Category Archives: Aurinkosuojat

Aurinkosuojarintamalta ei mitään uutta

No tämä se vasta aiheena on varsinainen loputon suo, mutta yritetäänpä jotain!

Aurinkosuojahommat ovat hyvin ajankohtaisia jälleen kerran. Mistähän sitä aloittaisi. Kirjoitin joskus aikoja sitten aurinkosuojista sen jälkeen, kun Laureassa oli ollut luento kemiallisten aurinkosuojien mahdollisista haitoista. Silloin heiteltiin ilmoille ajatuksia syövästä ja muista kosmetiikkaa aina riivaavista ongelmista ja minähän laitoin hämyhaukun liikkeelle megafonin tavoin. Olin silloin aurinkosuoja-asioissa vielä aivan keltanokka ja kemiallisten aurinkosuojien maailma oli aivan uusi ja vieras.

Vieras se on edelleen ja mitä enemmän siihen tutustuu, sen soisemmaksi se muuttuu. Yhden asian voin todeta heti alkuunsa: aurinkosuoja-asioissa on valittava, kenen mielipiteeseen uskoo. Tutkimuksia on aivan loputon määrä ja niin on myös erilaisia tuloksia.

Kertaus on opintojen äiti, joten nopsasti yhteenveto kemiallisen ja fysikaalisen aurinkosuojan eroista. Kopsasin tämän seuraavan kappaleen pätkän edellisestä aurinkosuojajutustani. UV-filttereitä eli auringonsuoja-aineita on olemassa kemiallisia ja fysikaalisia. Fysikaalinen suoja, esimerkiksi sinkkioksidi tai titaanioksidi, toimii iholla kuin peili. Se heijastaa iholle osuvan säteen poispäin. Kemiallinen suoja puolestaan suodattaa iholle saapuvan säteilyn muuttaen sen harmittomaksi, ts. säde kulkee kemiallisen uv-filtterin lävitse. Fysikaalisten suojien ongelma on niiden valkoisuus. Ne, jotka ovat nenänpäähänsä joskus laittaneet sinkkivoidetta, tietävät sen jättävän ihon valkoiseksi. Sellaisella tuotteella ei ole mitkään päätähuimaavat markkinat. Tästä syystä kemialliset uv-filtterit ovat erittäin laajasti käytössä auringonsuojatuotteissa, koska niillä saadaan aikaan kevyitä, helposti levittyviä ja näkymättömiä tuotteita.

Näin on edelleen. Yhdistelmäfiltterit valtaavat markkina-alaa. SPF-kertoimet nousevat ja kaukana ovat ne päivät, kun äiti laittoi nahkaansa itselleen ja minulle Piz Buinin SPF2-voidetta. Suojakerroin kaksi, ihan oikeesti hei? Vuodet vierivät. Noh, nyt pohditaan sitten, että mitkä kemialliset filtterit mahdollisesti ovat turvallisia ja kenelle ja mitkä taas eivät. Vielä vähän aikaa sitten lastentuotteet olivat tyypillisesti pelkkiä fysikaalisia suojia, mutta jopa apteekin hyllyltä on nykyisin vaikea löytää sellaista tuotetta, jossa yhdistelmäsuojaa ei olisi käytetty. Jopa baby-versiot, aivan pienistä pienimpien tuotteet on tehty yhdistelmäfilttereillä.

Tähän väliin nopea sananen fysikaalisista filttereistä. Perinteiset titaanidioksidi ja sinkkioksidi ovat jossain määrin edelleen käytössä ja toimivat niinkuin niiden on sanottu toimivankin, peilin tavoin. Mutta voihan nano. Nimittäin nanomuodoilla näistäkin tuotteista saadaan kevyempiä ja vähemmän valkoisia, mutta kas kun nanomuodot eivät toimikaan enää kuin fysikaaliset suojat periaatteessa toimisivat, vaan käyttäytyvätkin enemmän kemiallisen suojan tavoin. Ja koska sattuneesta syystä leijonan osa markkinoiden titaani+sinkki-suotimista ovat nanoja, niin fysikaalisia aurinkosuojatuotteita on olemassa enää vain muistoissa ja marginaaleissa. Käytännössä lähes kaikki tuotteet ovat siis kemiallisia filttereitä, myös siis nano-titaani ja nano-sinkki. Eivätkä poikkeukset tähän lopu, nimittäin kemiallisten suojien joukosta löytyy eräskin tapaus nimeltään Bisoctrizole (INCI Methylene bis-benzotriazolyl tetramethylbutylphenol – ahh kyllä on taas nimeäjällä ollut hyvä päivä), joka tavallaan toimii fysikaalisten suojien tapaan. Sitä löytyy suuresta osasta pienten lasten aurinkotuotteita. Tätäkin tosin käytetään paljon nanokokoisena, niin ota nyt siitäkin sitten selvää, että onko se lintu vai kala. Mitä ilmeisimmin jokseenkin turvallisena kuitenkin pidetty.

