Aihearkisto: Yleistä

5 v.!

Blogille tulee ikää tänään 5 vuotta. Hurraa! Tässä ajassa on mukaan tarttunut kaksi tutkintoa ja alati kasvava tietoisuus siitä, kuinka vähän tietää yhtään mistään mitään, mutta myös blogille nelinumeroinen määrä Facebook-tykkääjiä ja yhteensä miltei puoli miljoonaa katselukertaa, wau! Suurensuuri kiitos teille kaikille, jotka kirjoituksiani lueskelette, hyvin ailahtelevaisesta kirjoitustahdista huolimatta.

il_340x270-1088655697_dd9fkuva: etsy

PARABEENIT osa I: Mitä ovat ksenoestrogeenit?

Tästä alka parabeeneja käsittelevä juttusarja eli farmaseutin tutkintoon kirjoittamani kandityö pilkottuna pienempiin osiin. Kieli on blogin tutusta tyylistä poiketen vähän vähemmän notkeaa, mutta en nähnyt järkeväksi alkaa editoida tekstiä toiseen muotoon. Jätän myös kirjallisuusviitteet paikalleen, jos tarkempi perehtyminen kiinnostaa jotakuta. Lähdeluetteleon linkki löytyy tekstin lopusta. Seuraavassa osuudessa enemmän parabeenien toiminnasta!

******

Ksenoestrogeenit ovat kemikaaleja, jotka pystyvät jäljittelemään ihmiskehon estrogeenin toimintaa ja kiinnittymään estrogeenireseptoreihin (Paterni ym. 2016). Ksenoestrogeenien tehokkuus ja kyky tarttua reseptoreihin vaihtelevat aineesta riippuen. Ne pystyvät käynnistämään kehossa estrogeenivälitteisiä reaktioita. Nämä reaktiot voivat joissain tapauksissa olla elimistölle hyödyllisiä, mutta lähtökohtaisesti toimintaa pidetään haitallisena. Ksenoestrogeenit voivat olla peräisin synteettisistä tai luonnonmukaisista lähteistä. Suurimman luonnosta peräisin olevan ksenoestrogeenien ryhmän muodostavat fytoestrogeenit eli kasviestrogeenit, joista tyypillisin on soija ja sen sisältämät isoflavonoidit. Synteettiset ksenoestrogeenit puolestaan ovat ihmisen valmistamia kemikaaleja, joita käytetään runsaasti teollisuuden eri aloilla. Synteettiset ksenoestrogeenit voivat häiritä endokriinista järjestelmää ja aiheuttaa terveyshaittoja. Joidenkin tulkintojen mukaan ksenoestrogeeneiksi luetaan vain synteettiset ksenoestrogeenit ja esimerkiksi fytoestrogeenit ja lääkkeelliset estrogeenit luokitellaan omiksi ryhmikseen (Darbre 2006). Synteettiset ksenoestrogeenit luokitellaan hormonaalisiksi haitta-aineiksi eli ns. EDC-aineiksi (endocrine disrupting compounds) (Paterni ym. 2006). Crisp ym. (1998) määrittelivät hormonaaliset haitta-aineet sellaisiksi kemikaaleiksi, jotka häiritsevät kehon luontaisten hormonien synteesiä, erittymistä, kuljetusta, sitoutumista, toimintaa tai eliminaatiota. Näillä hormoneilla puolestaan on vaikutusta homeostaasin ylläpitoon, lisääntymiskykyyn, kehitykseen ja/tai käyttäytymiseen.

shutterstock_68732062 (500x366)

