain täytyy olla jotain mätää. Nopeana kertauksena, eli CMR tulee sanoista carcinogen, mutagen and/or reproductive toxicant eli listalle päätyvät aineet ovat tai niiden epäillään olevan syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja/tai lisääntymiselle vaarallisia aineita. Tukesin sivuilla todetaan CMR-aineiden osalta näin:

CMR-aineet kosmetiikassa

Lähtökohtaisesti CLP-asetuksen (asetus N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta) liitteessä VI olevan 3 osan mukaisesti kategoriaan 1A, 1B tai 2 kuuluviksi luokiteltujen syöpävaarallisten, sukusolujen perimää vaurioittavien ja lisääntymiselle vaarallisten aineiden eli ns. CMR-aineiden käyttö on kielletty kosmetiikassa. Poikkeuksellisesti CMR-luokituksen saaneita aineita voi käyttää kosmeettisissa valmisteissa kosmetiikka-asetuksen 15 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisissa tapauksissa.

**

Ahaa, ensimmäinen johtolanka. Huomiota kannattaa kiinnittää ensinnäkin CLP-asetukseen. Se on oma asetuksensa, kuten kosmetiikka-asetus 1223/2009 on omansa. Mitäs siellä 1223/2009 15 artiklan 1 ja 2-kohdat sitten sanotaan? Olennainen osuus tässä:

1. Asetuksen (EY) N:o  1272/2008  liitteessä  IV olevan 3 osan mukaiseen kategoriaan 2 kuuluviksi luokiteltujen CMR-aineiden käyttö kosmeettisissa valmisteissa on kielletty. Kategoriaan 2 kuuluvaksi luokiteltua ainetta voidaan kuitenkin  käyttää kosmeettisissa valmisteissa, jos kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea on arvioinut sen ja todennut sen käytön kosmeettisissa valmisteissa olevan turvallista. Tässä tarkoituksessa komissio hyväksyy tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

**

Sillälailla. Ei ole siis ollenkaan niin yksiselitteistä, että jotain laitetaan CMR-listalle ja se on sitten siinä. Mikä tässä koko sopassa on kuitenkin olennaisinta, niin CLP-asetus (joka määrää CMR-aineista) ei ole siis kytköksissä kosmetiikka-asetukseen vaan ne ovat omia asetuksiaan. Suuntasin siis kyttäämään viimeisintä ajantasaista versiota kosmetiikka-asetuksesta 1223/2009 ja arvailu osuikin oikeaan. Tämä ristiinnaulittu polyaminopropyl biguanide löytyy edelleen kosmetiikka-asetuksen liitteen V eli sallittujen säilöntäaineiden listalta. Jos niin olisi, että sitä ei saisi ollenkaan käyttää, niin luultavasti EU:n lainsäätäjien tasoinen poppoo olisi saanut aikaseksi sen vuodessa sieltä poistaa, vai? Vielä haluaisin korostaa, että vuosi on oikeasti tosi lyhyt aika, kun tehdään jotain lainsäädännöllisiä muutoksia. Siirtymäajat ovat pitkiä ja olisikin kohtuutonta, että tehtäisiin jotain muutoksia ja seuraavalla viikolla kaikki markkinoilla oleva tavara pitäisi hävittää. Ei mitään järkeä.

Tanskalaisista on sanottava sen verran, että siellä kosmetiikan rajoitukset ja suositukset poikkeavat hieman muun Euroopan käytännöistä. Tanskassa lainvastainen tuote ei ole sitä välttämättä muualla Euroopassa. Tämän voi nähdä esimerkiksi parabeenien rajoituksissa, jotka ovat käytössä vain Tanskassa. Meillä on omat viranomaiset, jotka kyllä varmasti reagoivat, kun aihetta on.

On mahdollista, että tiedekomitea SCCS päätyy lähiaikoina tai joskus paljon myöhemmin siihen, että kun rauhassa tutkitaan (eikä hutkita) ja tullaan siihen ratkaisuun, että jos sen turvallisuuden kanssa nyt on vähän niin ja näin, niin parempi todeta, että aine ei ole turvallinen kosmetiikassa. Tällöin se varmasti myös lakaistaan kosmetiikka-asetuksesta pois ja siirretään kiellettyjen aineiden listalle. Tai sitten todetaan, että aine on kosmetiikassa edelleen turvallinen käytettynä alle 0,3 %, joka on sallitun pitoisuuden yläraja tällä hetkellä. Tästä syystä meillä on maailman paras kosmetiikkalainsäädäntö. Ei jäädä jossittelemaan, vaan lätkäistään tuomio, jos on syytä epäillä. Kaikkiin ainesosiin (kuten hiusväreihin) tämä nyt ei tietenkään ihan päde, mutta noin ylipäätään kuitenkin homma toimii.  Pakko muuten lopuksi todeta, että muun muassa Paula’s Choice, jota moni pitää hyvänä lähteenä raaka-aineiden arviointiin, luokittelee tuon aineen hyväksi. ”Good” ja vielä oikein vihreällä. Tämä huomio ihan näkökulmien monipuolisuuden nimissä ottamatta sen kummemmin kantaa siihen mitä kannattaa käyttää lähteenä ja mitä ei. Sellainen loppukaneetti vielä, että ne tuotteet kun vaan on pakko säilöä jollain ja sille ei kerta kaikkiaan mitään voi.

Mitäs tästä nyt jäi sitten käteen? No ei oikein mitään muuta kuin odottelua. Luultavasti asia saa sellaiset mittasuhteet, että joku viranomaistaho Suomessakin ottaa siihen kantaa ainakin jossain välissä. Odotelkaamme siis sitä.

/Edit 20.01. Tukesin laatimassa lokakuisessa diaesityksessä todetaan aineen käytön olevan kosmetiikassa kiellettyä. Diassa on myös maininta, että kieltoa sovelletaan jo, vaikka aine löytyykin vielä sallittujen listalta liitteestä V. Katsotaan jos Tukes vaikka tänään ottaisi kantaa, niin saataisiin asiaan selvyys ja mahdolliset kielletyt tuotteet pois hyllyistä!