Otetaan nyt silmätikuksi jokunen poppoo, vaikkapa kinnamaatit, jotka taitavat olla kaikkein yleisin kemiallisten aurinkosuoja-aineiden ryhmä. Tähän joukkoon kuuluvat mm. octocrylene ja ethylhexyl methoxycinnamate. Kinnamaatit ovat erittäin käytettyjä ja kuten muillekin kosmetiikan raaka-aineille, myös niille voi allergisoitua. Varsinkin oktokryleeni on itseasiassa aurinkosuojien allergia-rankingissa melko korkealla. Hassu yhtälö tosin sattuu olemaan, että suuri osa oktokryleeniallergioista tulee henkilöille, joilla on ennestään ketoprofeeniallergia, joka taasen ei ole mikään hurjan harvinainen. Taustalla on siis ristireaktio kipulääke ketoprofeeniin ja aurinkosuojan välillä – melko jännittävä parivaljakko. Onko suurin syyllinen siis kuitenkaan oktokryleeni? Samalla logiikalla voitaisiin pohtia, että koska esimerkiksi koivulle allerginen voi saada ristireaktion omenasta, onko omena syyllinen reaktioon? Toki niin omenalle kuin oktokryleenillekin voi olla allerginen ilman koivua ja ketoprofeeniakin. Yhdelle kinnamaatti-sukuiselle aurinkosuojalle herkistyvä usein sitten kehittää helposti allergian muillekin saman porukan aineille.

sunscreen

Suuri ongelma on tutkimustiedon monimuotoisuus, joka taas on johtanut suuriinkin lainsäädännöllisiin eriäväisyyksiin eri mantereiden välillä. Siinä sitten kuluttaja pohtii itsekseen, että miksi tämä on kielletty Amerikassa kokonaan ja meillä sitä on tuotteet pullollaan. Samaa miettivät puolestaan jenkkilän sisaret omien purkkiensa äärellä, kun tuotteet on kyllästetty meillä kielletyillä aineilla. Keneen pitäisi uskoa?

Sitten joku saa loistoajatuksen ja läväyttää ilmoille, että kaikki ratkeaa öljyämällä lapsoset ja itsensä jollain ruokaöljyllä. Hämmentynyt kuluttaja tarttuu oljenkorteen ja sehän ei sitten hyvin pääty. Öljy härskiintyy iholla ja koko poppoo palaa mukavasti. Samaan aikaan joku vouhkaa siitä, että ihosyövät ovat lisääntyneet samaa tahtia aurinkovoiteiden käytön kanssa, tämän täytyy olla siis vähintään kosmetiikkateollisuuden salaliitto. Maapallohan, saati sitten tiede, ei ole suinkaan muuttunut tässä vuosikymmenien aikana mitenkään muutoin. Otsonikerros, elintavat, eliniän pituus, ylipäätään mahdollisuus diagnoosien tekoon..? Ei, ei.

Jos halutaan saada hyvä kuva siitä, kuinka varmaa tieto on, on hyvä keino tutkia lapsille ja raskaanaoleville suunnattuja suosituksia. Tämänhetkisen suosituksen mukaan raskaana oleville suositellaan vain fysikaalisia aurinkofilttereitä. Kaikesta loputtomasta tutkimuksesta huolimatta/johtuen, lopputulos on sellainen melko varma ehkä. Lopullista totuutta ei tästäkään asiasta ole ja tällä hetkellä parhaatkin arvaukset ovat melkoisia kolikonheittoja. Otsikko tiivistyykin tähän viimeiseen toteamukseen, että aurinkorintamalta ei mitään uutta, ainoastaan entisestään lisää pohdittavaa.

Nyt olisi aika kuulla teidän mielipiteenne aurinkosuojista, joten ajatuksia ja mietteitä vaan tulemaan. Näillä puheilla lopetan tämän jaarituksen tähän, mutta jatkan lyhykäisesti aurinkosuoja-asiaa sivuten vielä seuraavassakin postauksessa!

Lakia tulkitsemassa

Lomaltapaluuni hieman pitkittyi, mutta eikös se aina mene niin, että viikon aurinkoloma ja siihen perään viikon palautumisloma kotosalla? Jokatapauksessa hengissä ollaan ja olisi aika palata takaisin arkeen. Paljon olisi taas asiaa, mutta aloitetaan vaikka siitä, että tiedekomitea SCCS oli päättänyt äänestää ripsien kestovärjäyksen puolesta, eli aiempi aikomus kiellosta on nyt kumottu. Teknokemian yhdistys julkaisi tästä kesäkuun puolella heti äänestyksen jälkeen tiedotteen ”Silmäripsien värjääminen ammattikäytössä sallittua myös jatkossa”. Tutkiskellessani asiaa törmäsin aiheeseen liittyvään tiedekomitean lausuntoon, josta selvisi ettei huolenaihe alunperinkään ole vissiin ollut PPD ja sen johdannaiset, vaan hapetteena käytetty vetyperoksidi. Ammattikäyttöisissä väreissä hapete on useimmiten 3% vahvuista ja nyt onkin kai hieman epäselvää, että muuttuuko hapete mahdollisesti hieman miedommaksi. Hapetteen on todettu voivan ärsyttää silmiä.

