Category Archives: Luottotuotteet

Aarteita apteekin hyllyltä

Piipahdin hiljattain Yliopiston Apteekissa ja ohimennen silmääni osui eräässä hyllynpäässä nököttävä tuote. Kyseessä oli Professorin atooppisen ihon hoitovoide, joka oli itselleni täysin uusi tuttavuus. YA:llahan on siis jonkin verran omaa tuotteenvalmistusta ja tämä Professorin-sarja sisältää vähän kaikenlaista voiteista yskänlääkkeisiin ja vitamiineihin.

WP_20140714_004 (674x1000)

Nappasin purkin käteeni todetakseni, että ainesosalistan perusteella aivan loistotavaraa. ”Sisältää keramideja” kiinnitti huomioni tietysti ensimmäisenä, sillä atopia + keramidit samassa asiayhteydessä on aina hyvä homma.

WP_20140714_006 (565x1000)

Lueskelin ainesosalistaa hetken ja totesin, että pakkohan se on ostaa. En löytänyt tuotteesta mitään, mitä olisin muuttanut, joten vaihtoehtoja ei juuri ollut. Voiteita on varastossa ihan riittämiin, mutta välillä eteen tulee tällaisia pakkohankintoja. Tällaista löytyy purkin sisältä:

WP_20140714_010 (565x1000)

On sheavoita, oliiviöljyä, keramideja ja vaikka mitä muuta. Nyt on sitä hoitavuutta ja kosteutta! Ei hajusteita ja säilöntäaineetkin aivan minimissä, joten sopii myös allergikoille ja pienille lapsille. No johan tällaisista aineilla tehdyllä tuotteella on varmasti hintaakin, pohdin itsekseni. Vilkaisu hintalappuun.. 11,90€. Voiko olla todellista? Olihan se. Auta armias kun valmistajana olisi joku selektiivinen merkki niin hinnassa olisi vielä ykkönen edessä. Hinnasta tietysti puuttuu ”tavallisten” tuotteiden mainosbudjetin osuus ja ylimääräiset tilpehöörit muutenkin. Erinomaista.

Eräs asia mitä arvostan kosmetiikassa on myös turhan pakkausmateriaalin karsiminen. En kestä painavia, kohtuuttoman suuria pakkauksia, jotka hyvällä tuurilla kätkevät sisäänsä 30ml jotain seerumia. Hyvällä tuurilla tällainen hökötys on vielä pakattu erilliseen ulkopakkaukseen. Suurin osa niistä selviäisi varmasti ydinräjähdyksestä ja jääkaudesta. Eräs Laurean opettajista kertoi, että oli tiputtanut tällaisen paksun lasisen voidepurkin vahingossa kylpyhuoneensa lavuaariin. Se halkesi. Siis ei purkki, vaan lavuaari. Tuli kallis voide.

Myös tästä edellä mainitusta syystä en suosi selektiivistä kosmetiikkaa. En todellakaan halua isoja pakkauksia tukkimaan kaappeja ja vielä maksaa siitä ekstraa, sillä tottahan ihmeessä sellaiset pakkaukset maksavat huomattavasti enemmän. Lasin ja muovin ekologisuuseroista voidaan aina keskustella, mutta ilmoittautukoon se, joka on vienyt paksun lasisen kosmetiikkapakkauksen kierrätykseen.

Tämä YA:n voide on pakattu varsin kevyeen pumppupulloon eikä erillistä ulkopakkausta ole. Arvostan. Materiaalia ei ole sen enempää, kuin on tarvis. Itse suosin pumppupulloja erityisesti mikrobiologisista syistä. Sinne ei pääse käsistä tai ilmasta bakteereja yhtään samalla tavalla, kuin avosuiseen purkkiin, jota lähmitään paljain sormin jatkuvasti. Tuubitkin ovat ihan ok samasta syystä, mutta pumput vielä parempia.

No millainen se sitten oli? Täydellinen. Juuri niin hyvä kuin osasin ainesosien perusteella toivoa. Laitoin yövoiteeksi kasvoille ja dekolteelle ja voin todeta, ettei iho ole koskaan ollut niin pehmeä aamulla. Tämä on varmasti loistotuote myös taiveihottumalle ja muille kuiville ihoalueille. Päivävoiteeksi ainakin näin kesällä hieman raskas (jopa minulle), mutta talven tullen varmasti mainio siihenkin tarkoitukseen. Tämä korvaa loistavasti edellisen luottotuotteeni Lumenen SOS-voiteen, jonka perään edelleen haikailen. On vaikea kuvitella, että joku kuivaihoinen ei pitäisi tästä, niin hurjasti itse miellyin tämän koostumukseen. Voisin veikata, että myös perioraalidermatiittini tykkää tämän ja A-DERMA:n steriilin voiteen yhdistelmästä. Hajusteettomat tuotteet alkavat vaivihkaa hiipiä minunkin kaappeihini enenevissä määrin.

Onko tämä jo jonkun luottotuote? Entä onko Professorin -sarja muuten tuttu?

