Tapaus PHMB

Tättärää, elossa ollaan! Hyvää alkanutta vuotta! En viitsi edes pahoitella blogihiljaisuutta, koska tilanne kerta kaikkiaan on mikä on. Viimeinen kevät starttasi ja sen mukana 40h viikossa työharjoittelua, kandi, jostain syystä vähän viime tippaan jääneitä vapaavalintaisia opintoja, vuosijuhlien järkkäilyä ja sen sellaista muuta mukavaa. Pysyy ainakin liikkeessä. Vastapainoksi on vaan pakko yrittää pitäytyä järjissään pysymällä kaukana kaikesta etäisestikin opintoihin liittyvästä, kuten blogista.

Mutta sitten tulee välillä näitä hetkiä, kun on joku sellainen juttu, että on vaan pakko avata kone ja uppoutua asiaan. Sellainen on meillä jälleen käsillä, nimittäin Tanskan viranomaiset ovat löytäneet 36 kosmetiikkatuotteesta tällaista erästä säilöntäainetta, nimeltään polyaminopropyl biguanide (käytetään yleisesti lyhennettä PHMB). Ja tästähän se nyt oikein myräkkä sitten nousi, että mitäs kummaa se tämmöinen touhu oikein on, kun ilmeisesti uutisoinnin perusteella sitä nyt sitten ei pitäisi niissä tuotteissa olla. Uutinen löytyy täältä. Perehdytäänpäs asiaan.

Jostain kumman syystä tuo nimi oli jäänyt mieleeni, kun blogissakin esiintyneen kovin kemikaaliallergisen ystäväni purkkeja joskus allergiaoireiden alkuaikoina selailin ja etsin tuotteita yhdistävää syyllistä oireisiin. Tuo aine se syyllinen ei kyllä tosiaan ollut, mutta jäipä nyt johonkin tuonne muistiin leijailemaan. Tästä syystä asia silmiini nappasikin niin kovasti, kun Laurea-aikainen kollega oli Facebook-seinällään asiasta kirjoittanut. Hei, mähän olen nähnyt tämän ainesosan vaikka kuinka monesti jossain.

Mikäs tässä nyt sitten on homman nimi? Polyaminopropyl biguanide on tammikuussa 2015 luokiteltu CMR-aineeksi eli mahdollisesti syöpävaaralliseksi aineeksi. Se on biosidi, joka nyt lähtökohtaisesti tietysti ei ole kauhean mairitteleva titteli aineelle sen haitallisuuden kannalta, mutta täytyy aina muistaa tämä ’määrä tekee myrkyn’ – periaate. Joku aine voi olla tosi myrkyllinen tietyssä pitoisuudessa ja täysin turvallinen jossain pienemmässä pitoisuudessa. Mietitään vaikka karbamidia: 5 % tuotteessa kosteuttaa ihanasti, 10 % pehmittää jalat, 20 % kuorii kovettuneetkin känsät ja 40 % syövyttää suunnilleen kaiken irti lähtevän. Biosidit ovat toki luonnolle ongelmallisia, mutta taas tullaan siihen tilanteeseen, että kosmetiikan aiheuttama haitta on suhteessa aika pieni muihin teollisuuden aloihin nähden.

Taustaksi aiheesta sen verran, että kyseinen säilöntäaine on ollut pitkään käytössä ja se on hyvin tunnettu. Lisäksi se on ollut ja on edelleen käytössä kaikkialla maailmalla monenlaisissa tuotteissa.

sb10067962hc-001

Noh, vuoden verran on nyt aine ollut tuolla CMR-listalla ja niin vaan sitä edelleen tulee tuotteissa vastaan. Jossain täytyy olla jotain mätää. Nopeana kertauksena, eli CMR tulee sanoista carcinogen, mutagen and/or reproductive toxicant eli listalle päätyvät aineet ovat tai niiden epäillään olevan syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja/tai lisääntymiselle vaarallisia aineita. Tukesin sivuilla todetaan CMR-aineiden osalta näin:

CMR-aineet kosmetiikassa

Lähtökohtaisesti CLP-asetuksen (asetus N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta) liitteessä VI olevan 3 osan mukaisesti kategoriaan 1A, 1B tai 2 kuuluviksi luokiteltujen syöpävaarallisten, sukusolujen perimää vaurioittavien ja lisääntymiselle vaarallisten aineiden eli ns. CMR-aineiden käyttö on kielletty kosmetiikassa. Poikkeuksellisesti CMR-luokituksen saaneita aineita voi käyttää kosmeettisissa valmisteissa kosmetiikka-asetuksen 15 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisissa tapauksissa.

**

Ahaa, ensimmäinen johtolanka. Huomiota kannattaa kiinnittää ensinnäkin CLP-asetukseen. Se on oma asetuksensa, kuten kosmetiikka-asetus 1223/2009 on omansa. Mitäs siellä 1223/2009 15 artiklan 1 ja 2-kohdat sitten sanotaan? Olennainen osuus tässä:

1. Asetuksen (EY) N:o  1272/2008  liitteessä  IV olevan 3 osan mukaiseen kategoriaan 2 kuuluviksi luokiteltujen CMR-aineiden käyttö kosmeettisissa valmisteissa on kielletty. Kategoriaan 2 kuuluvaksi luokiteltua ainetta voidaan kuitenkin  käyttää kosmeettisissa valmisteissa, jos kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea on arvioinut sen ja todennut sen käytön kosmeettisissa valmisteissa olevan turvallista. Tässä tarkoituksessa komissio hyväksyy tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

**

Sillälailla. Ei ole siis ollenkaan niin yksiselitteistä, että jotain laitetaan CMR-listalle ja se on sitten siinä. Mikä tässä koko sopassa on kuitenkin olennaisinta, niin CLP-asetus (joka määrää CMR-aineista) ei ole siis kytköksissä kosmetiikka-asetukseen vaan ne ovat omia asetuksiaan. Suuntasin siis kyttäämään viimeisintä ajantasaista versiota kosmetiikka-asetuksesta 1223/2009 ja arvailu osuikin oikeaan. Tämä ristiinnaulittu polyaminopropyl biguanide löytyy edelleen kosmetiikka-asetuksen liitteen V eli sallittujen säilöntäaineiden listalta. Jos niin olisi, että sitä ei saisi ollenkaan käyttää, niin luultavasti EU:n lainsäätäjien tasoinen poppoo olisi saanut aikaseksi sen vuodessa sieltä poistaa, vai? Vielä haluaisin korostaa, että vuosi on oikeasti tosi lyhyt aika, kun tehdään jotain lainsäädännöllisiä muutoksia. Siirtymäajat ovat pitkiä ja olisikin kohtuutonta, että tehtäisiin jotain muutoksia ja seuraavalla viikolla kaikki markkinoilla oleva tavara pitäisi hävittää. Ei mitään järkeä.

Tanskalaisista on sanottava sen verran, että siellä kosmetiikan rajoitukset ja suositukset poikkeavat hieman muun Euroopan käytännöistä. Tanskassa lainvastainen tuote ei ole sitä välttämättä muualla Euroopassa. Tämän voi nähdä esimerkiksi parabeenien rajoituksissa, jotka ovat käytössä vain Tanskassa. Meillä on omat viranomaiset, jotka kyllä varmasti reagoivat, kun aihetta on.