Tämä on mielestäni erinomainen esimerkki ja osoitus siitä, kuinka monimutkainen ja jatkuvasti muuttuva tuo lainsäädäntö on. Hieman hassua on myös se, että laki on kuitenkin kirjoitettu jo vuonna 2009 ja kahta viikkoa ennen voimaantuloa sitä aletaan vielä arpomaan, että miten tehtäisiin. Ei ole helppoa ei. Tästä päästään sopivasti seuraavaan aiheeseen eli tättärää, tänään 11.7. on se päivä kun uusi kosmetiikka-asetus 1223/2009 astuu virallisesti voimaan kaikilta osin. Asetus kokonaisuudessaan on luettavissa täältä. Siitä on olemassa myös suomennos, mutta AINA kannattaa lukea alkuperäistä englanninkielistä, jos jotain tietoa etsii. Suomennoksessa jotain voi olla tiivistetty tms, joten alkuperäinen teksti on aina paras luettava.

Mitään suuria muutoksia kuluttajan silmin ei ole luvassa, sillä suurin osa yrityksistä on jo hiljalleen siirtänyt esimerkiksi pakkausmerkintöjä koskevat muutoksensa käytäntöön. Parasta ennen-merkintä vaihtuu suurilta osin tiimalasi-symboliksi. Tätä en ole vielä ihan hirveän monesta paikkaa bongaillut, piilolinssinesteissä enimmäkseen. Toki ylipäätään parasta ennen-merkintä on nykyään melko harvinainen, sillä suurin osa tuotteista kestää nykyään parantuneiden pakkausten ja säilöntäaineiden vuoksi heittämällä sen yli 30kk, jolloin pakkausmerkintänä käytetään avonaista purkkia (PAO eli period-after-opening) ja kuukausimäärää.

Yksi selkeä muutos kuluttajille tulee olemaan INCI-listoissa näkyvät nano-merkinnät. Eli mikäli aine on tuotteessa nano-kokoisena, se täytyy ilmoittaa ainesosaluettelossa. Hauska nähdä miten tämä vaikuttaa, sillä tuotteiden sisällyksethän eivät muutu, vain merkintä. Nyt siis kuluttajat, jotka kammoksutte tätä nano-merkintää ja vaihdatte lempituotteenne toiseen nano-merkinnän vuoksi, haluan muistuttaa tuotteiden sisällön olevan edelleen samaa tavaraa. On siis syytä välttää turhaa hysteriaa, nanokokoisia aineita on käytetty maailman sivu, eikä kenenkään ole raportoitu menettäneen henkeään niiden vuoksi. Nyt aineiden olemassaolo on vain merkitty eri tavalla. Siirtymäaika on toki käynnissä, eli nano-merkinnät eivät pamahda tuotteisiin yhden yön aikana.

Tukes on laatinut mainion tiivistelmän keskeisistä muutoksista, joten minun ei tarvitse sitä tämän tarkemmin tehdä. Jonkinverran tärkeää asiaa varsinkin maahantuojille ja tuotteiden valmistajille, kannattaa lukaista.

Toinen asia mihin kannattaa varautua, on nyt sitten median repostelu tällä uudella lainsäädännöllä ja sillä, ettei Suomella ole enää itsenäistä päätäntävaltaa kosmetiikassa sallituista aineista. Esimerkiksi Aamulehti oli kovin huolissaan triklosaanin mahdollisesti yleistymisestä kosmetiikassa. Huoli on sinänsä aiheellinen, mutta taas täytyisi muistaa realistisen vaaran määritelmä. Mitä todennäköisimmin hammastahnasi ei vie sinulta henkeä, vaikka siinä olisi vähän triklosaania. Verrattuna muuhun maailmaan, EU:n kosmetiikka-asetus on todella kattava ja tiukka ja ainakin henkilökohtaisesti luotan siihen täysin. Koskaan ei ole kosmetiikkamme ollut niin turvallista kuin nyt ja koskaan ei ole tiedetty niin paljon kuin nyt tiedetään. Edelleen olisin enemmän huolissani siitä, mitä tungen suuhuni kuin iholleni.