Luomun lähteillä

Vihdoin tämäkin juttu, vastahan se on ikuisuuden pyörinyt luonnoksissa. Mitään suurta Raamatun totuutta ei ole luvassa, lähinnä omaa pohdintaani aiheesta ja arvoista. Välillä on hyvä aina muistuttaa, että tämä on yhden ihmisen henkilökohtainen blogi ja jutut täällä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni asioista. Ei siis kannata ottaa itseensä, jos satun olemaan eri mieltä jostain asiasta X. Tämä ei ole mikään valtion virallinen tietolähde. Absoluuttisia totuuksia on maailmassa hyvin vähän ja niistä kovinkaan moni ei ole valitettavasti osunut kosmetiikka-alalle. Tieto myös muuttuu jatkuvasti, joten hyvin piankin asiat voivat olla aivan toisin, kuin nyt väitetään. Se selviää sitten. Kaikkein eniten toivon asioiden herättävän keskustelua ja tiedon lisääntymistä. Tämän lyhyen julistuksen jälkeen asiaan!

Luomukosmetiikka – luonnonkosmetiikka – luonnonmukaisuus.. Sain aimo potin luonnontavaraa, kun opponoin viime vuonna luonnonkosmetiikkatuotteen tuotekehitysprosessia kuvanneen lopputyön. Ja siellähän oli minulle suurilta osin myös paljon tuntematonta asiaa. Rehellisesti voin sanoa, etten olisi osannut aiemmin kertoa ihan täysin oikeita luomukosmetiikan ja luonnonkosmetiikan määritelmiä ja miten ne eroavat toisistaan. Osasin kuvailla kumpaakin, mutta tuli opittua myös paljonpaljon uutta.

Luonnonkosmetiikasta toivotaan juttuja jatkuvasti. Totuus on, ettei minulla ole siitä kovinkaan paljon sanottavaa, koska en luonnonkosmetiikkaa juurikaan käytä tai seuraa alaa aktiivisesti. En ole koskaan löytänyt luonnonkosmetiikan tuomaa lisäarvoa, koska en henkilökohtaisesti näe synteettisten aineiden olevan huonompia. Luonnonkosmetiikassa käytetään paljon myös etanolia, joka tuntuu ajoittain nahassani epämiellyttävältä ja joidenkin luonnon raaka-aineiden mukanaantuomat vahvat tuoksut ovat myös liikaa makuuni. Lisäksi on vielä hinta, nimittäin opiskelijabudjetilla käytän ylimääräiset mieluummin muuhun kuin kosmetiikkaan, lisäksi olen bongannut itselleni hyvän tuotearsenaalin jo edullisesti. Mutta! Olenpa tökännyt kertaallen sormeni ripsiliimakippoon empiirisen tutkimuksen nimissä, joten päätin, ettei ne luonnonlitkut minua saisi hengiltä. Toimeen siis. Onhan se nyt vähintään kohtuullista, että jos louskutan täällä kosmetiikasta, niin pitää olla edes jotain sanottavaa kaikista asioista.

Aloitetaan lyhyellä määritelmällä luonnonkosmetiikasta ja luomukosmetiikasta. Nämä kaksi menevät iloisesti sekaisin jatkuvasti. Ensin luonnonkosmetiikka, jonka perusperiaate on se, ettei periaatetta oikeastaan ole. Kosmetiikkateollisuudessa ei ole konkreettista määrittelyä termille luonnonkosmetiikka ja se on totuus. Luonnonmukaista ja luomua viljellään mainonnassa huolettomasti, koska varsinaista lakia ei asiasta ole. Yleisesti ottaen luonnonkosmetiikalla tarkoitetaan kosmetiikkaa, joka on luonnollista alkuperää. Loogista. Huomioon otetaan tuotteen vaikutukset ympäristöön kaikilta osin, käytettyjen raaka-aineiden lisäksi esimerkiksi pakkaus ja hävittäminen. Luonnonkosmetiikka ei saa sisältää synteettisiä hajusteita, väriaineita, säilöntäaineita, antioksidantteja tai UV-filttereitä, vaan niiden tilalla on käytettävä luonnollista alkuperää olevia raaka-aineita. Kiellettyjä ainesosia ovat kaikki kosmetiikka-asetuksen 1223/2009 positiivilistojen aineet eli liitteet IV-VI. Kun otetaan huomioon, että monet positiivilistojen aineet ovat peräisin luonnosta, on tämä ehkä välillä hieman kummallista.

Lainsäädännön puuttuessa rehottavaa bisnestä on yritetty suitsia erilaisilla ekosertifikaateilla, jotka nekin ovat loppupeleissä puhdasta bisnestä. Sertifikaatteja on monia erilaisia ja tarvittaessa niitäkin voidaan yrityksissä keksiä itse. Mikä tahansa logo tuotteen kyljessä ei siis missään tapauksessa ole merkki ehdottomasta autuudesta. Sertifiointi voi maksaa hunajaa, joten pienillä valmistajilla ei ole aina mahdollisuutta tunnettuihin sertifikaatteihin, vaikka tuotteet olisivatkin putipuhtaita ja parhaita mahdollisia. Osa taas ei periaatteesta halua sertifioida. Myös sertifikaattien vaatimukset vaihtelevat, joten aikamoinen soppahan tässä on kasassa.

