PHMB pysyy sallittuna toistaiseksi

Säilöntäaine polyaminopropyl biguanidesta nousi viime talvena melkoinen kohu. Se oli saanut luokituksen mahdollisesti syöpävaarallisena aineena ja käyttö kosmetiikan säilöntäaineena ihmetytti – jopa järkytti – monia. Nyt soppa on jo melkoisen rauhoittunut, mutta asiasta on tullut hiljattain uutta tietoa.

Tukes julkaisi eilen tiedotteen (linkki), jonka mukaan PHMB säilyy ainakin toistaiseksi sallittuna säilöntäaineena kosmetiikassa. Asiaan oli ottanut kantaa Euroopan komissio. Epäselvyyttä aiheutti tiedotteen mukaan tilanne, jossa aineen uusi luokitus olisi suoraan siirtänyt sen kielletyksi kosmetiikkavalmisteissa. Näin ei kuitenkaan ole.

Kirjoitin tammikuussa asiasta pariinkin otteeseen. Ensin Tapaus PHMB-nimisen trillerin ja sen perään jatko-osan PHMB osa II. Tuon eilen julkaistun tiedotteen sisältö on pääosin sama, kuin mihin tapaus PHMB-jutussa päädyttiin: laki sanoo, että CMR-aineita voidaan käyttää kosmetiikassa, jos ne on todettu turvallisiksi ja sallitut säilöntäaineet löytyvät kosmetiikka-asetuksen liitteestä V. En ymmärrä, miksi joku olisi tullut alunperinkään johonkin toiseen lopputulemaan, kun laissa näin melkoisen yksiselitteisesti todetaan. Tiedekomitea ottaa nyt annetun tiedon mukaan kantaa aineen turvallisuuteen uudestaan joulukuussa. Jos silloin tulee muutoksia, niin sittenhän tilanne on ihan täysin toinen. Ei-turvalliseksi todettu aine osataan varmasti poistaa sallitujen aineiden luettelosta ja siirtää kielletyksi, jolloin lähdetään sitten muuttamaan tuotteiden koostumuksia siirtymäaikojen puitteissa. Loogista lainsäädäntöä.

Koska joidenkin mielestä PHMB pitäisi  ehdottomasti kieltää, haluaisin vielä lopuksi herätellä ajatuksen säilöntäaineiden käytöstä ylipäätään. Mikään, siis kerta kaikkiaan yksikään säilöntäaine ei ole terveydelle hyödyllinen aine. Niiden tarkoitus on estää tuotteen pilaantuminen eli ne eivät voi olla kenellekään mitenkään erityisen hyväksi. Karu fakta on, että mikäli tuotetta ei pakata steriilisti, niin niitä säilöntäaineita vaan on pakko käyttää. Jos kaikkien markkinoilla olevien tuotteiden säilöntäaineet keskittyvät vain muutaman ”vähän turvallisemman” säilöntäaineen ympärille, niiden aiheuttamat haitat vääjäämättä lisääntyvät. Eikö olisi parempi käyttää pieniä määriä erilaisia aineita, jolloin yksittäisen kemikaalin tuoma kuormitus jäisi mahdollisimman vähäiseksi? Esimerkiksi PHMB:n pitoisuuksien osalta puhutaan prosentin kymmenyksistä jossain misellivedessä. Mikä sen realistinen vaara todella on? Syövänhän saa tänä päivänä heti astuessaan kotiovestaan ulos, joten pieni määrä tervettä järkeä sopii tähän väliin mainiosti. Odotellaan komitean joulukuista päätöstä – siellä on takuuvarmasti kykenevin poppoo arvoimaan tilanne. Jos päätös on tuomitseva niin tavarat pois hyllystä, jos vapauttava niin pulinat pois.

Mainokset

2 responses to “PHMB pysyy sallittuna toistaiseksi

  1. anne Karjalainen

    Ongelma taitaa juuri olla se, ettei ole tarpeeksi erilaisia kunnollisia säilöntäaineita. Esim. MI, joka otettiin käyttöön, kun parabeenit haluttiin vähenemään. Sekin on ilmeisesti johdannainen kathonista, jolle itse herkistyin jjo 80-luvulla. Nykyään kun ihmiset käyttävät melkoisia määäriä jo kovin nuoresta nestemäisiä tuotteita, kosmetiikkaa, saippuaa, siivousaineita jne. , niin altistus ei jää vähäiseksi, vaikka yhdessä tuotteessa olisi vain murto-osa tätä ainetta. Itse olen pitkälti luopunut vesituotteiden käytöstä ihonhoidossa ja siivouksessa, kun en enää jaksa syynätä kaikkien sisältöä. Vaatii alussa aikapaljon henkistä muutosta, mutta lopulta helpottaa ja yksinkertaistaa elämää melkoisesti.

    • Sellainen ideaali säilöntäinehan olisi siis tehokas kaikenlaisia lukuisia erilaisia bakteereja ja sieniä summuita vastaan, olisi tietysti hajuton, väritön, mauton, ei reagoisi tuotteen muiden aineiden tai hapen/valon kanssa, eri maiden lainsäädännöt sallisivat sen käytön, se olisi kohtuuhintainen eikä aiheuttaisi ihmisen soluille mitään vahinkoa. Ne mikrobit, jotka pitäisi saada hengiltä, ovat elollisia, kuten ihmisen solutkin. Säilöntäaineen pitäisi siis kyetä erottamaan toisistaan haitalliset ja ei-haitalliset elolliset toisistaan. Kyllä olisi Nobel taas tarjolla :)

      MI:llä tarkoitetaan metyyli-isotiatsolinonia. Kathon on kauppanimi seokselle, joka sisältää tuota MI:tä ja lisäksi metyylikloori-isotiatsolinonia. Sen käyttö ei ole kyllä yhtään hyvä juttu, pahaksi päässeet Kathonallergiat ovat kamalaa katsottavaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s