Parabeenit eli parahydroksibentsoaatit ovat säilöntäaineita, joita käytetään runsaasti lääkevalmisteissa, kosmeettisissa tuotteissa ja elintarvikkeissa (Soni ym. 2005; Campbell ym. 2015). Ne estävät tehokkaasti monien erilaisten mikrobien kasvua, ja ovat siksi varsin suosittuja. Parabeenien keskeisiä etuja ovat pitkästä käytöstä kertynyt tunnettuus, tehokkuus, edullisuus ja helppokäyttöisyys. Ne ovat käytössä kaikkialla maailmassa eivätkä juuri aiheuta allergisia reaktioita. Huolenaiheena on parabeenien mahdollinen kyky jäljitellä kehon pääasiallisen luontaisen estrogeenin, 17β-estradiolin, toimintaa (Routledge ym. 1998). Erityisiä ongelmia hormonivaikutus saattaisi aiheuttaa esimerkiksi miesten lisääntymiskyvylle ja hedelmällisyydelle. Parabeenien yhteys syöpäkasvaimiin – etenkin rintasyöpään – on myös aiheuttanut huolta. Rintasyöpäkasvaimista on löydetty parabeeneja ja tiedossa on, että osa syöpäsoluista reagoi nimenomaan estrogeeniin. Ksenoestrogeeneista on esitetty hypoteesi, jonka mukaan ne voisivat vaikuttaa jo sikiön kehitykseen kohdussa (Golden ym. 2005). Monelle heikolle estrogeeniselle kemikaalille altistuminen voisi vaikuttaa sukuelinten kehittymiseen ja tätä kautta hedelmällisyyteen. Hypoteesin mukaan ne saattaisivat myös altistaa erilaisille syöville tai muille terveysongelmille myöhemmin elämässä (Harvey ja Darbre 2004).

Lähteet

Elonmerkkejä

Kun on tarpeeksi pitkään poissa, niin palaamisesta tulee aina vain vaikeampaa. Keväällä ajattelin, että keskityn loppurutistukseen ja kandin palautettuani palaan blogin pariin. Sitten valmistuin, tuli kesä ja jäinkin kesälomalle. Kesäloman aikana käväisin kerran tai kaksi maksamassa laskut koneella, muutoin viipotin kaikkialla paitsi blogin äärellä. Kesä kääntyi syksyksi ja on ollut aika palata arkeen. Nyt on aika ottaa myös tämä harppaus takaisin blogin pariin ja totutella kirjoittamiseen. Oikeasti tilanne on se, että sairastuin elämäni ensimmäiseen enterorokkoon (tai ylipäätään mihinkään rokkoon) 27-vuotiaana ja mietin jotain keinoa kuluttaa aikaa. Täydellistä blogiaikaa siis, varsinkin nyt kun kuumeosuus on takana ja rokko-osuus on ainakin vielä varsin armollinen.

Toden totta, valmistuin siis ajallaan ja nykyisin kuljeskelen päivät valkoisessa takissa, jonka rintamuksessa roikkuvassa nimikyltissä lukee farmaseutti. Aloitin työt lisäksi apteekin lääkeneuvontayksikössä, joten olen osan viikosta myös puhelin- ja chatfarmaseutti, aivan huippukivaa työtä.

Blogi on ollut ajatuksissani useasti ja paljon juttuja on kertynyt korvan taa. Kunpa ne vaan kirjoittaisivat itsensä juttujen muotoon yhtä sujuvasti kun pyörivät päässäni. Toimeen sitten! Aloitetaan pehmeällä paluulla arkeen, nimittäin kandityöni lopputuloksella. Rakastuin aiheeseeni palavasti kirjoitustyön aikana ja lopulta teksti syntyikin aika vaivattomasti. Toki varmasti tähän vaikuttivat vielä tuoreessa muistissa oleva edellinen lopputyöprosessi ja itse räätälöity aihe. Kanditöillä ei ole opinnäytetöiden Theseus-tietokannan kaltaista julkista webtietokantaa, joten ajattelin julkaista työni täällä blogissa juttusarjana. Aiheena on parabeenien ksenoestrogeeniys ja kyseessä tosiaan kirjallisuuskatsaus, eli mitä kaikenlaisia tutkimuksia aiheesta on tehty vuosikymmenien aikana ja mitä niistä voi päätellä. Sen verran voin ennakkoon spoilata, että lopputulos on kaikkien kunnon tutkimusten tapaan sellainen saattaa olla tai sitten ei ehkä kuitenkaan.