No luomu sitten. Ajatellaan, että määritelmä luomulaatuisille kosmetiikkatuotteille on, että tuotteet on tuotettu käyttämättä torjunta-aineita, keinotekoisia lannoitteita tai synteettisiä kemikaaleja. Tähänkään asiaan ei ole lainsäädännöllä mitään sanottavaa, joten sertifikaatit ovat ainoa mahdollinen tie varmistua luomulaatuisuudesta. Jälleen kerran vaatimukset vaihtelevat, usein luomulaatuisten raaka-aineiden prosentuaalisen määrän osalta. Ilman sertifikaattia taas ei voida todistaa, onko tuote oikeasti luomua vai ei. Hankalaa ja monimutkaista, siis aivan loputon viidakko. Luonnonkosmetiikka ei ole automaattisesti luomua ja jos luomutuotteeseen lisätään luonnonkosmetiikassa kiellettyjä aineita, se ei ole enää luonnonkosmetiikkaa. Nämä kaksi eivät siis ole toistensa synonyymejä eikä kumpikaan käsite ole toisen alla.

Mistä tämä sitten sai vihdoin kipinän testailla luonnonkosmetiikkaa? Jaan kanssanne nyt yhden loistavan ja yhden kammottavan kokemuksen luonnonkosmetiikan parissa. Samainen ystäväni, jonka lopputyön opponoin, kiikutti aiemmin minulle lahjaksi purkin vartalokuorintaa, koska olin valitellut Ranskan reissun jälkeistä kuivaakin kuivempaa ihoa. Siis vartalokuorintaa kuivaan ihoon? Kyllä. Jos joskus olen rakastunut palavasti, niin silloin viime vuoden keväällä, kun epäilevin käsin avasin Flow Kosmetiikan kookos-sitruuna himalajansuola-kuorinnan ja länttäsin epäilyttävää suolakidemömmöä iholleni. Suoraan luottotuotteeksi, KIITOS Minna! Tämä on täydellinen tuote, kannattaa kokeilla. Kuorintaominaisuus on ihan perusluokkaa, oikein hyvä, mutta paras osa tuotetta on se uskomaton pehmeys ja kosteutus, jonka se jättää iholle. Tämä lienee peräisin mm. kookosöljystä ja skvalaanista, jotka molemmat ovat oikeita kosteuspommeja. Skvalaanin alkuperäkin on eritelty, erinomaista. Ei tarvitse voidepurkkiin tarttua tämän jälkeen.

INCI: Butyrospermum Parkii Butter, Cocos Nucifera Oil, Olive Oil Squalane, Cetearyl Glucoside, Cetearyl Alcohol, Citrus Limonum Oil, Cocos Nucifera Extract, Grapefruit Seed Extract, Rosmarinus Officinalis Leaf Extract, Limonenekookos_sitruuna

Kuva lainattu flowkosmetiikka.fi, oma purkkini on nähnyt jo parhaat päivänsä.

Näin alkoi tutustumisretkeni luonnonkosmetiikan parissa. Seuraavaksi päätin tarttua in-Cosmetics-messuilta saatuun BalanceMe:n kasvoöljyyn. Kasvoöljyistä oli täälläkin puhetta joskus viime talvena, kun pohdittiin kovilla pakkasilla iholle jäätyvän kosteusvoiteen korvaajaa.

Voi pettymysten pettymys. En tiedä onko pahinta haju vai koostumus vai meneekö tuomio 50-50 molemmille. Haju oli yhdistelmä havua, tervaa ja etanolia, silmiä kirveli. Koostumus oli todella paksu ja öljynaamio oli kasvoilla vielä monen tunnin päästä. Levitykseen käytettävä pipetti oli surkeuden multihuipentuma. Hautasin sen syksyllä kaapin perälle ja säästin paukkupakkasia varten. Kaivoin sen uudestaan esiin, kun kasvovoiteen tilalle oli löydettävä vaihtoehto perioraalidermatiittia hoitaessa. Ajattelin mielessäni, ettei kukaan ole varmasti halunnut öljystä tarkoituksella tämän hajuista, joten sen on pakko olla ainesosiensa puolesta vähintään mikrobeja tappava. Listasta löytyykin ainakin siankärsämöä, joka on lääkekasvinakin käytetty moniparantaja. Öljy ei tehnyt iholleni ollenkaan huonoa, päinvastoin, mutta en vain pitänyt sen koostumuksesta. Enkä siitä loputtomasta rasvaisuudesta iholla. Ilolla siis luovun sen käytöstä löydettyäni iholle sopivan voiteen. En toki voi tuomita öljyä itsessään huonoksi (pipetti kyllä oikeasti on umpisurkea, toivottavasti maanantaikappale), joten todella tymäkkää kasvoöljyä etsivälle tämä varmasti on erittäin mieleinen. Pullon kyljessä on merkintä 100% natural origin eli täyttä tavaraa siis!

WP_20140628_003 (565x1000)

INCI: Prunus amygdalus dulcis (sweet almond) oil, Vitis vinifera (grape seed) oil, Aleurites moluccana (kukui) nut oil, Simmondsia chinensis (jojoba) oil, Rosa canina (rosehip) fruit oil, Mauritia flexuosa (buriti) oil, Moringa oleifera (moringa) seed oil, Camellia oleifera (camellia) oil, Tocopherol (vitamin E), Anthemis nobilis (Roman chamomile), Styrax benzoin (benzoin), Achillea millefolium (yarrow), Rosmarinus officinalis (rosemary) extract, Limonene, Linalool, Geraniol, Citronellol

En tiedä voiko tätä seuraavaa nimittää luonnontavaraksi tai edes luomuksi, mutta ainakin hyötykäyttöä se on. Otetaan enemmän välikevennyksenä. Tässä lähituotettu luomukuorinta eli 3 päivää keittimessä kuivaneet kahvinpurut. Voin todeta, ettei tuoksu ole enää niin huumaava kuin vastakeitetyssä kahvissa, mutta aina kannattaa kokeilla. Tempaisin purut suodattimesta, kaadoin vähän öljyä sekaan, lätkäisin iholle ja aloitin reippaan kuorinnan. Lopputulos: ihan kiva, ei moitittavaa ja tuoksukin oli ihan ok. Tuomio kuitenkin: roskaa, koska suihkukaapin putsauksessa meni triplasti kuorintaan kulunut aika.