Samaan settiin haluan ehdottomasti tuomita tämän ”Aurinkorasvat vaaraksi pienelle lapselle”-jutun. Mielestäni on edesvastuutonta lietsoa pelkoa aurinkovoiteita kohtaan aikana, jolloin ihosyövät lisääntyvät eksponentiaalisesti. Ihmisellä, myös lapsella, on IHO, joka estää haitallisten aineiden imeytymisen. Lasten aurinkovoiteena voi hyvin käyttää enimmäkseen fysikaalisia suojia (titaanidioksidi yms), mutta älkää hyvä luoja ainakaan lopettako sitä rasvaamista. Nimenomaan lapsena ja nuorena palanut iho moninkertaistaa ihosyövän riskin ja iho kun ei sitä palamistaan unohda. Jokainen myös tietää, ettei kukaan lapsi halua uida pitkähihaisessa ja pitkälahkeisessa uimapuvussa kesähelteillä, joten sitä aurinkovoidetta pintaan kiitos. 

Ja kun palamisesta on puhe niin vikaksi tietysti pieni loppukevennys. Olin tosi ahkera aurinkorasvaaja reissussa ja en palanut yhtään lukuunottamatta nilkkojani, jotka kärventyivät melko pahasti. Nilkat olivat täynnä rantahiekkaa merestä tulon jälkeen, joten en saanut niihin laitettua rasvaa, niinpä ne siis kunnolla paloivat. Sen sijaan, että iho normaalisti kuoriutuisi pois ja that’s it, koko komeus muuttuikin rusketukseksi, joka näyttää tällä hetkellä siltä että joko 1. olen ottanut aurinkoa leggingsit jalassa tai 2. en osaa käyttää itseruskettavaa. Valitse kahdesta pahasta pienempi.

WP_20130711_003 (383x500)

Eikös olekin komea. Kuvanottohetkellä palanutta ihoa on jo irronnut kaksi kerrosta, mutta rusketus on edelleen tiukassa. Tällä olen hauskuuttanut monia kavereitani.

Onko muilla kokemuksia vähemmän onnistuneista rusketusrajoista? Entäpä herättääkö uusi kosmetiikkalaki jotain ajatuksia?

Lämpölomalle mars!

Olen ollut kiireinen tekemään ei-mitään. On ollut työn takana hieman rauhoittua ja hölläillä kevään työrupeaman jälkeen, joten olen koittanut panostaa siihen. Juu ne farmasian tuloksetkin tulivat piinallisen 4 viikon odotuksen jälkeen – lopputulos oli 4 viikkoa lisää odotusta, päädyin siis varasijalle. Ei se siis suinkaan huonosti mennyt. Kuopioon olisi päässyt heittämällä ja ei se kovin kauas nyt Helsingistäkään jäänyt.

Pääsykoeraja nousi mieltäylentävät 7 pistettä eli oli mielestäni aika jäätävä nousu viime vuoteen. Yhteispisteraja ei noussut kuin 0,5 pistettä.  Itse hain siis pelkässä pääsykoekiintiössä, koska yhteispisteeni (yo-todistus + valintakoe) olivat aika heppoiset. En ole kirjoittanut oikeastaan mitään (äikkää lukuunottamatta, sekin aiheen ohi eli semihuonosti) niistä aineista, joista lähtöpisteitä sai, joten yhteispistekiintiössä päästäkseen olisi pitänyt onnistua vielä paremmin. Varasijat koostetaan pelkistä pääsykoepisteistä, joten siellä ollaan siis. No odotteluun tässä jo totuttiinkin niin jatketaan sitä. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen omaan suoritukseen, kun ottaa huomioon ne päätähuimaavat pari viikkoa, jotka kerkesin lukea.

Tänään aion aloittaa kunnon vapaanvieton kun suuntaamme parhaiden ystävieni kanssa lämpölomalle Ayia Napaan. On se hyvä, että sen kerran kun reissuun lähdetään niin Suomessa tietysti alkaa helteet. Kaiken päälle päätin hankkia reissukaverikseni tällaisen orastavan ylähengitystieinfektion, onneksi pääsee sinne lepäämään, köh köh.. No oli miten oli, Etelä-Euroopan helteiseen kesään täytyy tietenkin varautua mittavalla kosmetiikka-arsenaalilla, mutta koska tavaraa nyt tuppaa muutenkin kertymään mukaan, niin ajattelin esitellä omat valintani sekä ratkaisuni muutamista monikäyttötuotteista.

First things first eli aurinkovoiteet! Mukaani lähtee Lumenen perus SPF30, Garnierin aerosolimainen SPF20 sekä Loius Vidmerin kasvo/huulivoide SPF25. Yhdellä porukastamme on mukana myös 50-suojakertoiminen puteli, jolla on tarkoitus suojata herkimmin palavat paikat. Lumenen 30-kertoiminen päivävoide antaa hyvän pohjasuojan päiväksi ja jättää iholle kivan mattapinnan.

aurinkovoiteet

Hiusjutuiksi mukaan lähtee viime kesän suosikit, Eclipse Sun shampoo ja hoitoaine. Hoitsika on hiuksiinjätettävä spray, joten erillistä hiuksiinjätettävää ei tarvitse raahata mukaan. Näistä oli asiaa aiemmin postauksessa Aurinkosuojaa hiuksille.