On mahdollista, että tiedekomitea SCCS päätyy lähiaikoina tai joskus paljon myöhemmin siihen, että kun rauhassa tutkitaan (eikä hutkita) ja tullaan siihen ratkaisuun, että jos sen turvallisuuden kanssa nyt on vähän niin ja näin, niin parempi todeta, että aine ei ole turvallinen kosmetiikassa. Tällöin se varmasti myös lakaistaan kosmetiikka-asetuksesta pois ja siirretään kiellettyjen aineiden listalle. Tai sitten todetaan, että aine on kosmetiikassa edelleen turvallinen käytettynä alle 0,3 %, joka on sallitun pitoisuuden yläraja tällä hetkellä. Tästä syystä meillä on maailman paras kosmetiikkalainsäädäntö. Ei jäädä jossittelemaan, vaan lätkäistään tuomio, jos on syytä epäillä. Kaikkiin ainesosiin (kuten hiusväreihin) tämä nyt ei tietenkään ihan päde, mutta noin ylipäätään kuitenkin homma toimii.  Pakko muuten lopuksi todeta, että muun muassa Paula’s Choice, jota moni pitää hyvänä lähteenä raaka-aineiden arviointiin, luokittelee tuon aineen hyväksi. ”Good” ja vielä oikein vihreällä. Tämä huomio ihan näkökulmien monipuolisuuden nimissä ottamatta sen kummemmin kantaa siihen mitä kannattaa käyttää lähteenä ja mitä ei. Sellainen loppukaneetti vielä, että ne tuotteet kun vaan on pakko säilöä jollain ja sille ei kerta kaikkiaan mitään voi.

Mitäs tästä nyt jäi sitten käteen? No ei oikein mitään muuta kuin odottelua. Luultavasti asia saa sellaiset mittasuhteet, että joku viranomaistaho Suomessakin ottaa siihen kantaa ainakin jossain välissä. Odotelkaamme siis sitä.

/Edit 20.01. Tukesin laatimassa lokakuisessa diaesityksessä todetaan aineen käytön olevan kosmetiikassa kiellettyä. Diassa on myös maininta, että kieltoa sovelletaan jo, vaikka aine löytyykin vielä sallittujen listalta liitteestä V. Katsotaan jos Tukes vaikka tänään ottaisi kantaa, niin saataisiin asiaan selvyys ja mahdolliset kielletyt tuotteet pois hyllyistä!

Mainokset

13 responses to “Tapaus PHMB

  1. Kiitos Annina jälleen kerran loistavasta kannanotost. Odotellaan kevättä ja tsemppiä opintoihisi. Satu

  2. oimutsimutsi

    Kiitos tästä! Mielenkiintoista lukea mielipiteitä myös ”aidan toiselta puolelta”.

    Mieleeni tuli tuosta toteamisesta, että pakkohan tuotteet on johonkin säilöä, että eikö synteettisen kosmetiikan puolella ole turvallisempia vaihtoehtojakin? luulisi, että siellä olisi vain taivas rajana etsiä säilöntäaineita ja siksi biosidien käyttö kuulostaa lähinnä laiskuudelta ja kuluttajien aliarvioimiselta. Vai onkohan tällä yhdisteellä jotakin erityisen hyviä puolia, jonka takia juuri sitä kannattaa käyttää?

    Juuri eilen Joutsenmerkin pressitilaisuudessa puhuttiin kemikaaleista yleisesti. Mieleeni jäi, että pitää muistaa että aine tulee jostain ja päätyy johonkin. Toki voimme lillua tyytyväisyydessä, että lentokonematkailusta on enemmän haittaa ympäristölle, tai sitten myöntää faktat että vaikka yksittäinen misellivesipurkki tai helosan tatuoinnin hoidossa ei tee ympärisölle paljoakaan, kyseessä olevat tuotteet ovat niin yleisiä että niiden vaikutus ympäristölle pitää huomioida. Pienet purot… kyse on myös asenneilmastosta, nyt kun ilmastonmuutos on totta.

    Itse toivon, että kosmetiikkavalmistajat eivät sysää vastuuta kuluttajalle ja käytä näitä porsaanreikiä hydyksi, vaan oikeasti kehittäisivät tuotteitaan entistä turvallisemmiksi ja ympäristöystävällisimmiksi. Siksi Lorealilla on ne labrat :)

    • Kiitos kommentista! Varsinaisestihan en ota tässä kantaa, että onko aine turvallinen vai ei, koska minulla ei todellakaan ole siihen tietotaitoa. Olet täysin oikeassa siinä, että hassulta kuulostaa käyttää biosidejä tuotteessa, kun muutakin varmasti olisi saatavilla. Siksi toin biosidiasian ja luonnonkin esille tekstissä.