WP_20130823_003 (500x282) WP_20130823_012 (500x355)

Miksi mielestäni synteettiset ainesosat sitten ovat yhtä hyviä? Maailmassa on paljon mielipidekysymyksiä, joissa totuus ei ole koskaan niin tai näin, vaan asettuu johonkin välimaastoon. Jokaisen tehtävä on sitten punnita niitä omia odotuksiaan, elämänkatsomustaan ja arvojaan ja sen jälkeen asettaa oma mielipiteensä haluamaansa kohtaan. Henkilökohtaisesti minulle arvokkaita asioita ovat tieteellinen tutkimus ja tuotekehitystyö, tuotteen sopivuus omalle iholleni, hinta ja saatavuus. Kaikkien näiden kohdalla synteettisesti tuotettu normikosmetiikka vetää mielestäni pidemmän korren. Aine on sama, jos sen kemiallinen rakenne on sama, huolimatta tuotantotavasta. Jos sitten haluaa välttää niitä aineita, jotka luonnonkosmetiikassa on kielletty automaattisesti, on tilanne tietenkin eri. Tällöin suuntaisin itsekin luonnonkosmetiikkahyllylle ja olisin varmasti valmis maksamaan ekstraa. Itse en kuitenkaan koe tarvetta näitä vältellä, koska aineet ovat mielestäni turvallisia. Mikäli tieto muuttuu, niin olen tietysti valmis muuttamaan mielipiteitäni uusinta tietoa vastaavaksi.

Toisaalta ymmärrän täysin luonnonmukaisten tuotteiden käyttäjien mielipiteet ja heille arvokkaat asiat. Jos jossain, niin tässä vastakkainasettelussa tullaan siihen periaatteeseen, ettei voida väittää asioiden olevan mustavalkoisia.  Itse väitän, että ekologisestakin näkökulmasta katsottuna hyvä synteettinen voi olla parempaa kuin huono luomu. Ongelma on, että huomattavasti normikuluttajaakin tietoisemman tallaajan on silkka mahdottomuus tietää kaikkia määritteitä voidakseen arvottaa tuotteet oikein. Vaikka siis sanon esimerkiksi tuotekehitystyön olevan minulle tärkeää, enhän millään voi tietää sen todellista määrää tuotteen takana. Tämä sama pätee myös luonnonmukaisiin tuotteisiin: on mahdotonta tietää, kuinka paljon enemmän tai vähemmän jotain määrettä tuotteessa lopulta on. Mikä siis on hyvää synteettistä ja mikä on huonoa luomua, siinäpä vasta pulma. Täyden totuuden keksijälle Nobel luvassa.

Kemikaalikimarassa oli viime syksynä hyvä kirjoitus aiheella ”Mitä et halunnut tietää luonnonkosmetiikasta”. Kirjoitus ei ole suinkaan puolueellinen, vaan pohtii luonnonkosmetiikan väittämiä samasta näkökulmasta, kuin normikosmetiikkaa. Usein luonnonkosmetiikka kantaa harteillaan jonkinlaista sankarin viittaa, eikä siellä puolella viliseviä mainoslupauksia ehkä tuomita yhtä herkästi kuin tavallisten tuotteiden lupauksia. Kannattaa lukaista myös jutun kommentit, siellä on todella mielenkiintoista keskustelua aiheesta. Erityisesti silmääni nappasi kommentti, jossa lukijan mielestä kosmetiikan käytön välttäminen on synonyymi luonnonkosmetiikan suosimiselle. Todella kiehtovaa huomata eri ajattelutapojen monimuotoisuus ja kuinka ihmiset tulkitsevat asioita eri tavalla.

Jatkan tätä tutustumiskierrosta myöhemmin luksuskosmetiikan pariin, joka itselleni on vähintään yhtä kaukaista kuin luonnonkosmetiikkakin. Olisi mukava kuulla muiden ajatuksia normikosmetiikasta sekä luonnonkosmetiikasta ja luomukosmetiikasta. Ovatko erot ja määrittelyt selviä ja millä perustein valitset tuotteet hyllystä?

Tuoksua, tuoksua

Kävin eilen kiertelmässä pitkästä aikaa tavallisten kauppojen kosmetiikkavalikoimia rakkaan ruotsinasukkiystäväni ja ikuisen huulikiiltoaddiktin J:n kanssa. Olipa virkistävä kokemus, kun normaalikosketus kosmetiikkaan ovat yleensä tukut. Hypisteltiin kaikkea uutta ja syynättiin (minä syynäsin) sisällyksiä.

Ostinkin jotain! The Body Shopista uuden tuoksun, vadelma-granaattiomena-vartalotuoksun, täydellinen. Lisäksi täydensin hamppukäsivoidevarastoni.