Sain blogin kautta kokeiluun muutaman kesätuotteen, jotka sisäänajoin tässä viimeisen parin viikon aikana. Molemmat lähtevät mukaan osoittauduttuaan loistaviksi monikäyttötuotteiksi! Kirjoittelen niistä vaikka vielä tarkemmin, luottotuotteeni Lumene SOS sai nimittäin kovan haastajan. Ella Bachén Sensibeautics-sarjan Crème Intégrale on tuhti kosteuttaja, mutta ei jätä iholleni kiiltoa, niinkuin SOS Cream tosi kuumalla ilmalla tahtoo tehdä. Toimii niin yö- kuin päivävoiteenakin. Merkin kuivaöljy Precious Elements Extracts Dry Oil puolestaan ajaa hiusöljyn, kasvoöljyn, kasvovoiteen ja vartalovoiteen asian, erinomainen monikäyttötuote siis.

ellabache

Kuivashampoo on ehdoton, sitä lähtee yksi puolikas Herbina mukaan. Herbinaa löytyy matkalaukusta myös vaahtoputsarin ja kasvoveden muodoissa, nekin pakkasin hieman pienempiin pakkauksiin.

herbinat

Meikkejäkin on varsin hillitysti, pidennysripsien ja ruskettuneen ihon kanssa saa varsin hyvän kesämeikin aikaan pelkällä aurinkopuuterilla ja ehkä jollain kivanvärisellä rajauksella.

Siinäpä ne tärkeimmät, eiköhän näillä saada yksi kunnon aurinkoloma lusittua. Palaan blogin ääreen seuraavan kerran vasta heinäkuussa, joten aivan ihanaa kesä-heinäkuun vaihdetta kaikille ja muistakaa nauttia auringosta varoen.

Onko muille tullut tuloksia opiskelupaikoista? Entäpä minkälaisia kesän suosikkituotteita teiltä löytyy?

Kotona ollaan!

Elossa ollaan! Pariisissa oli ihanaa. Oli tosi mahtavaa nähdä vanhoja työkavereita ja päästä näkemään ison maailman messuilua. Ständit olivat aivan upeita ja kävijöitä kyllä riitti kerrakseen. In-Cosmetics-juttuja tulee pikkuhiljaa yksi kerrallaan, joitain tosi mielenkiintoisia uutuuksia löytyi.

Oli miten oli, tuolla oltiin.

IMG_5716 (500x375)

Jotain aluksi; Clinique CC-cream bongattu Sephoran lippulaivasta Champs-Élysées’ltä. Iso myyntipiste ja valkotakkiset siloposkiset kemistimiehet pyörivät siinä kertoen tuotoksestaan. Ei paha. Ja hyvä oli voide, aivan ihana. Mielestäni myös ihan maltillisen hintainen, n. 30 €. Meinasin ostaa, mutta en sitten kuitenkaan tarvinnut, niin enpä ottanut. Olisi pitänyt vilkaista INCI:ä paremmin, en muista sitä enää. Ottaa päähän, kun on niin mahdotonta löytää netistä uusien tuotteiden sisällyksiä, en ymmärrä miksei niitä julkisteta merkkien omilla sivuilla. Löysin vain jenkkiversion takasivusta kuvan, jossa oli kirjoitettu:

Active Ingredients: Octinoxate 7,5%, Octisalate 5%, Titanium Dioxide 5,2%, Zinc Oxide 3,2%

Ei paljon meikäläisen mieltä lämmitä tällainen  INCI, että on pelkät aurinkosuojat listattuna. Meidän kielessä kaksi ensimmäistä ovat siis Ethylhexyl Methoxycinnamate ja Ethylhexyl Salicylate. Vaikea sanoa tuotteesta siis mitään, mutta se tuntui kyllä aivan ihanalta. Katsotaan tätä lisää kun joku eurooppalainen kerkiää lätkäistä INCI:n julkisuuteen.

Jos jonkunmielestä CC-voiteista puhuttaessa oli hauska vitsi sanoa, että kohta varmaan tulee DD-voiteet, niin ette olleet väärässä. Tulossa on. Matkallaan Aasiasta päin ovat tulossa niin DD-voiteet, kuin EE- ja QQ-voiteetkin. Palataan asiaan!

CC-voiteiden maailmanvalloitus jatkuu

Noniin, joku saattaa muistaa kun kirjoittelin ensin CC-voiteiden markkinoilletulosta ja sen jälkeen suuresta ja mahtavasta Chanel CC:stä. Niitä alkoi sitten puskea markkinoille hieman odotettua nopeammassa tahdissa, ja nyt on Chanelia saatavilla kai jo Hki-Vantaaltakin. Mutta kukas pääsikään yllättämään; Lumene!