Huhtikuun kuulumiset

Olin aikeissa kirjoittaa, että ensimmäinen viikko harjoittelua on takana, mutta kappas vaan, niitähän on mennyt jo kolme. Päivät ja viikot kuluu kyllä tosi hurjaa vauhtia, kun on paljon väkeä ja paljon tekemistä. Summa summarum, työt ovat sujuneet oikein hyvin ja olen viihtynyt loistavasti. Turkin reissukin oli aivan mahtava, tosin erityistä palautetta on annettava itselleni epäonnistuneesta aurinkosuojapolitiikasta. Kosmetiikkapakkauksistani unohtui aurinkosuoja kokonaan. Siis kuka unohtaa aurinkovoiteen kotiin jos on lähdössä etelään, kysyn vaan. Aurinkorasvaa onneksi löytyi matkan varrelta, mutta tarina ei suinkaan päättynyt onnellisesti. Estenomi-Annina oli sitä mieltä, ettei ensimmäisenä päivänä aurinko paistanut niin kovasti, että aurinkosuojaa olisi tarvinnut. Ollenkaan. Todella huono ajatus, toivoo nimimerkki läpeensä umpipalanut. Vaihdoin nahkani useampaankin kertaan, mutta nyt tilanne on jo voiton puolella. Muutamakin vanha sanonta toimii tässä yhteydessä, kuten ne kuuluisat suutarin lasten kengät ja perinteinen älkää tehkö niinkuin minä teen vaan niinkun minä sanon.

Ja sitten se tärkein. Kosmetiikka, kuinka olen sinua kaivannutkaan! Harjoitteluapteekissani on suuren suuri kosmetiikkavalikoima täynnä uusia tuttavuuksia. Ylipäätään apteekkikosmetiikka on aiemmin ollut melko tuntematon osa-alue, mutta yhteinen tulevaisuutemme näyttää hyvin lupaavalta. Vaikein osuus taitaa olla purnukoiden jättäminen hyllylle, koska kotiini ei tosiaankaan tarvita yhtäkään lisää. Erityisesti ACOlta löytyisi itseäni kiehtova 25+-ihonhoitosarja, mutta en ole vielä päässyt yli purkkien anti-age-merkinnästä. Myös mineraalimeikkien parissa on tullut viime päivinä pyörittyä ja niitä onkin pieni paketti tilauksessa. Näistä lisää sitten, kun tavarat saapuvat!

Olen myös päivittänyt lisäravinnevarastoni ajan tasalle ja tarkoituksena on pian tehdä juttu päivittäisestä ”lääkityksestä” eli vitamiineista ja muista ravintolisistä, joita tulee vedettyä napaan. Muutamista ravintolisistä on hieman painavampaakin sanottavaa, nimittäin jotain huomattavaa eroakin on saatu aikaan.

Tämä oli tällainen nopea kuulumisten päivitys, koska aamulla odottavat työt ja illalla vapunvietto. Vappuiloa siis kaikille ja sormet ristiin, ettei huomenna tule taivaalta mitään nestemäistä!

Pikkupakkaamista

Kävipä tuuri. Työharjoitteluni alkamisen ja kevään viimeisen tentin väliin jää sopivasti reilun viikon mittainen rako, joten sain päähäni pakata laukkuni ja suunnata aurinkoon. Lähdemmekin siis Turkkiin huomenna! Täältä tullaan aurinko. Tämä tarkoittaa toki myös sitä, että kevään opinnot tosiaan ovat pulkassa ja kaikki on hyväksytysti suoritettu. Huh, helpotus.