Itselläni on melko herkkä tuoksupää, eli olen aika kranttu hajuvesistä. Tietyntyypiset hajuvedet aiheuttavat välittömän päänsäryn, ja oikeastaan riittävä määrä mitä tahansa tuoksua tekee kyllä päivästä tuskaisen. Rakastan kevyen makeita ja raikkaita tuoksuja ja vuosikaudet olen käyttänyt pääsääntöisesti luottomerkkiäni Salvatore Ferragamon Incanto-sarjaa. Erityisesti Incanto Shine ja Bloom täydentyvät kerta toisensa jälkeen varastoihini. Ne ovat täydellisen kevyitä ja sopivan monikäyttöisiä. Ja ne pullot! Pure love. Jos olisi pakko valita yksi oma tuoksu, niin itselleni se olisi tuo ehdoton ykköshajuveteni Incanto Bloom.

Asiasta kukkaruukkuun. Törmäsin kuitenkin ostosreissulla melko mielenkiintoiseen sarjaan. Elite Paris, joka itselleni on ainakin tutumpi mallitoimistostaan Elite Models, on tuotu meikkisarjana Suomeenkin. En osaa sanoa, kuinka kauan se on täällä pyörinyt, mutta itse törmäsin siihen nyt ensi kertaa. Ihan kivannäköinen sarja ulkonäöllisesti ja brändikin varmaan kuluttajien silmissä ihan kelvollinen, mutta ne pakkaukset. Nappasin käteeni Lip Plumping turvottavan huulikiillon (päästäkseni kertomaan huulikiiltoaddiktoituneelle ystävälleni sen vaikuttavan aineen) vain huomatakseni, ettei siinä ollut lainkaan INCIä. Myös muutamasta seuraavasta tuotteesta puuttui sisällyslistat täysin, enkä ymmärrä miksi olin niin ajatuksissani, että vain jatkoin matkaa pettyneenä. En siis osaa nyt varmaksi sanoa, että puuttuiko sieltä kaikista purkeista merkinnät, mutta ainakin niistä, jotka käteeni otin. Surkeaa? Ja siinä huulikiillonkin kyljessä olisi kyllä ollut hyvin tilaa. Melko outoa.

Takaisin tuohon tuoksuostokseeni. Mitä muuta vartalotuoksupullosta löytyy kuin vettä ja tuoksuaineita? Yleensähän tuoksuissa on liuottimena myös tai vain pelkästään etanolia, mutta tästä sitä ei löydy. INCI näyttää tältä:
Water, PEG-40 Hydrogenated Castor Oil, Dipropylene Glycol, Polysorbate 20, Trideceth-7, Caprylyl Glycol, Fragrance, Honey, p-Anisic Acid, Hexyl Cinnamal , Citric Acid, Disodium EDTA, Sodium Hydroxide, Linalool, Citrus Medica Limonum (Lemon) Peel Oil, Citronellol, Limonene, Illicium Verum Oil, Ribes Nigrum (Black Currant) Bud Extract

Yllättävän paljon myös kaikkea muuta, mutta mitä ne siellä tekevät? Vesi on paljon käytetty liuotin, mutta öljyt eivät siihen liukene. Näin ollen vesi ja öljyfaasit pyrkivät erottumaan toisistaan ja normaalisti lopputuloksena olisi kaksi ”kerrosta”, joista öljykerros kevyempänä nousee pinnalle. Tämän estämiseksi tarvitaan näitä kahta faasia toisissaan kiinnipitäviä aineita eli emulgaattoreita (emulsifiers).

Emulgaattoreina näistä ylläolevista aineista toimivat PEG-40 Hydrogenated Castor Oil, Polysorbate 20 ja Trideceth-7. Dipropylene Glycol on humektantti, mutta toimii myös fiksatiivina. Fiksatiivi kiinnittää tuoksun iholle tunneiksi, muuten se haihtuisi hyvin nopeasti pois. Caprylyl Glycol on ihoa hoitava ja myös humektantti. Hunajaa (Mel) on jostain syystä x. Pullossa lukee, että tuetaan hunajan tuotantoa, joten ehkäpä silläkin on tarkoituksensa – hunaja on kyllä ihoa hoitava ja kosteuttava sekin.  p-Anisic Acid, Citric Acid ja Sodium Hydroxide ovat pH:n säätäjiä ja Disodium EDTA on kelatoiva aine, eli sitoo itseensä metalleja. Loppulista onkin sitten tuoksuaineita.

Vartalotuoksun ei ole tarkoituskaan olla koko päivän kestävä parfyymi. Tämä ei siis todellakaan haise kovin voimakkaasti pitkään, mutta on juuri sopivan kevyt päiväkäyttöön, ainakin itselleni.

INCI-kauhu

Kohtaan todella usein ennakkoluuloja siitä, että kaikki käyttämäni tuotteet olisi valikoitu millintarkkuudella ja pitkällisen INCIn syynäyksen jälkeen. Näin ei todellakaan ole. Valkkaan käyttööni paljon uusia tuotteita ihan nappaamalla hyllystä kivan nimen, purkin tai tuoksun perusteella. Tukussa töissä ollessa tämä on toki melko helppoa, paljon uusia tuotteita tulee henkilökunnalle kokeiluun ihan automaattisesti niiden tullessa myyntiin. Osan käytän itse, osa lähtee matkalle eteenpäin, mutta kaikkea haluan aina kokeilla.