Ei ehtinyt kissaa sanoa niin Lumene paukautti markkinoille oman CC-voiteensa ja millainen voide se onkaan! Kertakaikkiaan mahtikamaa. Tykkäsin kovasti. Tietysti hamusin tätä heti käsiini ja pääsinkin tutkimaan konsulenttiystäväni tuubia heti sen ilmestyttyä kauppoihin. Mielestäni tämä oli selkeästi sitä mitä lupasikin, heleyttävä suojakertoimellinen kevyt meikkivoide. Selkeästi BB-voiteita parempi peitto ja silikonit tekevät ihotuntumasta pehmeämmän, mutta kuitenkin ilman monelle meikkivoiteelle tyypillistä pakkelimaisuutta. Kärsii kyllä reippaankin kerrostuksen tarvittaessa. Omalle iholleni riittäisi loistavasti korvaamaan meikkivoiteen ihan ympärivuotisessa käytössä. Jos joku aikoo toivoa jotain meikkikuvia niin unohtakaa, ei tule toteutumaan tässä blogissa.

cc-voiteet

Aika monelle tuntuu olevan hieman epäselvää, että mikä on se olennaisin BB:n ja CC:n ero. Mielestäni Lumene onnistui kiteyttämään tämän hyvin asettamalla BB-voiteen ihonhoito-kategoriaan ja CC-voiteen selkeästi meikki-kategoriaan meikkivoiteiden kanssa. Naputtelin tuon INCI:n auki, näyttää tältä. Kokeillaanpa nyt tällaista lähestymistapaa kun on aiemmin toivottu, olen lisännyt taulukkoon INCI:t ja perään englanninkieliset funktiot eli mitä ks. ainesosa tekee tuotteessa. Lihavoin vähän niitä aineita, joihin on erityisesti syytä kiinnittää huomiota ja joista länkytän lisää alempana.

Aqua (Water) Solvent
Cyclopentasiloxane Emollient, skin conditioning
Cyclohexasiloxane Emollient, skin conditioning
Isododecane Emollient
Dimethicone Emollient, skin protecting, skin conditioning
Ethylhexyl Methoxycinnamate UV-filter
Polyglyceryl-4 Isostearate Emulsifying
Magnesium Sulfate Bulking, viscosity controlling
Cetyl PEG/PPG-10/1 Dimethicone Emulsifying, skin conditioning, surfactant
Hexyl Laurate Emollient, solvent, viscosity controlling
Nylon-12 Bulking, opacifying, viscosity controlling
Propylene Glycol Humectant, skin conditioning, solvent
Vaccinium Vitis-Idaea Seed Oil Antioxidant, emollient, skin conditioning, skin protecting
Cetearyl Dimethicone Crosspolymer Hair fixing (?) (emollient, viscosity controlling)
Titanium Dioxide UV-filter, UV-absorber
Phenoxyethanol Preservative
Disteardimonium Hectorite Stabilizing, viscosity controlling
Perfluorooctyl Triethoxysilane Binding
Propylene Carbonate Solvent, viscosity controlling
Methicone Emollient, skin conditioning
Ethylhexylglycerin Skin conditioning
Alumina Abrasive, absorbent, anticaking, bulking, opacifying, viscosity controlling
Triethoxycaprylylsilane Binding
Citronellol Perfuming
Hexyl Cinnamal Perfuming
Hydroxyisohexyl 3-cyclohexene Carboxaldehyde Masking, perfuming
Linalool Perfuming
Butylphenyl Methylpropional Perfuming
Alpha Isomethyl Ionone Perfuming, skin conditioning
Parfum Perfuming
+/- Mica, CI77891 (Titanium Dioxide), CI 77491, CI77492 CI77499 (Iron Oxides) Colouring agents

Kansainvälisessä mittakaavassa Lumenen voidaan sanoa olleen todella ajoissa, sillä suurimalla osalla isoistakin merkeistä CC-voiteet ovat vielä kehitystyön alla. Merkin voide on ensimmäisiä, ellei peräti kokonaan ensimmäinen, kotimaisilla markkinoilla saatavilla oleva CC-voide.

Voide sisältää puolukan siemenöljyä, jota myös muissa Lumenen tuotteissa käytetään. Sillä sanotaan olevan ihoa kirkastavia ja antioksidatiivisia ominaisuuksia. Muista CC-voiteista hieman poiketen Lumene CC-voide sisältää fysikaalisen UV-suojan (Titanium Dioxide) lisäksi myös kemiallisen UV-suojan (Ethylhexyl Methoxycinnamate). Suurimmassa osassa (ainakin minun tutkimiani) CC-voiteita on käytetty pelkkää titaanidioksidia aurinkosuojan aikaansaamiseen. Silikoneja ja muita emollientteja on runsaasti, eli niiltä osin kallistuu enemmän tuonne meikkivoiteen puolelle, joksi se on luokiteltukin.