Tässä riipiessäni tavaroitani kasaan ja tutkiessani matkavalmiudessa olevaa valtavaa kosmetiikkavuorta, sain ajatuksen hieman käytännönläheisemmästä jutusta. Oletko sinäkin sellainen, joka ostaa kustannussyistä shampoot ja hoitsikat litran pulloissa ja hajuvedet laivalta vähintään 50 ml pakkauksissa? Jos vartalovoidetta saa 500 gramman tankin, niin sellainen on ehdottomasti saatava. Yritähän niitä nyt sitten sovitella laukkuun viikon matkalle. Matkakosmetiikkapakkauksiahan on toki ollut myynnissä maailman sivu, mutta se yleisin myynnissä oleva melko kovasta muovista tehty pullo on mielestäni typerin pakkausmuoto ikinä. Sinne saa sisään ehkä hoitoaineen ja jonkun voiteen, mutta ulos niitä on turha haaveilla saavansa ainakaan siinä määrin, että pulloa voisi koskaan saada putsattua ja käytettyä uudelleen. Ei onnistu. Kertakäyttöisiksi ne ovat mielestäni aika tyyriitä, muistan sellaisesta setistä maksaneeni joskus kyllä ainakin 10€.

Vaihtoehtojakin kuitenkin löytyy! Sain Pakkaustukulta paketin pieniä purkkeja, pulloja ja tuubeja, jotka ovat täydellisiä matkaa ajatellen. Suurimmat suosikkini ovat ehdottomasti pienet suihkepullot, joihin saa haluamaansa lomatuoksua mukaan sopivan määrän ilman, että tarvitsee pelätä valtavan lasipullokompleksin hajoavan laukussa. Kevyisiin metallipurkkeihin saa mukaansa vaikka useammankin suosikkituotteensa, eikä tarvitse valikoida minkä niistä puolen kilon painoisista rasvatörpöistä roudaa mukanaan. Täydellistä.

alumiinirasia_100_ml_1_170x250
kuvat pakkaustukku.fi

Toki on aiemminkin käynyt mielessäni, että pakkauksia varmasti olisi saatavilla jostain tukusta, mutta mitäpä sitä jollain 100 kappaleen satsilla tekisi? Pakkaustukulta saa onneksi tilattua vaikka vain sen yhden kappaleen haluamaansa purkkia tai pulloa. Ja hinta liikkuu sitten siinä parissa kymmenessä sentissä, varsin budjettiratkaisu kaiken päälle. Voi laittaa elämän risaiseksi ja tilata vaikka kaksi.

Matkailun lisäksi kuljetan muutaman tuotteen arsenaalia mukanani laukussa päivittäin. Pikkuiset pakkaukset ovat erinomaisia tähänkin, eikä niitä alkuperäisiä tuotteitakaan tarvitse sitten etsiä kiireessä sadasta laukusta. Mikäli joukossa on kotikosmetiikkakemistejä, niin huulipuna- ja huulirasvahylsyt olisivat varmasti hyödyllisiä niihin kokkailuihin!

Nyt olisi aika heitellä viimeiset roinat laukkuun ja jättää tämä hyytävä maailmankolkka hetkeksi taakse. Adios!

Tuotteet saatu yhteistyössä blogin kautta.

Miksi kosmetiikkaa ja lääkeainetta ei voi verrata?

Juttuhan on nyt niin, että INCImixin täytyy alkaa laajentua farmasian puolelle, tai muuten vähän aikaa jatkunut hiljaisuus jatkuu entisestään. Etäännyn hälyyttävää vauhtia kosmetiikasta ja lähennyn vielä hälyttävämpää vauhtia kaikenlaisten reseptoreiden ja antagonistien ja salpaajien kanssa. Ei hyvä ollenkaan. Pari hetkeä sitten olin tähänastisen elämäni karmeimmassa tentissä kun farmaseuttikoulutuksen kuolematon, legendaarinen ykkössuosikki Systemaattinen farmakologia mätkähti eteeni. En ollut ehtinyt lukea tenttiin kuin ehkä 1/10 tarvittavasta määrästä, mutta menin kuitenkin ihmettelemään kysymyspaperia ihan harjoituksen vuoksi. Siinä naputellessani kynänpäätä otsaani ja pohtiessani, vaikuttikohan kysytty tetrasykliini nyt varmasti bakteerisolun ribosomin 30S-osaseen vai johonkin muuhun, totesin uponneeni odottamattoman syvälle lääkeaineiden maailmaan.