Tämä ei tietysti tarkoita sitä, ettenkö lähestulkoon aina vilkaisisi läpi sisällystä. Itselläni ei tosin ole oikeastaan juuri mitään aineita, joita tuotteita valitessa välttäisin. Vältän ainoastaan paljon etanolia sisältäviä tuotteita, koska ne useimmiten kipristelevät kuivaa nahkaani melko ikävästi. Tästä johtuen hyllystäni ei paljonkaan luonnonkosmetiikkaa löydy, en ole vain koskaan päätynyt sille tielle.

En todellakaan kammoksu sulfaatteja, mun kuontalo ei takuuvarmasti puhdistu millään Cocamidopropyl Betaine:lla, joten en vältä shampoissani natriumlauryyli- tai natriumlauryylieetterisulfaatteja (Sodium Lauryl/Laureth Sulfate). Silikonit ei oo ikinä tehny mun hiukselle tai nahalle mitään epämiellyttävää, joten niiden mukanaolo ei ole ongelma. Parabeeneista varmaan kaikki tätä blogia vähänkään lukeneet tietää allekirjoittaneen kannan, mutta totean nyt vielä, että valitsen AINA mieluummin parabeeneja, kuin esimerkiksi formaldehydin vapauttajia sisältäviä tuotteita. Synteettiset hajusteet.. no mitäs siitä sitten taas sanoisi, en vieläkään välitä onko mun ruusuntuoksu tehty labrassa vai murskaamalla miljoona tonnia ruusuja kun se kerran on sama aine, geranioli. Mineraaliöljyt puolestaan menee samaan kategoriaan silikonien kanssa, ei oo koskaan tehny mulle mitään haittaa, joten no problem. Tässä nyt vain muutama esimerkki aineista, joiden poissaololla kovasti nykyään markkinoidaan kosmetiikkaa ja omasta mielestäni usein melko turhaan. Ei tietenkään pidä mennä väkisin ostamaan itselleen tuotetta, joka sisältää pelkkää ”roskaa”. Tarkoitan tällä postauksella sitä, että jos siellä tuotteessa on mukana pari ainesosaa, jotka ei paranna kaikkia vaivoja, niin se ei ole ongelma. Kokonaisuus ratkaisee aina.

Näin ollen hyllyistäni löytyy kaikenlaista laidasta laitaan. Ajattelinkin ottaa esimerkiksi yhden aivan ultimate-lempituotteistani, jonka rakas ystäväni & tuleva kollegani S toi minulle tuliaisiksi rapakon takaiselta reissultaan.

Victoria’s Secretin Love Spell Hand & Body Cream. I love it! Siinä on kaikkea mahdollista: mineraaliöljyä (paljon), parabeeneja, synteettisiä hajusteita (paljon), silikoneja ja synteettisiä väriaineita. Ja rakastan sitä aivan ehdoitta! Tämä on takuulla yksi ihanimpia voiteita, mitä olen koskaan kokeillut – saati omistanut. Se jättää ihon silkinpehmeäksi ja tekee siitä pitkään terveennäköisen ja kosteutetun; kaikenpäälle tuoksuu kuin Saaronin lilja.

Tässä ei nyt ole takana mitään sen kummempaa asiaa, kuin se, ettei kaikki todellakaan ole aina niin mustavalkoista.  INCI:en sairaalloisessa syynäyksessäkään ei ole mitään järkeä, jos itsellä ei ihan oikeasti ole jotain painavaa syytä välttää jotain tiettyjä ainesosia. Siis jotain muuta syytä kuin kuulopuheet, keskustelupalstat tai mainokset.

Luottotuoteongelma

Luottotuotteeni nro. 1, Tangle Teezer-hiusharjani on tuottanut minulle aikojen saatossa ”ongelman”, jonka myötä tiemme saattavat lähteä hetkeksi kulkemaan eri suuntiin. ”Ongelma” on seuraavanlainen. Hitaasti, mutta varmasti näiden kuluneiden 3-4 vuoden ajan Tangle on vahvistanut kuontaloni siihen pisteeseen, ettei sen teho enää riitä selvittämään tuuhentuneita hiuksiani.

Kiinnitin tähän huomiota kyllä jo pidemmän aikaa sitten, sillä jatkuvasti hiuspehkon selvittämiseen kuluu enemmän ja enemmän aikaa, hiuksia joutuu jakamaan osioihin ja harjaamiseen kuluu helposti kymmenkertainen aika entisaikoihin verrattuna. Aloin sitten oikein kunnolla mittelöimään hiuksiani ja kyllä, nehän ovat oikeasti aika paksut ja tuuheat. Meininki on aivan toinen kuin muutamia vuosia sitten. Tällöin märkä tukkani oli ponnarilla läpimitaltaan ehkäpä peukalon luokkaa – nyt saan ottaa siitä reilusti koko kämmenellä kiinni. Hiukseni myös kasvavat sitä tahtia, että jopa kampaajaystäväni kauhistelevat välillä sitä vauhtia. Maaliskuussa viimeksi värjäyttämäni kokopääraidat menevät nyt korvien kohdalla, oma värini (joka on melko kylmänvaalea, n. 8-9 luokkaa) on siis hyvää vauhtia saamassa vallan.