Jotkut isommat merkit ovat toki menneet siitä mistä aita on jo kaatunut ja sujuvasti vaihtaneet vain jonkun meikkivoiteensa CC-voiteeksi ja lisänneet siihen aurinkosuojan. Näin taisi tehdä esimerkiksi Olay, joka on saanut CC:stään aika kovaa kritiikkiä. Kyllähän näin kävi BB-voiteidenkin kanssa, kun aiemmista sävytetyistä päivävoiteista tulikin nimenvaihdoksella supertrendikkäitä BB:itä.

Onko joku bongaillut tai kokeillut muita CC:itä? Riittääkö usko niiden maailmanvalloitukseen?

The Great Chanel CC

Chanel CC Cream rantautui asuntolaamme viime viikolla. Kirjoittelin markkinoille puskevista CC-voiteista jo aiemmassa postauksessa ja tässä se nyt olisi ilmielävänä. Tällä hetkellä vain Kiinassa myynnissä oleva Chanel Complete Correction Cream kaikessa komeudessaan!

Hintaa pienellä 30ml putelilla oli arviolta n. 70€, ihan kiva litrahinta. Jos jotain täytyy äkkiseltään ensivaikutelmasta sanoa, niin tymäkkää tavaraa, aika kuivaa ja mattaista. Melkoisen vaikea saada iholle, mutta kun on paikallaan, niin avot. Good stuff. Katsotaan INCI:ä.

Kaikenlaista. Paljon titaniumdioksidia, paljon. Se on ainesosaluettelossa heti toisena ja löytyy myöskin INCI-listan lopusta väriluettelosta – miksi? Koska värikäyttöön tarkoitettu ja aurinkosuojana käytetty TiO2 eivät ole ihan samasta purkista. Niissä esimerkiksi partikkelikoko on erilainen. Hyvä peittävyys selittyy kyllä tuolla titaniumdioksidin määrällä eikä se aasialaisilla markkinoilla ole mikään ihmeellinen asia, siellä kun se valkaiseminen on niin kaikki kaikessa. Myös tuotteen hyvin kuivahko ja todella mattainen olemus  selittyy samalla – Aasiassa ilmankosteus ja lämpötila ovat aivan eri luokkaa kun meillä Euroopassa, joten tuotteetkin ovat täysin erilaisia. Kun esimerkiksi täällä meillä luodaan formula, joka ei mielestämme ole lainkaan tahmainen, voi se Aasiassa osoittautua aivan liian öljyiseksi.

Tätä tuotetta odotellaan siis saapuvaksi USA:n markkinoille ensi keväänä. INCI:ä kun katsoo, niin on selvästi varauduttu myös Euroopan valloitukseen, koska sisällys on ulkomuodoltaan EU:n lainsäädännön mukainen.

Tätä on siis hieman hankalahkoa levittää iholle täällä kuivassa keski-Euroopan ilmassa, mutta voin kuvitella tuotteen olevan niillä leveyspiireillä aivan unelma. Aurinkosuojahan tässä on melko korkea (SPF 30), sen voi päätellä jo ihan titaniumdioksidin määrästä. Jos joku miettii, mitä tuo PA+++ tarkoittaa, niin se on hiljalleen yleistymässä oleva ilmaus UVA-suojalle. Asteikko on + / ++ / +++, joista viimeisin on korkein.

Miten tämä sitten eroaa aiemmista BB-voiteista? Vähän enemmän kaikkea. Korkeampi aurinkosuoja, parempi peittävyys. Vähän hoitavampi, vähän enemmän sitä ja tätä. ”Vähän” kalliimpi myös.. Voisin väittää, ettei juuri mistään BB-voiteesta löydy titaniumdioksidia toisena ainesosana, suurimmasta osasta ei löydy ollenkaan. BB-voiteissa aurinkosuoja on useimmiten kemiallinen, esimerkiksi Ethylhexyl Methoxycinnamate. Titaniumdioksidi on siis fysikaalinen aurinkosuoja, eli se heijastaa auringonsäteet suoraan pois, kuin peili. Erittäin tehokas ja turvallinen. Muutoinhan tuosta CC:stä, niinkuin BB:istäkin löytyy silikoneja, ihoa hoitavia ainesosia, värejä, emollientteja ja sen semmoista aika tavallista päivä- & meikkivoidekamaa.

Oliko se upea? No olihan se. Maksaisinko siitä 70€? En todellakaan.

Aurinkosuojaa hiuksille

Nyt kun aurinko meille hieman näyttäytyy, pääsen vihdoin kirjoittamaan tästä ajankohtaisesta aiheesta: hiukset + aurinko! Hiuksia tulisi suojata kesäauringon aiheuttamilta vahingoilta ja rasitukselta samalla tavoin kuin ihoa – tosin jos pitää valita niin keskittykää edelleen pääsääntöisesti siihen ihoon, vaurioitunut tukka kyllä kasvaa aikanaan takaisin ja antaa anteeksi, toisin kuin iho. Mieluiten tietysti molempi parempi!