Tähän asti olen opiskeluissa kritisoinut sitä, että kosmetiikan tietoutta ei sisälly opetukseen oikeastaan lainkaan. Mielestäni olisi olennaista, että farmaseutilla olisi tietoa esimerkiksi erilaisista kosmetiikka + allergia-yhdistelmistä. Nyt alan ymmärtää hiljalleen kosmetiikan opetuksen puutteen syyn, nimittäin kaikkea muuta vain on yksinkertaisesti niin paljon. Se ei silti poista tarvetta kosmetiikan tietouden lisäämiselle.

IMG_5827

Ostolakossa-Virve julkaisi hiljattain tosi mielenkiintoisen postauksen tästä ikuisesta ihoon imeytymis-asiasta. Ei ole koskaan tullut vastaan tällaista tulkintaa imeytymisasiasta ja se oli hyvin silmiäavaava myös itselleni. Mahdollisuuksia tosiaan on ja varsinkin esim. vaurioituneella iholla vaikutus korostuu. Kannattaa kuitenkin lukaista vielä tämä ihoon imeytymisestä kertova juttu, ennenkuin kovasti pelästyy. Tästä päästäänkin hyvällä aasinsillalla toiseen ainaiseen kysymykseen, eli miksi kosmetiikkaa ja lääkeainetta ei kuitenkaan voi verrata keskenään? Toinen mielenkiintoinen aiheeseen liittyvä pohdinta löytyy Karkkipäivä-blogista. Siinä mietitään kemian isomeria-ilmiön kautta selitystä sille, miksi luonnonkosmetiikka olisi iholle synteettistä tavaraa parempi vaihtoehto.

Näistä molemmista erinomaisista jutuista tärkeimpänä muodostuu johtopäätös siitä, että mikään ei ole niin monivivahteinen totuus kuin kosmetiikan totuus. Muuttujia on niin paljon, ettei niitä voi millään järkeistää yhdeksi  varmaksi lopputulokseksi, on vain hyviä ja parempia arvauksia. Jotain kuitenkin voidaan kosmetiikan ja lääkkeen erosta sanoa.

Mikä on kosmetiikan päätehtävä? Muuttaa tai parannella ulkoista olemusta, väliaikaisesti. Kosteutetaan, voidellaan pintaa paremman tuntuiseksi. Värjätään, muutetaan tuoksua. Vaikutus kestää yhtä kauan kuin tuote. Iho palautuu lähtötilanteeseen, kun käyttö lopetetaan.

Mitä lääkeaine puolestaan tekee? Useimmiten se sitoutuu jonkinlaiseen reseptoriin. Reseptoreita on paljon erilaisia ja jokaisella lääkeaineella on reseptori, johon se sitoutuu. Antihistamiinit (allergialääkkeitä) sitoutuvat histamiinireseptoreihin. Beetasalpaajat (mm. verenpainelääkkeitä) sitoutuvat beetareseptoreihin. Vähän kuin avain lukkoon. Sitten lukko aukeaa ja alkaa tapahtua. Ihossa puolestaan on sekä enemmän että vähemmän kuolleita soluja, jotka suojaavat. Solut toki viestivät toistensa kanssa ja syvemmällä ihossa olevia soluja (ja reseptoreita) voitaneen aktivoida pinnalta käsin, jotkut aineet toki pääsevät syvällekin verinahkaan asti. Mutta ihon pinnalla ei ole odottamassa sellaista reseptoria, johon ryppyvoide kiinnittyisi ja käynnistäisi rypyn siloittumisen.