Ruokavalion piikkiin ei mene, syön yhtä huonosti kuin aina ennenkin, enkä muitakaan elintapoja ole parantanut. Kampaamotuotteita käytän samoissa määrin kuin aiemminkin viimeisen 6-7 vuoden ajan. En keksi hiustenkasvulle mitään muuta syytä, kuin Tangle Teezerin. Yhä enenevissä määrin joudun setvimään hiukseni Roger Paran aukikampausharjalla, koska Tangle ei pysty niitä siedettävässä ajassa selvittämään pahimmista sotkuista. En kuitenkaan missään nimessä aio kokonaan luopua sen käytöstä, vaan käytän sitä kaikkina mahdollisina hetkinä hiusten ollessa vähemmän sotkuiset. On myös muuten erinomainen apuväline hiusnaamion ja hoitoaineen levittämisessä.

Kesä-Herbinaa

Kesäterveisiä taas Berneriltä. Oli pakko käydä santsaamassa tavaraa, koska seuraavan kerran pääsen sinne sitten vasta ensi vuonna. Tein vain ihan pikaisen extemporee-reissun ystäväni A:n kanssa. Koska aikaa ei ollut kuin vajaa tunti, ei heräteostoksia tullut nyt ihan hirveästi. Aikalailla peruskamaa ja pari kesähuulipunaa, jokunen kynsilakka. Nyt kun muistan niin huomautan, että näin ensimmäistä kertaa Mavalalta sellaisen kynsilakkaa kuivattavan aerosolin, josta itse kirjoittelin tässä postauksessa. Kenties olen vain aina kävellyt sen ohi ja se onkin ollut markkinoilla jo ikuisuuden, mutta kiinnitin siihen huomiota nyt ensi kertaa.

Tutkiskellessani ostoksiani (ja ylipäätään kaappieni sisältöjä) huomasin käyttäväni huomattavan paljon suomalaista kosmetiikkaa, ennen kaikkea Herbinaa ja Lumenea. Ajattelinkin tänään hieman esitellä melko harvoin palstoilta tilaa saavaa Herbinaa ja kyseisen merkin omia suosikkejani. Kuulen melko usein kommenttia, että luulisi kaltaiseni alan ihmisen käyttävän vain parhaita merkkejä, kuten Sensaita, Dioria etc. Näin ei todellakaan ole. En ole koskaan ollut kovin merkki- tai brändiuskollinen käyttäjä minkäänlaisten tuotteiden kanssa, eikä kosmetiikka tee poikkeusta.

Tietysti olen kokeillut Lancomet, Guerlainit, Sensait ja Diorit poikineen, enkä todellakaan voi väittää, etteivät esimerkiksi Sensain tuotteet olisi TODELLA hyviä. Homman nimi vaan on, että kun minusta myös jotkut esim. juuri Herbinan tuotteet ovat TODELLA hyviä, niin en nää syytä maksaa toisen merkin tuotteesta 10x kalliimpaa hintaa. Sisällöltään jotkut kalliiden merkkien tuotteet eivät ole Pirkka silmänympärysvoidetta (joka on muuten oikein hyvä silmänympärysvoide) kummempia, joten aina kallis hinta ei suoraan kieli tehokkuudesta. Itselleni ulkopakkaus ei ole mitenkään kovin ratkaiseva, merkitystä on vain sisällön toimivuudella. Joskus myös yllättäen edullisempien merkkien pakkaukset voivat olla kalliiden merkkien superlasipumppupulloja helppokäyttöisempiä. Enkä tee sillä luomivärirasian ympärillä olevalla samettipussukallakaan yhtään mitään.

Herbinaa siis. Tässä omia suosikkejani. Kuvasta puuttuu Herbinan Ruusuvesi, joka on lempparikasvoveteni tällä hetkellä.

Muutamasta voisin sanoa jotain. Herbinan puhdistusvaahto (alarivissä poikittain) on perusputsarini. Olen monikäyttötuotteiden ystävä, joten haluan kaikki meikkini irti samalla aineella. Tämä on se. Olen todennut tämän myös erittäin hyväksi ripsienpidennysten puhdistukseen, vaikka se ei olekaan täysin öljytön. En ole kuitenkaan huomannut vaahdon koskaan vaikuttanut pidennysteni pysyvyyteen. Riittoisakin on – ja edullinen.
INCI: Aqua, Decyl Glucoside, Glycerin, Cocamidopropyl Betaine, Xylitol, Phenoxyethanol, Camellia Sinensis (White tea) Leaf Extract, PEG-75 Shea Butter Glycerides, Allantoin, Disodium Laureth Sulfosuccinate, Undecylenamidopropyl Betaine, Hydrolyzed Cottonseed Protein, Methylparaben, Propylene Glycol, Propylparaben, Ethylparaben, Benzophenone-4, Lactic Acid , Sodium Benzoate, Potassium Sorbate, Parfum, CI 42051