Hiuksella ei ihosta poiketen ole minkäänlaista luontaista suojautumismekanismia aurinkoa vastaan. Auringon UV-säteily vaurioittaa hiuksen rakennetta vaalennusaineen tapaan eikä se missään nimessä ole hellempi tapa vaalentaa tukkaa. Säteilyn seurauksena hiuksessa oleva vesi hajoaa ja siitä vapautuva happi hapettaa hiuksen omia väripigmenttejä – seurauksena vaaleampi hius. Samaan aikaan vapaat radikaalit vaurioittavat hiuksen pintakerrosta ja tuhoavat proteiineja. Lopputuloksena saattaakin olla rutikuiva käkkärä, jota ei välttämättä pelasteta enää parhaallakaan hoitonaamiolla.

Paras tapa suojata hiukset – kuten ihokin – on mekaanisesti peittää ne esimerkiksi  huivilla tai hatulla. Markkinoilla on myös paljon tuotteita, jotka sisältävät hiuksille tarkoitetun aurinkosuojan. UV-suoja-aineiden lisäksi hiusten aurinkotuotteet sisältävät aineita, jotka parantavat rakennetta ja silottavat – tietysti tässäkin se vaikutus kestää seuraavaan pesuun asti. Varsinaiset aurinkosuoja-aineet tuotteissa suojaavat kyllä hiusta jossain määrin ja estävät sen vaalenemista, mutta niihin pätee aurinkovoiteiden tavoin samat lainalaisuudet: käytä tarpeeksi ja tarpeeksi usein. Kemiallisten filttereiden teho hiipuu päivän mittaan, joten aamulla suihkaistu hoitosuihke ei suojaa välttämättä enää iltapäivällä.

Sain töistä alkukesästä mukaani Eclipsen Sun shampoon ja hiuksiinjätettävän hoitosuihkeen.

Eclipse Sun

Näitä näin myynnissä ainakin Hairstorella melko edulliseen pakettihintaan. Tuotteissa on ihana appelsiinin tuoksu ja mielestäni ihan kohtuullinen pesutehokin. INCI:t näyttää tältä.

Shampoo: Aqua, Sodium Laureth Sulfate, Cocamidopropyl Betaine, PEG-4 Rapeseed Amide, Polyquaternium-44, Sodium Chloride, Panthenol, PEG-7 Glyceryl Cocoate, Pyrus Malus Fruit Extract, Citrus Cinensis Fruit Extract, Ethylhexyl Methoxycinnamate, Parfum, Limonene, Linalool, Citronellol, Benzyl Alcohol, Potassium Sorbate, Sodium Benzoate, CI19140

Hoitosuihke: Aqua, Cetrimonium Chloride, Cetylstearyl Alcohol, Ethylhexyl Methoxycinnamate, Pyrus Malus Fruit Extract, Citrus Cinensis Fruit Extract, Panthenol, Parfum, Limonene, Linalool, Citronellol, Benzyl Alcohol, Potassium Sorbate, Sodium Benzoate, CI19140

Itse aurinkosuojahan löytyy INCI:stä nimellä Ethylhexyl Methoxycinnamate, joka on erittäin käytetty kemiallinen aurinkosuoja myös ihonhoitotuotteissa. Mikä näissä on hieman erikoista on pH. Hoitoaineet ovat tavallisestikin shampoita selvästi happamampia (pH pienempi), sillä happamuus sulkee hiussuomut tehden hiuksista kiiltävämmät. Emäs puolestaan avaa hiussuomuja. Shampoot yleensä ovat siis pH:ltaan neutraalimpia, ehkäpä siinä 6-7 kieppeillä (tästä johtuu myös niiden helpompi pilaantuminen vrt. hoitoaineisiin). Näissä tuotteissa ei pH:ssa juuri eroja ole, sillä hoitoaineen pH on melko tavanomainen 4,5, shampoon ollessa kuitenkin niinkin hapan kuin 5. Ehkäpä tällä pyritään suojaamaan hiusta mahdollisimman hyvin ja avaamalla suomuja mahdollisimman vähän.

Myös esimerkiksi Wellalta ja Goldwellilta löytyy ihanat tuotteet hiusten suojaamiseksi auringon tuhoilta. Mikäli mieli kaipaa kuitenkin jotain muuta, tai ei välttämättä halua investoida aurinkosuojatuotteisiin, voi hiukset suojata esimerkiksi monikäyttöisten tuotteiden äidillä, kookosöljyllä. Mähmähän siitä tulee lopputulokseksi, mutta vaikkapa rannalle tai urheiluun sopii varmaan ihan hyvin. Kookosöljy ravitsee ja hoitaa ihanasti myös päänahkaa!