      Ihanteellinen säilöntäaine olisi laajakirjoinen kaikkia mikrobeja vastaan, turvallinen ihmiselle ja luonnolle, reagoimaton muiden ainesosien kanssa, stabiili, käyttökelpoinen erilaisissa tuotepohjissa ja pH:issa, pitkään tunnettu ja tutkittu sekä hyväksytty lainsäädännöllisesti ympäri maailmaa. Sellaisia säilöntäaineita ei vaan ole olemassa. Toivottavasti joskus on, mutta ei ainakaan vielä. Siitä syystä on järkevämpää käyttää pieniä määriä saatavilla olevia aineita yhdessä tai vaihdella niitä tuotteiden välillä. Tällöin kokonaiskertymä ja realistinen haitta jää pienemmäksi. Esimerkiksi parabeenejä käytettiin aiemmin kosmetiikassa paljon yhdessä muiden säilöntäaineiden kanssa. Niillä oli synergiaa siinä määrin, että säilöntäainemixin tehoksi muodostui 1+1=3 tyyppinen lopputulos ja säilöntäaineita pystyi käyttämään mahdollisimman vähän. Niiden välttely on osaltaan johtanut esimerkiksi Kathon-allergian räjähtämiseen, kun muiden säilöntäaineiden määriä on ollut pakko lisätä.

      Omasta mielestäni viime vuosien parhaita innovaatioita ovat aivan ehdottomasti steriilit tuotteet, joita löytyy ainakin apteekin kosmetiikkavalikoimista nykyisin. Niissä ei ole tarvinnut käyttää mitään säilöntäainetta, joten ei tarvitse pohtia turvallisuuttakaan. Käytän itse voiteina nykyisin vain niitä, koska etenkin kasvojeni iho tuppaa reagoimaan muihin voiteisiin (synteettisiin, luonnontuotteisiin ja joihinkin perusvoiteisiinkin) punaiseksi lehahtamalla. Iho on loistokunnossa. Suosisin niitä myös omalla jälkikasvullani, jos sellaista olisi.

      Tuo pienet purot – asia on myös aivan tosi. Tähän maailmanaikaan on erityisen hyvää se, että asioihin reagoidaan ja pystytään reagoimaan nopeastikin. Jos mietitään esimerkiksi sitä taannoista mikromuoviasiaa, niin hyvin nopeasti asian tultua julkisuuteen mikromuovit alkoivat hävitä tuotteista ja nyt monissa on tilalla esimerkiksi jojobasta ja selluloosasta tehtyjä korvaavia rakeita. Ne taas ovat huomattavasti parempia niin iholle kuin luonnollekin!

  3. ”löytyy edelleen kosmetiikka-asetuksen liitteen V eli sallittujen säilöntäaineiden listalta. Jos niin olisi, että sitä ei saisi ollenkaan käyttää, niin luultavasti EU:n lainsäätäjien tasoinen poppoo olisi saanut aikaseksi sen vuodessa sieltä poistaa, vai?”

    Tästähän tekee mielenkiintoisen omasta mielestäni se seikka, että Tukes on ihan julkisessa ulostulossaan lokakuussa todennut, että vaikka tätä ei kieltolistoilla ole, sitä ei pitäisi käyttää (15. kalvo: http://www.slideshare.net/Tukesinfo/mit-uutta-kosmetiikkamarkkinoilla-lainsdnnn-nkkulma-lokakuu-2015). Ainakaan vielä Tukes ei muuta kautta tästä ole tiedottanut, mutta jos tämän kohun yhteydessä sinne yhteydenottoja on sadellut, luulisi että jotain isommalla äänellä julkaistua ohjeistustakin tulisi.