Herbina Luomuruusu vartalovoiteeseen hurahdin täysin samantien. Ostin sitä viimeksi ensi kertaa ja pidin todella kovasti. Ihana, mieto tuoksu ja ennenkaikkea imeytyy nopeasti ja kosteuttaa pitkään. Onhan niitä nopeasti imeytyviä muitakin, mutta tässä oli vaan se joku juttu.  Tässä ei parafiiniöljyä ole eikä glyseroliakaan kovin paljon, joten ihotuntuma on oikein mukava ja kalvoton.
INCI: Aqua, Caprylic/Capric Triglyceride, Canola Oil, Dicaprylyl Ether, Cetearyl Alcohol, Glyceryl Stearate Citrate, Propanediol, Glyceryl Stearate, Butyrospermum Parkii (Shea) Butter, Glycerin, Rosa Damascena (Rose) Flower Water, Acacia Senegal Gum, Xanthan Gum, Phenoxyethanol, Sodium Citrate, Tocopheryl Acetate, Benzoic Acid, Dehydroacetic Acid, Tetrasodium Iminodisuccinate, Parfum, Linalool, Limonene

Herbinan kuivashampoo on ihan ykkönen. Keskustelimme tänään ystäväni A:n kanssa, että kaikista testaamistamme kuivashampoista tämä on mahdollisesti paras. Raikas, puhdas tuoksu ja tarpeeksi ponnetta, edullinen tämäkin. Good stuff, suosittelen.
INCI: Butane, Alcohol Denat., Propane, Solanum Tuberosum (Potato) Starch, Aluminum Starch Octenylsuccinate, Cocotrimonium Methosulfate, Aqua, Hydrated Silica, Parfum, Limonene

Lopuksi vielä terveisiä auringosta nauttivalta vanhalta rouvalta. Ruoho oli maukasta.

Uusi luottotuote!

Oikein ihanaa alkanutta viikkoa kaikille. Lukijamäärät ovat melko radikaalisti lisääntyneet, mukava huomata, että asiat kiinnostaa tavanomaisia tuotearvioita syvemmältäkin.

Tänään ajattelin ottaa kuitenkin hieman kevyemmän linjan ja esitellä tuotteen, joka ponnahti heti uudeksi luottotuotteekseni. Olen jo aiemminkin valittanut useaan otteeseen kuolemankuivasta ihostani, joka tipahtaa päältä heti tilaisuuden tullen varsinkin näin talvisin. Nyt olen vihdoin löytänyt sopivan kasvovoiteen, joka yksinään riittää tyydyttämään talvi-ihoni ja pitämään sen kosteutettuna. Tässä se on: Lumene SOS Cream!

Parasta tilanteessa on tietysti se, että ks. tuotetta saa vaivattomasti lähes mistä tahansa. Itselleni tämä päätyi kokeiluun puolivahingossa, kun sain sen mukaani Lumenelta erään kouluprojektivisiitin yhteydessä. 5 min SOS Cream – Rauhoittava tehovoide lupaa palauttaa ihon hyvinvoinnin viidessä minuutissa ja sitä voi käyttää aina tarvittaessa kuivan ja karhean ihon hoitoon. Itselleni on aivan sama, kuinka nopeasti tuote toimii, kun se kerran toimii.

Itse olen käyttänyt tätä aamuin illoin normaalin kosteusvoiteen tapaan näin pahimmilla ilmoilla ja ei kyllä voisi iho voida paremmin. Seka- tai rasvaiseen ihotyyppiin taipuvalle tämä on takuuvarmasti liian raskas jokapäiväiseen käyttöön, mutta varmasti toimiva ja tehokas pikakuuri silloin tällöin vaikka spesifimmälle alueelle käytettynä. Sokoksen verkkokauppa näytti myyvän tätä nyt erikoishintaan 13,90€ (norm. 19,90€)/ 50ml, joten mistään sietämättömän kalliista herkusta ei ole kyse. Normaalikäytössä oleva Vichyn voiteeni kustantaa kuitenkin sen reilu 20€, joten ei paljon kirpaise tällainen. Aion takuuvarmasti ostaa itselleni toisen tämän putelin tultua elämänsä ehtoolle.

Mitä voide sitten sisältää?

Triglyseridejä, sheavoita, skvalaania (pitkäketjuinen hiilivety), panthenolia, aminohappoja etc etc, koko INCI on täynnä kosteuttajia, humektantteja, emollientteja ja ihoa hoitavia aineita. Pääasiallisena säilöntäaineena tuossa on fenoksietanoli (phenoxyethanol). Itseäni kiinnostaa erityisesti nuo peptidit tuolla lopussa. Muutamaan tutkimukseen perehdyttyäni olen aika optimistinen peptidien vaikutustehosta, vaikkei niitä tässä nyt kovin merkittävää määrää olekaan.

Nopeasti tuosta hydrauksesta eli Hydrogenated.. (esim hydrogenated olive oil) tarkoittaa hydrogenoitua öljyä, ts. kemiallisesti käsiteltyä öljyä, johon on lisätty vetyä (hydrogen=vety). Näin juoksevia kasvirasvoja saadaan kovetettua. Reaktiossa hiilirungossa olevat kaksoissidokset pelkistyvät yksöissidoksiksi kun mukaan liittyy lisää vetyä. Hydrogenoinnilla varmistetaan myös öljyjen ”laatua”: hydratut öljyt säilyvät pidempään eivätkä eltaannu yhtä helposti. Tämä ei ole vain hyvä asia – elintarviketeollisuuden kannalta hankalia ovat transrasvat, joita voi syntyä sivureaktiona. Siinä tämän päivän kemian osuus.

Summasummarum – kokeilkaa tätä tuotetta!