Lääkeaineille on hyvin tärkeää, että ne ovat just eikä melkein oikeassa muodossaan. Saman lääkeaineen eri isomeerit (eli kemialliselta rakenteeltaan toistensa peilikuvat) saavat usein aikaan aivan täysin erilaisen vaikutuksen elimistössä. Eroa on kuin yöllä ja päivällä. Tämä siksi, että tietty avain sopii lukkoonsa vain tietyssä suunnassa. Lääkeaineen kiinnittymistä reseptoriin ja tästä aiheutuvaa muutosta elimistössä kutsutaan farmakologiseksi vaikutukseksi. Kosmetiikalla ei tietenkään ole sellaista.

Kosmetiikassa kyllä on eri isomeerejä, esimerkiksi joidenkin hajusteiden eri isomeerit tuoksuvat aivan erilaisilta. Mutta onko kosmetiikan isomeereillä vaikutusta siihen, miten ihomme niitä pystyy hyödyntämään, esimerkiksi erilaisten ravitsevien öljyjen tms osalta? Tällaisen oletuksen tekeminen vaatisi tiedon siitä, että ihosolut ylipäätään hyödyntäisivät ihon pinnalle laitettavia aineita. Sellaista tietoa ei ole ainakaan tähän asti tullut. Sitten voidaan pohtia, että kuinka moni kosmetiikassa käytetyistä raaka-aineista ylipäätään on kiraalinen. Kun yhdistetään tähän se tosiasia, että se osa ihosta, johon suurin osa kosmetiikan raaka-aineista jää, on aikalailla läpeensä hengetöntä, niin isomerian vaikutus aineiden hyödynnettävyyteen vaikuttaa mitättömältä.

Kosmetiikan vaikutus on tärkeä. Hurjan tärkeä. Hyvä ihonhoito kantaa hedelmää pitkään ja erilaista ihonhoitoa saaneiden nahkojen ulkoinen olemus voi olla toisistaan valovuosien päässä. Kosmetiikalla voidaan saada myös aikaan tosi pahaa jälkeä (esim. allergiset, yliherkät, ruusufinni yms), joten kosmetiikan tehoa ei tule missään tapauksessa väheksyä. Kosmetiikkaa ei kuitenkaan pidä ikinä verrata lääkeaineeseen. Ei isomerian, ei vaikutuksen, ei minkään osalta.

Uuden vuoden muutoksia

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille! Joulu ja vuodenvaihde sujahtivat ohi sellaisella vauhdilla, etten edes joululauluihin ehtinyt yhtään kyllästyä. No ensi vuonna sitten taas enemmän.

Uusi vuosi tuo ja toi mukanaan joitain muutoksia. Ensiksi kyllästyin taas koko syksyn koskematta säilyneeseen hiuspehkooni, joten tartuin saksiin ja väreihin. Tempaisin päähän asteen – pari omaa väriä tummemman sävyn ja saksaisin vajaan 10 senttiä mitasta pois. Ongelma nimittäin oli, että tavallinen letti alkoi pysyä latvasta kiinni ilman ponnaria, sen verran hyvässä kunnossa oli latvaosasto. Ei näin. Toisekseen sanoin pitkästä aikaa heipat ripsille ja päätin katsella maailmaa taas vähän aikaa ilman. Kuten edellisilläkin kerroilla, omat ripset ovat edelleen oikein hyväkuntoiset eikä mitään huomattavaa muutosta ole tapahtunut, vaikka pidennykset ovat minulla keikkuneet jo useamman vuoden päivät yhtämittaan. Katsotaan, jos tämä poikisi lisää kiinnostusta ripsiväreihin ja sitä kautta jonkun kattavamman ripsiväripostauksen.

Blogin suhteen meininki säilynee samana, tosin keväällä alkavan työharjoittelun myötä pääsen taas aavistuksen enemmän (apteekin) kosmetiikkaan käsiksi ja ehkäpä uusia aiheitakin putkahtelee hieman lisää. Tällä hetkellä on työn alla juttu kestopigmentoinneista, tosin siinä on selviteltävää vielä aikalailla. Minkälaista sisältöä te toivoisitte blogiin tulevana vuonna? Sana on vapaa!