    • Joo, bongasin tuon myös ja lisäsinkin tekstin loppuun editin asiasta! Toivottavasti tänään tai huomenna saataisiin sieltä kannanotto. Jotain kinkkistähän tässä on pakko olla, koska jos asia olisi mustavalkoinen ja päivän selvä, niin miksi kieltoon ei olisi suhtauduttu ponnekkaammin ja miksi viranomaiset eivät olisi heti reagoineet tuohon. Odotellaan!

  4. Kummastelua tästä näkövinkkelistä

    Oimutsimutsi muotoili tekstinsä hyvin :) .

    Jos aine on (korkealla tasolla vastikään) kielletty, niin se on ja siihen on syynsä.

    Jos aine on (tutkitusti) haitaksi ympäristölle niin se on sitä.
    ”…mutta taas tullaan siihen tilanteeseen, että kosmetiikan aiheuttama haitta on suhteessa aika pieni muihin teollisuuden aloihin nähden.” on köykäinen argumentti tähän liittyen. Kaiken voi perustella näin jos haluaa. Sitä paitsi, kosmetiikka on miljardibisnes, ihmisiä on miljardeja ja me kaikki käytämme kosmetiikkaa.

    • Hei! Kiitos kommentista. Ei se tosiaan ihan niinkään yksinkertaista ole, koska tosiaankin pitoisuus vaikuttaa aineen myrkyllisyyteen huomattavasti. En siis tekstissä ottanut kantaa siihen, onko aine turvallinen vai ei, koska uskoakseni vain hyvin harvalla on siihen riittävää tietotaitoa. Minulla ei ainakaan. Esittelin vain erilaisia näkökulmia ja lainsäädännön koukeroita asiaan liittyen. En myöskään esittänyt argumentteja kosmetiikkateollisuuden puolesta eikä minulla ole sinne suuntaan mitään sidonnaisuuksia. Ei ole siis todellakaan minulta pois, jos tuotteet vedetään pois hyllyistä. Tuo toteamus nyt vaan pitää paikkansa esimerkiksi biosidien osalta. Jos mietitään, että biosideillä käsitellään suunnilleen kaikki rakennustavarasta vaatteisiin, niin kyllä oikeasti pari misellivettä on siinä yhtälössä aika pieni paha.

      En silti tarkoita, etteikö asioita olisi syytä tutkia ja tarvittaessa rajoittaa, mutta turha vouhotus tämänkin asian ympärillä on mielestäni liioiteltua. Ja olet oikeassa: moni käyttää kosmetiikkaa, mutta kovinkaan moni ei käytä misellivettä eikä varsinkaan juuri tiettyä misellivettä.

  5. Pois myynnistä sellaiset tuotteet………..!!!!!!!!!

  6. Terve! Mainitsit, että Paula’s Choice sivulla kyseinen ainesosa ei ole vaaralliseksi merkattu, ei myöskään ewg sivuilla: http://www.ewg.org/skindeep/ingredient/704962/POLYAMINOPROPYL_BIGUANIDE/ . Lähteiksi sen turvallisuuteen mainitaan myös 2013 Cosing, the European Commission database with information on cosmetic substances and ingredients. Eli uutta tietoa luulisi olevan ewg:lläkin käytössä, mutta eipä ole. Tosin jenkkilän kosmetiikkalaki on täysin eri kuin Euroopan, siksi erityisesti rapakon takaa tilatut ja ostetut kosmetiikkatuotteet kannattaa syynätä läpi, mieluusti jo ennen ostoa.
    Mutta yleisestikin aivan turhaa massahysteriaa joka puolella sosiaalisessa mediassa ym, tästä ainesosasta, on kymmeniä ja kymmeniä muita aineita jotka itse ainakin luokittelisin pahemmiksi. Syöpää en jollain tavalla osaa pelätä saavani kosmetiikan raaka-aineista, enemmän pelkään vakavia allergisia reaktioita ja ikuista herkkyyttä joillekin ainesosille.

  7. Paluuviite: L’Occitanen uutuuksia | Wasting Lifestyle

  8. Paluuviite: PHMB pysyy sallittuna toistaiseksi | INCImix

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s